HUHTIKUISTEN TORSTAI PINO
Oikein älyttömän hikistä torstaita. Meillä on tänään monta äijää töissä korjaamassa asunnon pikkuvikoja, kittaamassa ja maalaamassa seinien halkeamia. On ikkunat auki niin hajut menee ulos ja kuuma kostea ilma pääsee sisälle. Ulkona taitaa olla jo reippaasti yli 30. Kohta on pakko päästä suihkuun! Eilen kävin kolme kertaa. Täällä ilmat sen kuin kuumenee huhtikuuta kohti mennessä. Kiva sitten kun ei synnytyksen jälkeen voi moneen viikkoon mennä uima-altaaseen. Mitenköhän sen kestää?
Tervetuloa kaikki uudet pinoilijat. Kiva kun on muitakin ulkomammoja. Täällä tämä raskauden seurantaa painottuu voimakkaasti lääketieteelliseen puoleen. Joka käynnillä ultrataan. Sisätutkimus on tosin tehty vain kerran ja sekin supistelujen takia. Henkinen puoli ja vauvan hoidon opettelu pitäisi ostaa yksityiseltä kätilöfirmalta. Näin kolmatta odottaessa tuntuu turhalta.
Sain eilen Suomituliaisia; fazerin sinistä, ruisleipää, mannaryynejä, kunnon terveyssiteitä (jälkivuotoon) ja vinon pinon lehtiä. Ihanaa!!!!
Tänään on lääkärikäynnin päälle sairaalakierros. Mieskin pääsee mukaan ja ekaa kertaa kurkkaamaan vauvaa ultraan. Sen jälkeen mennään yhdessä ulos syömään. Lapset jää ekaa kertaa apulaisen kanssa kolmistaan. Tullaan sitten kyllä laittamaan pojat petiin.
Mammalomasta oli edellisissä pinoissa juttua. Esikoisen mammiksella olin kyllä ahdistunut. Olin vielä ollut edellisen vuoden poissa kokonaan töistä ja opiskellut vaan. Lisäksi olimme juuri muuttaneet pois keskustasta ja kellään kavereistani ei ollut vielä lapsia. Niin ja mies puski ihan älyttömän pitkää päivää. Oli kovin yksinäistä.
Kun poika oli 1v1kk sain uuden työn ja poika meni päiväkotiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna se ei ollut hyvä ratkaisu varsinkaan lapselle. Sairasteltiin, perhe-elämää ei juuri lainkaan ja lapsella liian pitkät hoitopäivät vaikka yritettiinkin pitää mahdollisimman lyhyinä. Oltiin vuoroiltoina kotona. Siinä ohessa olin raskaana kakkosesta, kunnes viikolta 25 sairaslomalle suoppareiden takia. Kakkosen ollessa 1v opiskelin puoli vuotta niin, että meillä oli hoitaja kotona. Esikoinen ei suostunut kakkosen mammiksella enää mihinkään kerhoihin. Luulen että huono päiväkotikokemus taustalla.
Tämä ulkomaankomennus tuli meille oikein hyvään saumaan. Voin viettää paljon aikaa lasten kanssa, mutta ovat voineet myös olla aamupäivisin leikkikoulussa. Lapset saavat mukavaa puuhaa ja minulla on omaa aikaa opiskeluihin ja hörhöilyyn. Nyt toivon kovasti että saataisiin vielä lisävuosi komennukseen, niin tämä masuasukki olisi kaksivuotias kun palaamme Suomeen ja täyspäiväiseen päiväkoti-työ-arkirumbaan.
Minulle olisi mukavinta tehdä puolta viikkoa töitä, mutta käytännössä se ei ole ollut alallani mahdollista. Miehen kotona olo tai lyhennetty työviikko ei ole meille lainkaan taloudellisesti mahdollista. Näiden kotona vietettyjen vuosien aikana miehen palkka on kasvanut jo nelikertaiseksi omaani nähden ja menot samoin. Ja minä kun olin meistä nuorena se hikipinko ja työaddikti! Toisaalta onhan minullakin vielä 30 vuotta aikaa tehdä töitä ja luoda omaa uraa. Mutta ei ole mitenkään yksinkertaista työuran ja kunnon perhe-elämän yhteensovittaminen.
