on niin kauhea olla kun mies toisen kanssa
Avioliitossa oltu tosi kauan. Iteen ikinä pettäis valehtelis toiselle. Olut hyvä vaimo ,hoitanut lapset ,kodin ja raskaan työn. Mies muuttui pari vuotta sitten alko kännissä haukkumaan muo. Sitten taas seuraavana päivänä ei mitään. Anteeks pyysi kun huomautin miten taas käyttäytyi. Sellasen tietyn halveksunnan muo kohtaan vaistosin vaikka kielsikin asian. Nyt aivan rikki ilmeiusesti silloin koko ajan ollut toinen nainen kun käytös muo kohtaan ollut tätä. Ite olon liian kiltti ja joustava. vaikka kerron todella avoimesti ,miltä minusta tuntuu ja itken helposti.
Mut eihän se mies aina muo kohtaan tällanen ole ollut. ja nyt jatko pettämistä taas multa salaa., vuosien aikana useasti ja useasti puhuttu kuinka luotettava on.
Perhe ja lapset ennen tärkeitä. Nyt viettää aikansa sen naisen luona eikä edes omille 18v 16v ja 13v lapsille ole ite kehdannut kertoa asiaa. vaan se on minä joka senkin kertonut. Isänsä arkena tulee lapsien luo ennen töihin menoa tai töiden jälkeen kun itse töissä. Sen tavaratkin vielä kotonsa. Ja mun ja lasten talous ja asuntoasiat ahdistaa tulevaisuus ahdistaa.
Mut tokihan miehellä on 25v jälkeen oikeus heittää mut roskiin. Nyt viikonloppuna siitä ei mitään oo kuulunut.No lapsille vastannut puheluun. Mukavaa aikaa vissiin uuden naisen kanssa viettää.
Miten tällanen 44v kiltti empaattinen nainen joka ei ikinä pettäs löytää enää uutta miestä. Kun ei mulla ikinä oo muita miehiä ollut.
Kommentit (15)
No voi MUO sentään. Ei kun siis ihan tosissaan, onhan tuo kamalaa. Oikeen kyrpä äijä sulla. Ansaitset inhimillisen ja luottamuksellisen parisuhteen. Kyllä sulle ottajia löytyy. Tsemppiä.
Oletko ajatellut nuorempaa miestä? Nuoret miehet osaavat arvostaa vanhemman naisen kokemusta ja lämpöä.
-MrMature24
Pidä puolesi.
Hommaa asianajaja jos teillä on talo taio omaisuutta.
Toimi heti ettei kyyhkyläiset niistä sinulta ja lapsilta kaikkea, lakkaat olemasta hetipaikalla niiskuttava itkupilli, sillä asenteella et nyt pärjää kun ollaan tässä tilanteessa että ukko on lempannut sinut.
Usko minua, tiedän mistä puhun.
Oot jo sen ikäinen että sun pitäis tietää että ilman miestä elämä on 100x parempaa. Nyt kunnolla ero äläkä ota uutta muutakuin leikkikaveriksi.
Helvettiäkö sä nyt mitään uutta miestä mietit? Sulla on omakin elämä, olet yksilö, et mikään miehen jatke. Heivaa nyt vain ulos se nykyinen sikapossu ja opettele elämään omaa elämääsi itsenäisesti ilman riippakiviäijiä. On jo aikakin opetella olemaan itsekseen, kun ilmeisesti olet koko aikuisikäsi ollut parisuhteessa. Uuden miesystävän pitäisi olla murheistasi pienin tällä hetkellä. Vähän itsekunnioitusta peliin.
Tiedän tasan miltä susta tuntuu, sillä mulle kävi samoin ja samanlainen olen. Kolme lastakin ja vuosia oli yli 20 takana. En koskaan muita edes rakastanut, saati pettänyt.
No nyt mies vois haluta takaisin, mutta kiila välillämme on ehkä liian suuri. En osaa sanoa, mutta ilman häntä en voi elää. Hän on kaikkeni ja ainoani aina. Ajattelen sen niin, että äitiään ja isäänsä ei voi korvata, eikä lapsiakaan. Miehestä ajattelen just samoin, niin hullua kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tasan miltä susta tuntuu, sillä mulle kävi samoin ja samanlainen olen. Kolme lastakin ja vuosia oli yli 20 takana. En koskaan muita edes rakastanut, saati pettänyt.
No nyt mies vois haluta takaisin, mutta kiila välillämme on ehkä liian suuri. En osaa sanoa, mutta ilman häntä en voi elää. Hän on kaikkeni ja ainoani aina. Ajattelen sen niin, että äitiään ja isäänsä ei voi korvata, eikä lapsiakaan. Miehestä ajattelen just samoin, niin hullua kuin se onkin.
