Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kestä miehen vanhempia
08.08.2016 |
Ollaan oltu naimisisssa yli kymmenen vuotta, lapsiakin on useampi ja nyt mulla alkaa olla voimat loppu miehen vanhempien suhteen.
Appiukko on mulle järjettömän ilkeä, mm.äitienpäivää oon vietänyt niin että kuuntelen ihan suoraa v**lua siitä miten kasvatan lapseni väärin. Pyrin olemaan kohtelias ja etten ärsyttäisi (eli en sano mistään mitään ettei olisi mitään mistä kuittailla ilkeästi), mutta mikään ei oikein auta. Nykyään pyrin kyläilessä olemaan eri huoneessa mahdollisimman paljon. Monet kerrat olen itkenyt siellä, samoin kotona jälkeenpäin.
Muuten laittaisin lapset mummolaan ilman minua, mutta ikävä kyllä appiukko kohdistaa tuota ilkeyttä myös meidän lapsiin, joten en halua että he joutuvat olemaan siellä ilman minua, kun mä olen siellä, appiukon aika menee mulle kuittailessa, lapset saa olla aika rauhassa.
Kyläilyä ollaan vähennetty tästä syystä, mutta mies haluaa olla tekemisissä vanhempiensa kanssa, myös lapset tykkäävät mummostaan. Mies ei oikein osaa sanoa vastaan vanhemmilleen/puolustaa minua, appiukko on ilkeydessään sen verran pelottava kai. Miehelle on pääosin kiva.
Anoppi muuten mukava ihminen mutta suosii törkeästi yhtä meidän lapsista ja sekin stressaa. Ja sen huomaa lapsetkin ja pahoittavat mielensä. Tyyliin jouluna muut saa kaksi lahjaa ja tuo ssuosikki 6 lahjaa jne. Kun kyläillään niin on kiinnostunut vaan tuota yhdestä, muiden kuulumiset ei niin kiinnosta.
Mutta muuten anoppi on siis oikein mukava, mutta hänkään ei appiukolle oikein mitään sano/mahda.
Tää asia stressaa niin kovasti että musta tuntuu ihan kamalalta kyläillä siellä ja tuntuu että tulen ihan fyysisesti pahoinvoivaksi sinne mennessä.
Miten oppia kestämään tilanne?
Kommentit (53)
Joskus luin netistä että pitäisi suhtautua toisen loukkauksiin niin kuin hän yrittäisi ojentaa sinulle lahjapakettia. Voit valita, että otatko vastaan vai et.
Mitä jos vastaisit, niin että appiukolle jää vähäisesti jatkamisvaihtoehtoja. Esim:
"Olipas töykeästi sanottu. Voisit hieman harjoitella ystävällistä puhetta"
"Tarkoitatko että sinun mielestäsi lapsenlapsesi ovat huonosti kasvatettuja?"
"Miltä sinusta olisi tuntunut x-vuotiaana (lapsen ikä) jos isovanhempasi olisivat puhuneet noin ikävästi äidistäsi?"
"Luuletko että lapsille on hyväksi vai huonoksi kuulla tuollaista puhetta?"
"Onko tarkoituksenasi tehdä paha mieli muille, vai mitä ajat takaa noilla kommenteilla?"
"Jos ei ole mitään ystävällistä sanottavaa, niin silloin on parempi pitää suunsa kokonaan kiinni."
"Tuleeko sinulle itsellesi hyvä olo siitä että puhut minulle ilkeästi?"
"Millaisia ohjeita omat vanhempasi ovat antaneet siitä miten kohdellaan toisia ihmisiä?"
"Kun nyt puhut noin ikävästi meille, niin me lähdemmekin tästä kotiin. Meidän ei tarvitse kuunnella tuollaista."