Kommentit (31)
Neuvolasta ollaan siis kotiuduttu. Nyt olikin täti vaihtunut, mutta hyvin toimeen tultiin. Verenpaine ja hemppa ok, painoakin oli tullut vain 200g vajaassa kahdessa viikossa, kummallista (tuntuu, että syön paljon). Sf-mitta on kivunnut tasaisesti jyrkemmällä kulmalla kuin keskiarvokäyrä, ensin oltiin vähän alle, nyt ollaan vähän päälle. Lukema oli 32,5cm rv 35+0. Kohdunpohja on yhä ihan ylhäällä, rintojen korkeudella melkein, joten se varmasti kasvattaa mittaa. Ja henkeä siis ahdistaa sen mukaisesti... Jos hengittää oikein syvään, alkaa vauva heti potkia vimmatusti takaisin, ilmeisesti tila hänellä jää silloin ahtaaksi.
Sykkeet ovat yhä tasaisesti n. 150 vauvalla, uusi th oli sitä mieltä, että selvät tyttösykkeet ovat. Ennemmin itse kyllä luotan ultralääkärin arvioon pojasta... Emme kyllä ole sukupuolta kellekään kertoneet, kun aina vähän epäilyttää ultra-arviot, vaikka lääkäri olikin näkemästään varma.
Jalkapohjien kutinasta mainitsin, niin sain lähetteen labraan verikoetta varten. Ei ollut vain neuvolan täti tietoinen, ettei yhtä arvoa voida mitata kuin paastoverestä, ja passitti minut suoraan labraan. Olin tietenkin aamupalan syönyt, josta labratäti sitten piti minulle hirmuisen saarnan, ennenkuin ennätin lainkaan edes puolustautua. Oliko lie huono päivä hänellä, kun neuvolan täti antoi samalla veriputkilon matkaan, että valuttavat labrassa samalla kertaa putkilollisen rhesus-vasta-ainetestiä varten. Labran täti siitäkin minulle möykkäsi, ettei ole kunnollista lähetettä tästä rhesus-verestä, ja vääränlainen tarrakin on putkiloon laitettu... Ihan niinkuin se olisi ollut jotenkin minun syyni! Tuli vähän paha mieli, kaipa nuo hormonit saavat mielen pienestä pahoittumaan. No, huomenna sitten uudelleen yön yli paastonneena antamaan verinäytettä, jospa olisivat paremmalla tuulella.
Todennäköisesti ei maksa-arvoissa ainakaan suurta kohoamista ole, mutta oli neuvolan tätikin sitä mieltä, että on se järkevintä varmistaa. Huomenna saan ensimmäiset alustavat arviot niistä arvoista, jotka voi mitata paastoamatta... Maanantaihin lie odotellaan sitten paastoarvoa.
Mutta jälleen täytynee ruokaa ruveta laittamaan. Aurinkoista torstaita mammat!
Kissankello 35+0 (äitiysloma on nyt sitten virallisesti myös täällä alkanut!)
Vauveli on luultavasti edelleen perätilassa, vaikka kuinka olen maanitellut kääntymään... Joku kyselikin kääntämisestä, meillä se on edessä ensi viikon keskiviikkona ellei vauveli sitä ennen usko äitiään ja muljahda raivotarjontaan. Mulla ei ko. toimenpide pelota, luotan Jorvin lääkäreihin, ovat ainakin tähän saakka kahdessa edellisessä raskaudessa toimineet vallan mainiosti. Perätilalasta en kyllä suostu synnyttämään, mutta murehditaan sitä sitten, jos kääntyminen ei onnistu. Ei kannata murehtia etukäteen!
Kävin juuri töissä palautamassa avaimet ym. ja viemässä nameja. Tuntui haikealta, vaikka viime vuosi olikin todella rankka, meillä on kaksi alle 4v., jotka ovat pk:ssa ja vaikka tein 6h työpäivää matkat tekivät sen, että lasten hoitopäivät olivat melkein 8h. Siihen päälle molempien lasten sairastelut vuorotellen ja oma pahoinvointi ja väsymys... eli on ollut ihanaa olla nyt muutama viikko kotona ja levätä. Aion olla kotona pari vuotta, mikäli elämässä muuten asiat pysyvät mallillaan.
Huomenna on neuvola, jossa tenttaan terkkaria, joka on myös kätilö tuosta kääntämisestä. Sen verran olemme varautuneet, että mies tulee Jorviin mukaan ja isovanhemmat hakevat lapset hoidosta, jos vaikka vauva alkaa syntyä tms. Nautitaan näistä viimeisistä viikoista!
