Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

2,5 vuotiaan käytös

Vierailija
07.08.2016 |

Miten teidän 2,5-vuotias sietää tilanteita, joissa pitäisi olla sylissä, pitää kädessä, rattaissa tai käyttää valjaita. Meillä muksu ei siedä lainkaan joko huutaa kurkkupunaisena, heittäytyy lattialle, karkaa, tekee tuhojaan, sylissä rimpuilee nipistää potkii. Näin on ollut aina. Ainoastaan portaissa antaa omaehtoisesti käden tukea pyytäkseen ja tulee kyllä muuten sylissä käymään silloin kun haluaa. Järjestää kuitenkin kunnon sirkuksen kaupassa/kauppakeskuksessa. Muksu ei pysy kärryissä. Rattaissa jos on niin potkii kengät jalasta ja huutaa kurkkusuorana.

Kauanko tämä kestää? Onko muilla vastaavia kokemuksia? Mitä voisi tehdä toisin? Meno ollut aina tällaista ja lapsessa muitakin erityispiirteitä - kuuluuko tämäkin niihin? Hoitohenkilökunnalta ja tarhasta olemme saaneet vain neuvon välttää noita tilanteita, mikä ei ole käytännössä kuin joskus mahdollista - kaupassa on käytävä sen, joka töiltä yms kerkee ja muksu otettava usein mukaan.

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
07.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ruokailutilanteet sitten ovat? Kiinnostuin, kun moni kohta sopi omaan 2-vuotiaaseeni, mutta rauhallisemmalta hän vaikuttaa. Ravintolaan en silti jaksa hänen kanssaan lähteä tappelemaan, joten hatunnosto sulle kun sellaistakin jaksatte yrittää!

Lapsella on tosiaan neurologisia sairauksia ja vaivoja jo taustalla ja siksi mietimmekin, että voisiko nämä liittyä myös johonkin neurologiseen ongelmaan. Syömishäiriön vuoksi olemme käyneet ravintolassa syömässä niin kuntouttavana toimintana kuin perheenä muutenkin. Lapsi silloin pyörii tuolissa häkkyrää, kiipeilee, heittää kengät jalastaan, sylkee ruokaa suustaan ja tiputtaa ruokaa suustaan. Jos on valjaat mukana niin hieman rahoittaa. Muuten pääsee karkaamaan pöydän alle ja juoksentelmaan ympäri ravintolaa, kiipeilemään penkeillä - jatkuvasti liikkeellä, yrittää karata ravintolasta ulos. Joskus auttaa jonkin ohjelman katsominen kännykästä, mutta vain joskus. Jos ravintolassa on joku tolppa jonka ympäri pääsee pyörimään, niin sen ympäri pyörii vaikka kuinka pitkään (sama muualla)- ilmeisesi rauhoittaa lasta. Pyöriminen kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteita tarjoilijalle ja kun joudumme estämään pyörimisen alkaa huuto.

Tähän vielä lisäyksenä, että lapsi syö helpoiten rauhallisessa tilanteessa esim. itse tyhjässä pöydässä eli auttaa, että laitan lapsen ensin pöytään syömään yksin. Myös perheen parissa saattaa vähän itse syödä, mutta voi vaatia syöttämistä...jos vieraita tai tuttuja, mutta ei ihan ydinperhe talossa (ei edes pöydässä) voi syöminen mennä mahdottomaksi samanalaiseksi pyörimiseksi kuin ravintolassa ja pahimmillaan lapsi ei syö mitään. Joumme esim. reissussa ja kyläillessä varmistamaan ravinnonsaannin usein siten, että syötämme lapsen silloin kun ketään ei ole talossa tai rauhallisessa huoneessa esim. yhteisen ruokailun jälkeen. Vauvasta asti syöminen ollut hankalaa. Vauvana jouduin kanniskelemaan ja kävelemään kun yritin syöttää tuttipullosta - söi lopulta parhaiten nukkuessaan pullosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi viisi