Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on niin riitaisa parisuhde...
06.08.2016 |
Ei meillä sielunkumppanuutta ole ollut milloinkaan. Mutta tapaamisestamme lähtien oli vain luontevaa olla yhdessä, sellaista konstailematonta ja samankaltaisia hatrastuksia. Hääpäivänäkään ei tuntunut suuria tunteita.
Meillä on ollut paljon erimielisyyttä vuosien (10v) aikana. Riidellessä mies käyttää tylyä ja junttimaista kieltä, eivätkä ne sanat ja tyyli unohdu minun mielestäni.
Meillä on rakentunut täysi elämä, velkainen talo, kolme lasta joista yksi kuormittava erityislapsi, on lasten harrastukset ja yhteiset perhetutut, ollaan monella tapaa tiivis ja ulkopuolisin silmin varmaan mukava onnellisen oloinen perhe.
Mutta minulla on paha olo, olen niin yrittänyt miettiä johtuuko väärästä puolisosta, kun yrityksistä huolimatta tunnen koko ajan lyöväni päätä seinään hänen kanssaan. Lapset riehuvat ja riitelevät, mietin kuinka palhon johtuu meidän vanhempien huonoista väleistä ja tyylistä. Mies käyttää usein rumaa kieltä, tyyliin " älä vingu", "ala vetää", "mitä siinä lässytät" ja tämä onkin se miksen häntä arvosta.
Mietin koko ajan mitä tehdä. Ero on todella iso ja "väärän" tuntuinen asia, meillähän on perhe ja lapset ja tulisi yrittää selvittää asioita ja tulla toimeen. Olla mallina lapsille. Mutta sitten taas mies ärsyttää minua niin että suutun hänelle, hän sanoo loukkaavasti..taas näin.
Olen käynyt yksin perheneuvolassa, mies ei suostu minnekään. Ei ole ollut sanottavaa hyötyä. Puhuttu juurikin näitä miten paljon on hyvää enkä pärjäisi yksin kolmen lapsen kanssa yhden vaatiessa paljon kaikkea erityistä (sairaalassa oloa ym) eikä rahallisestikaan. Mutten kykene lopettamaan riiteltä/suuttumista.
Mitä ihmettä tulisi tehdä?
Kommentit (67)
Mietin vaan sitten, että mun pitäisi käyttäytyä toisin, ei odottaa mieheltä liikoja, yrittää olla sopuisa itse....etten saa luovuttaa ja tehdä ikävää erokokemusta ja -elämää lapsille kun pitäisi osata itse tsempata. Mutten kuitenkaan ikinä kykene..:( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea neuvoa, kun tuo on jotain sellaista, mitä en koskaan olisi edes alkuun hyväksynyt. Miten sä olet ajautunut noin syvään suhteeseen noin inhottavan kuulosen miehen kanssa? Mulle kun joku sanoisi ensimmäisen kerran että älä lässytä tai ala vetää, mun tunteet kuolisivat just saman tien. Ja lapsethan tottakai ottaa esimerkkiä ja kuvittelee että tuo on normaali tapa kommunikoida puolison kanssa. Hyi olkoon, inhottaa oikein ajatellakin.
Mä suosittelen että eroat, mutta tuskinpa sä sitä teet. Eikä miehesi varmaan opi parempia käytöstapoja. Joten ei kai auta muuta kuin toivoa, että lapsesi kärsivät mahdollisimman vähän perhe-elämästänne, ja oppivat ehkä jostain muulta parempia tapoja.
Nyt olisi tärkeä nostaa kissa pöydälle eli keskustella kunnolla miehen kanssa.
Elämä tuollaisenaan on hyvin raskasta, kun voisi olla tasapainoisempaa.
Toista ei voi muuttaa, jos toinen ei itse suostu tulemaan puolitiehen vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinkään muuhun ihmissuhteeseen ei kohdistu sellaisia paineita kuin aviopuolisoon. Kenenkää kanssa ei ole täydellistä ja yksin oleminenkaan ei yleensä kovin tavoiteltavaa ole. Jos ei oikeasti ole isoja ongelmia, niin kannattaa miettiä tarkkaan sitä eroa, erityisesti lasten näkökulömasta. Teen työtä eroperheiden kanssa ja ero aiheuttaa lapsille usein hankalia ja pitkäkestoisia ongelmia, vaikka tietysti kaikki eronneet yrittävät sanoa, että lapset sopeutuvat hyvin. Harkitse tarkoin, mitä teet ap, onko ongelmat niin isoja, että ero on ainoa ratkaisu ja erityisesti mitä se lapsille aiheuttaa. Lapsia tunnut kovasti ajattelevankin ja se on hieno juttu.