Pulsatilla 35+4
Kävin Kampin avajaisissa ja ostin vauvalle ihanan vaaleanpunaisen kokopotkarin ja vp-valkoisen bodyn. Toivottavasti tyttöfiilis pitää paikkansa.. :)
...Ja terveisiä työhaastattelusta;) Täällä siis yksi hieman työnarkomaani äiti, kun on ollut puhetta kotona olosta ja töihin menosta. Esikoisen aikana olin äitiysloman kotona ja sitten töissä osa-aikaisena, tosin tein väitöskirjaani kaiken muun ohessa koko ajan. Nyt kun on tohtorintutkinto hankittu (plussasin väitöspäivän aamuna) niin ajttelin kyllä mennä töihin ä-loman loputtua kokopäiväisesti, ja aiemminkin ehkä jos saan viran jota hain;)
Vattumato, meilläkin on vauva EHKÄ perätilassa, huomenna pitäisi neuvolassa asento selvitä. Minä aion kyllä suostua kääntöyritykseen, jos sellainen tarvitaan. Siinä on pieni riski että synnytys käynnistyy samalla (siksi ei tehdä kovin aikaisin), mutta vauva ultrataan ennen kääntöä, ja sitten vielä käännön jälkeen vauvan ja äidin oloa seurataan pari tuntia ultran ja sydänkäyrän avulla. Käännön tekee lääkäri, jos lapsivettä on tarpeeksi ja kaikki muutenkin ok kääntöä varten. Alateitse en aio perätilavauvaa synnyttää, eikä kuulemma täällä tarvitse. Tampere on terveydenhoitajani mukaan Suomessa paikka, jossa suositaan perätilaisten alatiesynnytyksiä jopa ensisynnyttäjillä, mutta eiköhän sielläkin saa kieltäytyä.
Nyt en muista nikkiä Kreikkaan, mutta suomessa siis paikkakunnasta riippuen pääsee niskapussi- ja rakenneultraan tai vain toiseen näistä. Ultran tekee lääkäri tai kätilö, ja riippuu hyvin paljon ultraajasta, kertooko sukupuolen. Kromosomitestejä ei tehdä, jos kyseessä ei ole riskiraskaus, ja jos koko raskaus kulkee ok, käydään raskauden aikana 3 kertaa lääkärillä ja muuten terveydenhoitajalla. Tässäkin on paikkakuntakohtaisia eroja, joissakin neuvoloissa on ultrat joita lääkärit käyttävät, toisissa ei.
Itse en esikoisen synnytyksessä nähnyt muita lääkäreitä kun narkkarin, joka laittoi epiduraalin. Muuten synnytyksen hoitivat kätilöt. Joten siis aika eri systeemi kun Kreikassa.
Eipä muuta. Paitsi että minä olen kyllä käyttänyt vauvalla ä-pakkauksen peittoa, esikoinen nukkui pienessä (ä-pakkauksen kokoisessa) korisängyssä ja käänsin ylimääräisen peiton jalkopäähän mytyksi. Tyynyn lapsi sai vasta 1-vuotiaana, minulla oli vauvalla pään alla vaan tyynyliina, joka imi pahimmat pulautukset, jos niitä tuli.
Mukavaa torstain jatkoa kaikille!
Lala76 rv33+5
Taitaa mammat olla todellakin lomalle jääneet, kun pinot vaan päivä päivältä kasvavat. Hienoa näin!
Minä olen ollut niin ylpeä, kun turvotusta ei ole ollut. Just joo, eilen illalla oli upeat painaumat nilkoissa ja jalkoja särki. Tervetuloa vaan turvotus! Voi venäjä..... Ihmettelinkin kun neuvolassa painoa (ja paineita) oli tullut aikasti runsaasti. Onneksi nyt voi siirtyä painonnoususta syyttämään nesteitä ;)
(.) ei kummempaa. Hissukseen on päivät ja illalla aloittaa suuremmat jumpat. Näyttää kyllä valahtaneen selvästi alaspäin ja hengittäminen on helpompaa.
Kävin aamulla kääntymässä parin tunnin reissulla Itiksessä ja on pakko alkaa myöntämään itselle, että enää ei jaksa samalla tahdilla. Kotiinpäin ajellessani olin aivan poikki. Eikä oloa mitenkään helpottanut uhmaileva esikoinen. Juma, kun kaikkeen pitää vajaa 3-vuotiaan sanoa vastaan! Olen hieman herkillä nykyisin, kiitos raskaushormonien.