"Kiusaatko minua ja ilkeiletkö minulle tarkoituksella vai vahingossa?" ( kertoo että oletko kusipää vai idiootti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja voithan sanoa kaikkien kuullen, ihan yleisesti johonkin loukkaukseen, että joskus alkava Alzheimerin tauti saa ihmisen käyttäytymään ilkeästi. Ja oletteko te erityisesti pohtineet tätä asiaa. Mutta ei ole syytä huolestua, aina ei ole kyse sairaudesta, syynä voi olla myös vittumainen luonne kusipäisellä ihmisellä, jolla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi on heidän ainoa lapsenlapsi, jota rakastavat kovasti, ja jolle appi opettaa että "naisen paikka on keittiössä, hehheh".
Ensi kerralla kun puhuu sinun kuullen tuollaisia, niin artikuloi lapsellesi selkeästi, että "Älä välitä, pappa vähän hupsii ja puhuu hassuja, kun on jo niin vanha. Annetaan papan puhua, kun kohta pappa joutuu hoit...vanhainkotiin." Hymyile hyväntahtoista hymyä samalla.
En jaksa lukea ketjua läpi. Luulen että moni onkin jo kehottanut sinua ja koko perhettä katkaisemaan välit kokonaan. Huomaat kuinka elämäsi helpottuu. Minulla oli äitini joka kohteli lapsiani eriarvoisesti ja oli siinä paljon muutakin ikävää. Itse en halua ketään inhottavaa lapsieni lähelle. Lapset kyllä huomaavat pienenkin eriarvoisuuden. Mukava lapsuus on kaikkien lasten etuoikeus. Lapsuudesta ammennetaan elämän eväät. Voisi olla miehellesikin ihan hyväksi erota vanhemmistaan, ties kuinka pahaa mieltä ovat hänellekkin aiheuttaneet jo lapsesta saakka. Ei ole mitään kaavaa että lapsilla on oltava isovanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
27, me ei lomailla siellä. Välimatkaa on alle 50 km, joten käydään muutama tunti kerrallaan, koska mies haluaa olla tekemisissä vanhempiensa kanssa. Taloudellista tukea ei kaivata heiltä, heidän rannalla olevaa kesämökkiään ei käytetä ollenkaan. En koe että sietäisin huonoa käytöstä jonkun hyödyn takia.
Syy miksi ollaan "vässyköitä ja nössyköitä", on se että mut on kasvatettu olemaan kohtelias vanhemmille ihmisille ja olen tottunut sivistyneeseen ja asialliseen keskusteluun vaikka olisi erimielisyyksiä. En osaa antaa takaisin samalla mitalla.
Kyllä, tunnen syyllisyyttä etten osaa tilannetta lopettaa mitenkään, lapsia kyllä puolustan, josta appiukko aina innostuukin sitten minua mollaamaan. Mut parempi minä kuin lapset.
-ap
Jos et osaa/pysty antamaan takaisin samalla mitalla, niin se kertoo vain siitä, ettei sun mittasi oikeasti ole vielä täynnä. Kokemuksesta voin kertoa, että sitten kun se mitta oikeasti täyttyy, jos on täyttyäkseen, niin sitten sua ei pidättele mikään. Silloin ei enää mieti eikä kiinnosta paskan vertaa mitä appi, anoppi tai mies ajattelee ja miten siitä eteenpäin elo jatkuu. Kun mitta tulee täyteen silloin rytisee kunnolla.
En jaksa lukea kommenttiasi, seuraava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
43, kiitos, tuossa oli useampi tosi hyvä lause, joita ehkä osaisin käyttää!
Eilen oltiin illalla anoppilassa (siksi ketjun aloitinkin kun sinne meno niin ahdisti) ja appiukko jaksoi kuittailla. Poimittiin marjoja pihalla ja tuli sinne perässä v**tuilee kuinka mä poimin marjat väärin (ja siis ihan huvikseen poimittiin muutama rasiallinen ylijäämiä, joille heille ei ole käyttöä). Ei musta ollut vieläkään vastaan sanomaan,mutta jospa joskus. Ajatus siitä että mä vielä joskus pystyn asiallisesti sanomaan että mulle ei noin puhuta ja lähden, auttoi tilanteen sietämään paremmin.
