Herkistyn kun katson noita Rio -voittajien onnenhetkiä.

En herkisty, koska noista kisoista tulee mieleen ainoastaan kodeistaan ajetut ja murhatut faveloiden asukkaat.

Kuinkakohan moni niistä kärähtää dopingista.

Riippuu siitä kuka voittaa

Olin ihan murtumapisteessä, kun eilen espanjalainen uimarimies itki uimalasiensa takana varaslähtöään.

Herkistyn ja samoin valmentajien reaktioista. Esim. Judossa valmentajat niin myötäelivät kisaajien kanssa. Itselle kolahtaa eniten marginaalilajien edustajat. He eivät ole usein ammattilaisia tai tunnettuja. Tekevät rakkaudesta lajiin.