Oli puhetta töihinpaluusta. Esikoisen jälkeen palasin töihin heti hoitovapaan loputtua. Esikoinen oli alkuun iskän kanssa ja sen jälkeen kummitädin ja isoäidin hoivissa ennenkuin aloitti reilu vuosikkaana päikkärissä. Silloin tuo ratkaisu tuntui hyvälle ja oikealle. Itseasiassa tuntuu edelleen, eli en ole katunut.
Nyt olen suunnitellut jääväni kotiin ainakin vuoden 2007 syksyyn tai loppuun. Katotaan sitten millaisilla mielillä ollaan. En halua palata töihin kevääksi ja sitten odotella kesälomaa, vaan aion nauttia kevään/kesän kotiäitinä olosta. En pidä itseäni kovinkaan pullantuoksuisena äitinä, mutta nyt olen kuitenkin halukas kotiin jäämään. Ja vaikuttaapa tuohon myös kahden lapsen päivähoitomaksutkin...
Tällaisilla ajatuksilla siis täällä. Nyt heittäydyn ojoksi, kun esikoinenkin nukkuu. Reilun tunnin kuluttua saadaankin leikkiseuraa illaksi, joten latautumista täytynee tehdä...
S 35+5
Lapsi(2v 8kk) on ollut lauantaista lähtien mummoloissa hoidossa ja olen saanut oikein kunnolla nauttia olosta. Tosin eilen meinas käydä aika pitkäksi ja ikävä oli kova. Kuulemma tytölläkin oli ollut koti-ikävä vaikkei sitä ollut myöntänyt. Lauantaina saadaan hänet sitten kotiin.
Yöt on mennyt vaihtelevasti. Viime yö oli tosi levoton. Selkää ja lonkkia särki ja asentoa piti vaihdella usein. Vessassa en mielestäni käynyt kuin vasta aamulla vaikka hätä olis ollut.
Tiistaina käytiin miehen kanssa elokuvissa kattomassa Brokeback mountain ja hyvin jaksoin kaksituntia istua. Kannattaa muuten käydä kattomassa toi leffa jos vielä pystytte. Jopa mieheni tykkäsi siitä.
Maanataina oli neuvola pikästä aikaa ja kaikki oli hyvin. Hemppa oli noussut ja kohdun korkeus meni keskikäyrällä. Painoa ei ollut kuuden viikon aikana tullut yhtään lisää päin vastoin oli hieman tippunut, kiitos dieetin. Kolmen viikon välein täytyy käydä mittauttamassa paastosokeriarvo. Kävin tiistaina mut en oo vielä kysyny paljonko se oli. Vauva oli nyt kääntynyt pää alas päin. Kovasti se vielä melskaa ja vaihtelee asentoa. Hikan olen tuntenut vain kerran. Edellisessä raskaudessa hikkaa oli lähes päivittäin, en tosin muista miltä viikolta lähtien. Toivottavasti tämäkin vauveli vielä innostuu useammin hikkailemaan.
Mulla olis vielä ens viikko töitä ja sitten alkaa kauan odotettu äippäloma! Eihän tää mun työ mitään raskasta ole mutta viime aikoina aika tylsää.
Tervetuloa vaan uudet huhtikset joukkoon, vaikken itsekään mikään ahkera kirjoittaja ole ollut. Kiva käydä kuitenkin lukemassa kanssasisarten kuulumisia.
Esikoiseni syntyi kesäkuussa ja peittona tuli käytettyä pelkkää lakanaa tai ohkasta vilttiä. Peiton otin käyttöön vast a, kun ilmat viileni. Tyyny otettin käyttöön n. vuoden ikäisenä. Siihen asti käytettiin pelkkää tyynyliinaa.
Nyt ajattelin kokeilla tulokkaalla unipussia, tosin sitäkin vasta syksyllä.
Hei, onko muilläkin ollut flunssa? Minulla se kesti 2 vk ja olin aivan poikki, yhden päivän olin kuumessakin. En jaksanut muuta tehdä, kun maata päivät pitkin sängyssä. Nyt olo on parempi, mutta tukkoinen vielä jv. Miten muut flunssaiset odottajat ovat voineet?