Mä en käsitä miten sä olet mennyt naimisiin sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa et tule toimeen. Mä en pystyis moiseen. Ei kai kukaan voi olla niin parisuhteenkipeä että alentuu tuollaiseen, pitää olla tosi huono itsetunto.
*poistuu takavasemmalle*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolesta ja vastaan, näin itsekin epäröi tilanteessani..ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun itse kannan vastuuta siitä, että vaadin mieheltä ja "nalkutan" paljon kun olen tyytymätön häneen ja osaamiseensa. Unohtelee, on hidas eikä ymmärrä kadvatusasioista. Tuntuu, että mun pitäisi itse ensin kyetä lopettamaan valittaminen ja arvosteleminen, jos miehen töröt kommentit ja kiroilut loppuisi? Mutten pysty, kun taas tulee tilanne josta koen turhautumista/ärtymystä... Tämä on jotenkin loputon kehä. Mulla vaan piirtynynyt selkäytimeen että kaikki tehdään kunnolla, herkästi ei luovuteta, kanna ja nä myös oma vastuu. Ahdistaa..ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella ikävää kielenkäyttöä. Arvostaako miehesi sinua? Kehutteko toisianne, juttelette mukavia, huumoria parisuhteessa, lämpimiä tunteita?
Meillä vähän samanlainen tilanne. Mies puhuu epäkunnioittavasti ja vuosia nielin kaiken. Nyt olen alkanut sanomaan vastaan. Olen ehdottanut terapiaa yms mutta ei käy. Nyt olen väsynyt ja ahdistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen on epäkunnioittava ja suorastaan inhottava, eikä ole valmis tekemään mitään parisuhteen eteen (esim. perheneuvola), niin ehkä kannattaisi seuraavaksi miettiä, onko miehessä mitään hyvää. Onko muuten hyvä isä? Huolehtii kodista? Jos huonoja puolia tulee mieleen useita, mutta hyviä saa kaivelemalla kaivella.... eipä siinä oikein enää ole mitään pelastettavaa.
Lopeta ensin nalkuttaminen, koko perheenne purkaa pahaa oloaan toisiinsa.
Huolehtii kodista, lasten harrastusasioista (koulujutuissa huono), vie lapsia ulos jne. Muttein osaa "lukea" lapsia, fiksulls tyylillä kasvattaa ja ymmärtää tarpeita ja ennakoida asioita lasten suhteen.
En tunne että arvostaa minua tai näkee naisena, ei kosketa kuin halutessaa seksiä. Kaupasta tuo mistä tietää mun pitävän jne käytännön huomiointia kuitenkin. Ap
Riidellessä pääsee paremmin asian ytimeen, kun kertoo mitä toivoo ja miltä itsestä tuntuu. Syyttely ei johda mihinkään, tulee vain vastasyytöksiä tai puolusteluja.
Mites sä kohtelet miestäsi? Siitä on hyvä aloittaa... Jos kunnioitus ei toimi sinun suunnasta, on turha odottaa sitä takaisinkaan...
Itse olen puhunut myös miehelle inhottavasti. Mutta se alkoi kyllä siitä kun herra itse valehteli minulle ym. Harvemmin joku ihan ilman syytä on niin kiukkuinen että sanoo rakkaalleen painu vittuun lässyttämästä. Kyllä se kielii jostain syvemmästä kriisistä ja kielteisistä tunteista, jotka harvoin syntyy itsestään.
Mies nöyryyttää sinua ja lapset oppivat, että nöyryyttäminen on hyväksyttävää.
Haluatko oikeasti tarjota sellaisen mallin omille lapsillesi?
Alue: Aihe vapaa
Niinhän sitä sanotaan ettei huono suhde kannata. Kyllä varmasti pärjäisit yksinkin. Mieti paljon huono suhde vie energiaasi jonka voisit käyttää muuhun.