Nyt haloo, sinä aiempi kommentoija, AP ja kaikki muut kaltaisenne naiset! Te olette aikuisia ihmisiä, ja pystytte aivan mainiosti itsenäiseen elämään. Miksi ihmeessä roikkua parisuhteessa, joka ei toimi? Jos mies on jo kerran lähtenyt toisen mukaan, niin ei se arvostus teitä kohtaan tule ikinä olemaan sitä, mitä puolisoaan aidosti kunnioittavalla ja rakastavalla ihmisellä pitää olla.
Selkärankaa kehiin, kyllä te pärjäätte elämässä yksinkin.
Nuo kaksi viimeistä lausetta kyllä kouraisivat vatsasta. Ei kyllä hyvillekään tyypeille hyvin aina käy.
Siis olen ihan fiksu koulutettu nainen joka tekee raskasta työtä ihmisten parissa. Nyt aivan rikki. Rakastin sitä elämää mikä mulla oli. Oli mahdollista aina matkustella lomilla. raskaan työrupeaman jälkeen. Muuten olen säästäväinen. Nyt kaikilla elämän osaalueilla muo petetty. Elämä ei ole enää entinen. Mitä varten käyn töissä. Tietty siten et saan nuoret ruokittua ja koulutettua. Mut mun elämä mitärakentanut 19v lähtien on hajotettu. En mä halua olla yksin,. Vaikka aina oon enempi yksin viihtyvä kun seurallinen. Työ vaatii niin paljon vaikeiden ihmisten kohtaamista että tarvoitsen kotona vastapainoa. Mies enemmän sellanen joka rentoutuu tekemällä juttuja.mut ei sillä oio samallaailla vaativa työ kun mulla.
Ja tietty rakastin miestäni. Ymmärsin et toisessa on omat heikkoutensa mut pystyin olla joustava ja ajatella et meillä kummallakin omat heikkoutemme. Jopa pettämisen olisin anteeksi antanut jos sitten olis alkanut taas tajuta mun arvon ja panostanut meidän suhteeseen. Ite annoin kaikkeni miehelleni romantiikassakin enkä kelvannut vaan pettäminen oli jatkunut. Ite ei tunnustanut milloinkaan vaan silloin jos mulla oli täysin faktat mitä ei voinut kieltää. Ja vuosien varrella tosi luotettava mies johon oikeesti oon luottanut 100%. Erikseenkin voitiinvaikka matkustaa ja sit taas yhdessä ja koko pereheenä myös. Oli luottanmusta puolin ja toisin. Nyt sitä käytettiin härskisti hyväks ja rikottiin mun psyyke kokonaan.
Nyt tuntuu hirveeltä et rakentanut elämäänsä niin et ollaan aina yhdessä ja toinen ei yhtäkkiä ajattelekaan niin.
En ymmärrä miten se toinen nainen voi olla onnellinen kun tietää rikkoneensa yhden naisen ja lasten elämän. Tai miten mies voi olla nyt onnellinen. kun tietää miten pahaltra musta tuntuu
Voi sua:(( Mun mielestä tässä vaiheessa on turha käydä ap:ta neuvomaan että ota itteäs niskasta kiinni ja unohda se äijä. Siis tottakai sun on pakko pistää se pihalle, vaikka eipä tuo taida olla takasin pyrkimässäkään, mutta ymmärrän myös että sattuu niin saatanasti! Aikaa, aikaa.
Hyvä ap.
Olet nyt tilittänyt tätä tilannettanne lähes koko kesän.
Minäkin olen yrittänyt sinua tukea ainakin kahdesti aiemmin.
Olet myös saanut useita ihan ystävällismielisesti esitettyä wake up-callia ettet antaisi kohdella itseäsi täysin kynnysmattona.
Hyvä jos olet kertonut lapsillenne, mutta eivätköhän he jo tienneet.
Henkilökohtaisesti minua ainakin riipaisi kun jossain varhaisemmassa viestissäsi kerroit että perheen teini "näkee miten sinua kohdellaan" ja että tämä teini on tukenut _sinua_.
Silloin ensimmäisen kerran kirjoitin sinua hetkeksi huomioimaan lapsesikin. Heidänkin ydinperheensä on särkynyt ja heidänkin elämänsä on murroksessa.
Pyysin myös että verhoutuisit itsesääliin ja marttyyrinviittaan hieman harvemmin - jos se rooli nyt sinua lohduttaa - mutta vain yksin ollessasi, ja muuten ryhdistäytymään käytännön asioiden hoitamiseksi.
Edes näiden lastesi vuoksi.
Olet saanut sivutolkulla hyviä neuvoja, järkeviä käytännön ohjeita - ja valtavasti ymmärrystä ja tukea.
Toivon hartaasti että keskittyisit välillä niitä myös lukemaan.
Ei tämä eroasianne muuksi muutu vaikka tekisit siitä uuden aloituksen joka viikonloppu.
Toivon sydämestäni myös että olet riittävästi läsnä lapsillenne,
ettei perheenne teinin enää tarvitse olla aikuisena sinulle kun itse heittäydyt avuttoman lapsen rooliin,
ja ettei huono kirjallinen ilmaisusi johdu lohduttautumisesta viinipullon seurassa.
Kaikkea hyvää.
0/5