Laskettuja viikkoja nyt 31+5
Kävin tuolla Ozbabyn avajaisissa ja siellä oli myynnissä paljon Brion tuotteita. Hoitopöytiäkin sieltä siis löytyi. Kyseisellä liikkeellä on nettisivutkin, www.ozbaby.fi. Toivottavasti löytyy se mitä haet. =)
Elliina
VIelä tulin tänne pinoutumaan. Esikoinen (2v3kk) ilmoitti jäävänsä mummulle yöksi kun kävimme siellä iltasella, joten kerrankin olen näin myöhään hereillä. Mies katsoo 24:sta, mutta itse olen siitä ihan pihalla, joten surffailen sitten;)
Tosi tyhmää, että kun kerrankin on vapaailta miehen kanssa, niin on vaan kamala ikävä ja kumma tunne että jotain puuttuu... Musta tuntuu että napanuoran katkaisemisen jölkeen se vasta rupeaakin kasvamaan, ja kamalaa kun minun pikkuisestani tulee iso tyttö!
No, kohtahan se on sitten uusi pikkuinen kainalossa, joten ehkä ihan positiivisia nuo esikoisen itsenäistymisyritykset!
Lala taas
Näköjään näin äitiyslomalla ei kerkee ennemmin koneelle... Kiirusta pitää, johtuen meilläpäin päällänsä olevasta hiihtolomasta. Kyläilty on hirveesti.
Tossa illalla kun leivoin, supisteli kipeesti. Tiedän niiden alkavan pehmittämään hyvin paikkoja. Aikaisemmatkin ovat menneet ihan samalla kaavalla. Pari viimestä viikkoa supistelee päivittäin 10min. välein, muttei kipeesti. Mutta se vasta puuduttavaa on. Tai ainakin voimia vievää. Miettiä sit kokoajan mitä siinä tekee, kun kaikki tuntuu vähän vaikeelta. Tänään selkäpuoltakin juiminut ilkeesti ja menkkamaista olotilaa pitänyt. Kremppa taitaa laskeutua munkin päälleni pikkuhiljaa. Jippii.
Tuosta työhön paluusta.. En taida päästä kyllä töistä eroon äitiyslomalla tämän kolmannenkaan aikana. Mutta työhuone on kotona, että pysyn kyllä ajan hermolla sekä oma jaksaminen lasten kanssa on turvattua. Aloitan työn sit loman jälkeen puolittaisena. Jää lapsillekin hyvin aikaa.
Ja siitä peittoasiasta. Kyllä pakkauksen peitto on ihan sopiva, kun taittaa jalkopäähän ylimääräisen tai sivulle mytylle. Vauvat pitävät pienestä ja turvallisesta pesästä. Sillä saa tukevan asennon esim. kyljellä nukuttamiseen vauvalle kun tukee selän peitolla. Tyynynä pidän harsoa tai tyynyliinaa sekä meillä sängyn jalkojen alla yläpäässä on legot korotuksena. Hengityskin kulkee helpommin kun on luonnollinen asento eikä ihan vaakatasossa. Ilmat nousee ylöspäin. Eikä mitään tyynyä saisi pitääkään pienillä.
Nyt mammiin, meillä aamusta taas ohjelmaa..
Lumo 35+3 kohta 4
Hienoa, että huhtikuiset ovat " lisääntyneet" . Kiva lukea pitkiä pinoja ja jos samalla itsekin aktivoituisi kirjoittamaan useammin.
Mulla kokoarvio oli rv32 1750g. Seuraavaksi menen rv38 kokoarvioon ja samalla tehdään synnytystapa arviointi. Mulle sanottiin, että keskikäyrää menee.
Viime aikoina yöt on mennyt pyöriessä. Sopivaa asentoa ei meinaa millään löytyä, ja sitten kun se ihme tapahtuu, niin on tietenkin jo pissahätä. Tyynyjä olen koittanut käyttää apuna, mutta niiden kanssa menee vain hermot! No onneksi olen kotona, joten voin nousta myöhemmin ylös. Tänään nukuinkin yllättävän pitkään, puol 11.
Oma(.) melskaa edelleen vaihtelevasti. mitä enemmän sitä tyytyväisempi olen, eikä tosiaan haittaa vaikka tekee välillä kipeetä.
Hiljaisina päivinä keskityn illalla liikelaskentaan, että voin mennä rauhassa nukkumaan. Tosin on niitäkin päiviä, kun ei meinaa tuntea ku muutaman silloin tällöin ja silloin ottaa päähän.
Nyt pyykkihommiin!
hyvät torstain jatkot kaikille!
nuppu 34+1