Anoppi oli sitten ostanut suosikilleen syksyn/koulujenaloittamisen kunniaksi lahjan, muille ei mitään. No, tajusi varmaan miehen ilmeistä et nyt oli jo liian törkeää ja kiirehti antamaan muille rahaa. Mutta olipahan taas sellaista et illalla kun kotiuduttiin mietin miksi jaksan edes yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paukasen kerran että et taida olla poikasi isä koska on niin kiva ja herttainen! (miehesi) Tai että on se hyvä että omenat putoilevat joskus kauas puusta ja vierivät pudotessaan vielä kauemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
43, kiitos, tuossa oli useampi tosi hyvä lause, joita ehkä osaisin käyttää!
Eilen oltiin illalla anoppilassa (siksi ketjun aloitinkin kun sinne meno niin ahdisti) ja appiukko jaksoi kuittailla. Poimittiin marjoja pihalla ja tuli sinne perässä v**tuilee kuinka mä poimin marjat väärin (ja siis ihan huvikseen poimittiin muutama rasiallinen ylijäämiä, joille heille ei ole käyttöä). Ei musta ollut vieläkään vastaan sanomaan,mutta jospa joskus. Ajatus siitä että mä vielä joskus pystyn asiallisesti sanomaan että mulle ei noin puhuta ja lähden, auttoi tilanteen sietämään paremmin.
Anoppi oli sitten ostanut suosikilleen syksyn/koulujenaloittamisen kunniaksi lahjan, muille ei mitään. No, tajusi varmaan miehen ilmeistä et nyt oli jo liian törkeää ja kiirehti antamaan muille rahaa. Mutta olipahan taas sellaista et illalla kun kotiuduttiin mietin miksi jaksan edes yrittää.
No on kyllä aika törkeää tuo suosiminen! Mitä oikeasti on mummelin päässä, kun noin tekee?
Miten olis jos sopisitte miehen kanssa, että seuraavan kerean käytte aikaisintaan joulunpyhinä? Ja jos kysyvät syytä vierailutaukoon, niin ihan reippaasti sanoa, että appiukon käytöstä ei vaan jaksa katsella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä appi leikkii miehelleni marttyyriä ja vittuilee kun mieheni mukaan hän on sitä aina tehnyt. Kova tekemään töitä kylläkin, mutta se nollautuu aika paljon tuon vittumaisuuden takia. Ei saisi käydä edes elokuvissa kun pitäisi vain tehdä töitä ihmisen. Yksinäinen kerran jätetty naistenvihaaja. Mieheni vaan hysyttelee tilanetta jo 6v. tässä joutunut tuota lähes päivittäin tässä tontilla käy vittuilemassa ja marmattamassa maailaman asioista, mutta joskus jotain nurkkaa vähän remppaakin, mutta on aika kova hinta tuolle auttamiselle!!. tämän aavistaen olisin ollut valmis muuttamaan vaikka rivitaloon, ilman auttamista.
Alue: Aihe vapaa
Ap, puhu ongelmasta kahdestaan anoppisi kanssa. Kysy häneltä, onko huomannut tilannetta ja tietäisikö siihen syytä.
Jos järkevää syytä ei löydy, niin ilmoita appiukollesi sellaisen tilanteen jälkeen kun hän on siis törttöillyt, että nyt loppu törkeily hänen puoleltaan, tai sinä + lapset että ikinä enää tapaa häntä. Joihinkin ihmisiin ei ystävällinen käytös auta, vaan pitää laittaa kova kovaa vasten.
Olet yrittänyt jo pitkään olla hänelle kiva ja se ei ole tuottanut tulosta. Lopeta siis hänen nuoleskelu, ei se auta.
Itse olen ollut kerran tilanteessa, jossa yritin, yritin ja yritin parin vuoden ajan melkein joka päivä. Ei tuottanut tulosta. Lopulta ilmoitin ko tyypille, että nyt vittu me joko ollaan kamuja tai sitten ei olla. Jopas alkoi ihminen köyttäytymään ainakin näennäisesti hyvin :)