Meillä on niin riitaisa parisuhde...

Katsot miestä silmiin ja sanot rauhallisesti "minulle ja lapsille et puhu noin". Ja sinun täytyy tarkoitta sitä, että rangaistus seuraa, jos käyttäytyy huonosti. Niin ne lapsetkin opetetaan tavoille. Harmi, että joudut olemaan äiti miehellesi...

Kyllähän se ap:n isä tuntuu olevan sosiaalisesti ja tunteiden hallinnan kanssa kyvytön ja sopimaton kasvattajaksi. Turha puolustella.

Ap:lle ei voi oikein muuta neuvoa kuin että yrittää itse pitää kielenkäyttö kurissa vaikka kuinka tuntuisi vaikealta. Mikäli isän käytös vaan myrkyttää perheen ilmapiiriä, on syytä ottaa ero. Lapset kärsivät huonosti käyttäytyvästä isästä ja saavat vääränlaista mallia, joka seuraa heidän omaan perhe-elämäänsä.

Eli: älä liikaa pelkää eron tuomia vaikeuksia.  Ellei miehesi keskusteluista huolimatta ymmärrä tai pysty muuttamaan käytöstään, on parasta lähteä lasten kanssa omille teille.

- -

Kun vaan tytöt ja nuoret naiset ymmärtäisivät, että ei ole mikään pakko tai velvollisuus ryhtyä kenenkään kumppaniksi ja että pitää sietää huonoa käytöstä ja hyväksikäyttöä. Parempi yksin kuin huono parisuhde, johon vielä saatetaan saattaa muutama lapsi lisäkärsijöiksi. 

Aloita itse muutos jonka haluat nähdä. Jos haluat alkaa purkamaan perheesi negatiivista 'perhekulttuuria', voit aloittaa lukemalla kirjoja itsensä ja ihmisuhteiden kehittämisestä, tai (jos enkku sujuu) katsomalla videoita youtubesta. Ammattilaisen kanssa keskustelu varmasti myös auttaisi jos siihen on resursseja.

Mm. Janna Rantalan kirjat 'Äiti, älä tottele!' ja 'Parintaju: parisuhde lapsiperheessä' olisivat varmaan avuksi, itse pidin erityisesti jälkimmäisestä (jos et mitään muuta lue niin koita sitä ainakin).

Pekka Hämälaisen 'Hyvä parisuhde' on myös hyvä kirja. Kaikki nämä löytyvät myös muuten useista kirjastoista.

Ja lisää lukuvinkkejä löytyy ainakin täältä: http://www.suhdesoppa.fi/parisuhdekirjat

Tsemppiä ja jaksamista ap! :)

Eroa.

Varmasti lapset kärsii, kun kohtelette toisianne epäkunnioittavasti. Sellaisenko mallin haluat antaa lapsillesi parisuhteesta?

Oletko puhunut miehelle, että eroaminen on tullut ajatuksiin, kun kerta kahden aikuisen välistä parisuhdetta teillä ei ole, olet vain lastesi äiti ja seksinväline. Ja että mies ei voi käyttäytyä lapsia kohtaan kuin uhmaikäinen teini, pakko teidän on jotenkin asia saada selvitettyä, onko se sitten eroaminen, vai muuten parisuhteen kuntoon laittaminen. Onko teillä millainen tukiverkosto, saisitteko lapsenne hoitoon, että voisitte yrittää parisuhdettanne hoitaa?

Ap kunnioitettu ystävä hyvä.

Tällä kertaa en todellakaan jaksanut lukea vastauksia läpi -niin paljon näitä samantapaisia, samantyylisessä tilanteessa jumissa olevia olen luenut.

Voi hyvänen aika. Lähde. Se eron aika on vaikeeta, tiedetään - meitä on monta jotka on sen käyneet läpi.

Sen jälkeen koittaa uusi aika. Aivan turhaa kuluttaa tätä ainoata elämääsi hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mihinkään muuhun ihmissuhteeseen ei kohdistu sellaisia paineita kuin aviopuolisoon. Kenenkää kanssa ei ole täydellistä ja yksin oleminenkaan ei yleensä kovin tavoiteltavaa ole.  Jos ei oikeasti ole isoja ongelmia, niin kannattaa miettiä tarkkaan sitä eroa, erityisesti lasten näkökulömasta. Teen työtä eroperheiden kanssa ja ero aiheuttaa lapsille usein hankalia ja pitkäkestoisia ongelmia, vaikka tietysti kaikki eronneet yrittävät sanoa, että lapset sopeutuvat hyvin. Harkitse tarkoin, mitä teet ap, onko ongelmat niin isoja, että ero on ainoa ratkaisu ja erityisesti mitä se lapsille aiheuttaa. Lapsia tunnut kovasti ajattelevankin ja se on hieno juttu.

Aina ero ei aiheuta lapsille ongelmia. Lapseni ovat viikko-viikko systeemillä ja heillä on kaksi välittävää vanhempaa ja kaksi välittävää muuta läheistä aikuista. Avioliittoni oli hyvin riitaisa. Nyt lapset voivat paremmin, kun ei ole jatkuvia riitoja. Ovat sanoneet itse, useamman kerran, että nyt on parempi. Koulusta saavat hyviä numeroita ja positiivista palautetta, samoin harrastuksistaan. Uuden mieheni äiti ihasteli kuinka hyväkäytöksisiä lapseni ovat. Ovathan he. Tasapainoisia ja lahjakkaita teinejä ja esiteinejä, jotka saavat ilmaista mielipiteensä ja kiukutellakin tarvittaessa.