Olin eilen töissä uuden työparin kanssa ja ...

Mihin työhön kuuluu auton ajaminen kahdestaan?

Vierailija kirjoitti:

Mihin työhön kuuluu auton ajaminen kahdestaan?

No ei sitä autoa yhdessä AJETA kovinkaan monessa työssä, mutta aika montaakin työtä tehdään niin, että työparin kanssa istutaan autossa vierekkäin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin työhön kuuluu auton ajaminen kahdestaan?

Näin äkkiseltään tulee mieleen arvokuljetus, poliisi. Noissa nyt ainakin istutaan kahdestaan autossa

Ambulanssi

Mä otin loparit osittain siitä syystä, että työpari puhui niin paljon. En päässyt karkuun puhetta, koska työtilana oli pieni toimisto. Todella rasittavaa kuunnella 8 h päivässä puhetta, missä ei ole päätä eikä häntää. Minä, lapseni, äitini, entiset työpaikkani, mieheni lapset, mieheni eksä, mieheni ammatti, minun tulevaisuuteni ulkomailla. Välillä teimme työmatkoja junalla ja autolla...

Tuollainen ihmistyyppi on ä-r-s-y-t-t-ä-v-ä! Entinen työkaverini oli samanlainen. Lisäksi kertoi jutuissaan esim "Makesta", "Kallesta" tai "Viivistä", ilman että itselläni oli mitään hajua ketä nämä tyypit oli. Selitti juttuja siis siihen tapaan, että oletti että tokihan minä tiedän ketä nämä ovat. Typerää kuunnella juttua kun ei hajuakaan onko tämä tyyppi nyt yksi vaihtuvista poikaystävistä, veli vai ystävä. Alussa jaksoin kysyä että kukas tämä nyt olikaan, mutta nopeasti siihenkin kyllästyi. Aika nopeasti jätin kokonaan vastaamatta sen juttuihin, jotain saatoin hymistä. Ja ei kertaakaan (!) se kysynyt vastakysymyksiä minulta, vaikka alkuvaiheessa varsinkin saatoin häneltä jotain tarkentavia kysyä, jos hänen omista jutuistaan tauko tuli. Kai tällaisen kanssa vain pitäisi osata heittää omia juttujaan röyhkeästi väliin ja hölöttää mitä tahansa välittämättä juttujen tasosta, mutta eipä sellainen kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen ihmistyyppi on ä-r-s-y-t-t-ä-v-ä! Entinen työkaverini oli samanlainen. Lisäksi kertoi jutuissaan esim "Makesta", "Kallesta" tai "Viivistä", ilman että itselläni oli mitään hajua ketä nämä tyypit oli. Selitti juttuja siis siihen tapaan, että oletti että tokihan minä tiedän ketä nämä ovat. Typerää kuunnella juttua kun ei hajuakaan onko tämä tyyppi nyt yksi vaihtuvista poikaystävistä, veli vai ystävä. Alussa jaksoin kysyä että kukas tämä nyt olikaan, mutta nopeasti siihenkin kyllästyi. Aika nopeasti jätin kokonaan vastaamatta sen juttuihin, jotain saatoin hymistä. Ja ei kertaakaan (!) se kysynyt vastakysymyksiä minulta, vaikka alkuvaiheessa varsinkin saatoin häneltä jotain tarkentavia kysyä, jos hänen omista jutuistaan tauko tuli. Kai tällaisen kanssa vain pitäisi osata heittää omia juttujaan röyhkeästi väliin ja hölöttää mitä tahansa välittämättä juttujen tasosta, mutta eipä sellainen kiinnostanut.

Saa nähdä miten jatkossa käy. En oikeasti jaksa jos on tuollainen jatkossakin! Jopa töiden lomassa höpötti juttujaan. Toivon että se oli vaan alun jännitystä & hermostuneisuutta uudessa työpaikassa ja uusissa tehtävissä.

Ap

Minulla on työtoveri, joka murjottaa joka päivä eikä kerta kaikkiaan puhu. Huomenta sanoo ja moikka lähtiessä, mutta mitään muuta ei juurikaan. Jos tätä ylimielistä eukkoa yrittää puhutella niin murahtelee vihaisena tyylin "häh?" ja asiani ei satu kiinnostamaan häntä, niin hän sanoo tylysti suoraan, että hän ei puhu töissä. Paskapuhettahan se on, koska tämä sama eukko puhuu ja jopa kikattelee suht asiallisesti muiden kanssa. Sanoisin, että hänen tyyli on hieman semmoinen kyyninen. Hän vastaa hyvin vastahakoisesti, jos joskus tarvitsisin hänen teknistä apuaan. Taitaa silminnähden nauttia siitä, ettei tarjoa apuaan ja käskee lukea ohjekirjaa, vaikka tietäisi vastauksen. Kerran hän mietti yhtä kysymystä toisen työtoverin kanssa samassa huoneessa. Minulta ei edes kysynyt, koska selkeästi hän on päättänyt vihata minua alusta asti ilman syytä. En kertonut hänelle sitä vastausta, vaikka olisin tiennyt sen, kun se varmaan olisi hänen egolleen liian kova kolaus kysyä neuvoa minulta. Vaikken kaikkea tiedä, niin jotain minäkin silti. Ahdistaa mennä töihin joka päivä kun näen työnjakolistassa, että taas pitäisi sietää sitä möllöttäjää 8 tuntia parin metrin päässä. Jos sinua ahdistaa kuunnella pälätystä 8 tuntia, niin ei ole kivaa istua tuppisuunakaan, kun joskus tämä eukko on ärsyyntynyt suurinpiirtein hengityksestäni ja äyskinyt, että voisinko olla ärsyttämättä. Se on myös joku bakteerikammoinen ja sitä ällöttää kaikki lika. Vaikkei hän mikään siivooja ole, ei kuulu meidän työnkuvaan, niin tämä mä tiedän kaiken ihan itse paremmin -tyyppi alkaa joskus tehdä siivoojan hommia ilmaiseksi kun ei jaksa odottaa siivoojaa paikalle. Sanonut kerran jopa kiukkuisena, että "ei tämä kuulu siivoojan tehtäviin..." vaikka nimenomaan kuuluu... on tosi rasittavaa olla töissä tuommoisten mt-tapausten kanssa jotka eivät pysty peittelemään sitä vähääkään omaa ärsyyntyneisyyttä. Ei edes sivistyksen nimissä.

Voi mykät suomalaiset. Osallistu AP keskusteluun ja löysää pipoa.

Onneksi on oma työhuone, voi laittaa oven kiinni millloin haluaa :)

Vierailija kirjoitti:

Voi mykät suomalaiset. Osallistu AP keskusteluun ja löysää pipoa.

Pointti onkin siinä ettei se ole keskustelu jos toinen puhuu itsestään ja elämästään edes välittämättä kenelle puhuu, pääasia että saa pälpättää kun rakastaa omaa ääntään. Tällaiset ihmiset ei edes odota toisen liittyvän "keskusteluun" kun aiheena on vain heidän omat juttunsa. Esimerkkinä juuri se, ettei tee minkäänlaisia vastakysymyksiä toiselle tai edes kysy ohimennen kuulumisia. Jos ei tällaisen kanssa ole koskaan joutunut tekemisiin niin ei välttämättä ymmärrä miten raskasta sellaisen kanssa on olla tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Voi mykät suomalaiset. Osallistu AP keskusteluun ja löysää pipoa.

Miten? Korottamalla ääntä ja puhumalla väkisin päälle?

Yritin kyllä keskustella, ei pysty koska hän puhuu päälle ja koko ajan. Esitin mm. kysymyksen jostain asiasta, josta oli kertomassa - sivuutti senkin ja jatkoi jaaritteluaan.

Illalla alkaa toinen työvuoro. Vähän jo jännittää :)

Ap