Sananmuunnoksia

Vierailija kirjoitti:

Ollin oppivuodet

Kun Ollista tuli kulkija, niin alkoi Ollin kurjuus. Hattu vinossa hän hurautti pyörällään Helsingin asemalle. Junat olivat kuitenkin muuttuneet, ja aina kunnollinen tullimies pyysi nyt nurkuen passia. Toinen vihreänuttuinen taas halusi nähdä tiketit ja passit. Junailija puhalsi kumeaan pilliin, pyörät huusivat ja niin sitä mentiin kohti Sorvan kylää.

Kävipä junassa mutina. Kuiskaaja Rajala kertoi Vierumäen juttuja. Kullervo Pelli Katjalasta, tuo paljas uneksija hoippuroitsi nenänpää musteessa ja parta vellissä käytävällä. Hän valitti:"Tuli vilu keskel' kattuu" ja "ai, ai kuinka niskaakin pakottaa". Mutta matka luiskahti

pian ja kohta oltiinkin jo Sorvalan kylässä.

Olli lähti taas huristelemaan pyörällään uimaseuran narut mukanaan. Tiellä oli tosi kurvia ja vahingossa hän ajoi rukkinsa kivelle ja kynsi turvallaan maata. "Miksi lähdinkään pyörällä hulluilemaan" kuikutteli Olli, jatkaessaan matkaansa vinkkari rutussa. Hattukin oli mennyt vialle. Ei auttanut muu kuin poiketa Willmannin hattukauppaan vilkaisemaan uutta hattua. Vilvoitettu hattu sopii minulle paremmin kuin vilttihattu, tuumi Olli.

Uudessa viirullisessa hatussaan hän painui Ravintola Latunviiriin. Kunnanhallitus istui siellä jo pistämässä rahaa likoon vaikka kassa olikin pikkuinen ja palkat niskassa. Pitihän hallituskulujakin olla. "Tuus pöytään, meill' on viralliset kutut", Ollille huudettiin. Sitten tuotiin silliä kullekin, Jallun piirakkaa ja tämän päälle kulaus tutunomaista virvoketta. Kohta saatiin myös virmahuttua ja kuivattua velliä. Syötyään kulhon velliä kutsui puh.joht. Vihtori Lettunen tarjoilijatarta: "Neiti, Lillille kuhaa ja Vihtorille lettuja"! Toisille tuotiin rasvassa uiskentelevia nakkeja. Silloin liittyi seurueeseen salkkutehtailija Mutikainen esitellen mallikukkaroitaan. Hän kaivoi esiin valtavan rahamassin josta kuului kuivaa natinaa. Tuumittuaan ensin, panisiko menemään, hän sanoi: "Tarjoilija, pehmeä jänis ja kaikille tutuille viskiä". Turhaan ei häntä kutsuttu Mikkelin Kittaajaksi.

Tarjoilija toi potun viskiä, ja gramofooni soitti Kupparin rallia, kunnes Lettunen alkoi vihoitella: "Tarvittaisiin levynhävittäjää"! Harmissaan seurue imaisi pillistä kuumat, maksoi ja otti viluissaan hatut. Pulu jokelsi kauniisti ulkona, piha oli liukas ja pulu kaatui. Lillikin kupsahti, vaikka pululla oli kannukset. Sällitkin kupsahtelivat, kun kuului jyskän pamahdus, sillä jossain ammuttiin kuparipäisiä nalleja.

Naapurista, jossa oltiin juuri sokkelinkivityksessä, huudettiin: "Tänne vain, täällä jo sumppi pihisee", ja sielläpä olikin pippurihyllyllä hellan kulmassa kerrassaan pirullista sumppia. Emännällä oli oikeat timanttiset rossit joita Viulisti Huttunen jäi ihastelemaan. Toiset taas alkoivat hakea tuvan alta napsua.

Välillä käytiin kurkistamassa tallia ja heitettiin vällyt pihalle. Hevoset seisoivat tallissa turvat kylessä, tolkuton mullikka hyppi tasajalkaa.

Pihalla Salli tarjosi Ollille ruusuja sanoen: "Pistä kassiin kukkane kallis", Olli heitti Sallin kukat Maijan pihalle ja huusi: "Anna mieluummin tilli kukkia ja pennuille jaffaa"!

Nyt alkoivat Ollin mielestä jutut mennä viistoon kun tuo Sallikin alkoi näyttää kundille mallia. "Luulen, että lähden pikapuoliin tallustelemaan ja Virtaselle vatustelemaan. Siellä on aina ollut vinhoja vattuja, mutta harvassa kypsiä

Vanha tarina, olisi parempi ilman kirjoitusvirheitä. Yritystä on.

En esittele taitojani, sillä ei helmiä sioille. Yksi ihminen Euroopassa tietää minut🤯

T. rivologian tohtori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollin oppivuodet

Kun Ollista tuli kulkija, niin alkoi Ollin kurjuus. Hattu vinossa hän hurautti pyörällään Helsingin asemalle. Junat olivat kuitenkin muuttuneet, ja aina kunnollinen tullimies pyysi nyt nurkuen passia. Toinen vihreänuttuinen taas halusi nähdä tiketit ja passit. Junailija puhalsi kumeaan pilliin, pyörät huusivat ja niin sitä mentiin kohti Sorvan kylää.

Kävipä junassa mutina. Kuiskaaja Rajala kertoi Vierumäen juttuja. Kullervo Pelli Katjalasta, tuo paljas uneksija hoippuroitsi nenänpää musteessa ja parta vellissä käytävällä. Hän valitti:"Tuli vilu keskel' kattuu" ja "ai, ai kuinka niskaakin pakottaa". Mutta matka luiskahti

pian ja kohta oltiinkin jo Sorvalan kylässä.

Olli lähti taas huristelemaan pyörällään uimaseuran narut mukanaan. Tiellä oli tosi kurvia ja vahingossa hän ajoi rukkinsa kivelle ja kynsi turvallaan maata. "Miksi lähdinkään pyörällä hulluilemaan" kuikutteli Olli, jatkaessaan matkaansa vinkkari rutussa. Hattukin oli mennyt vialle. Ei auttanut muu kuin poiketa Willmannin hattukauppaan vilkaisemaan uutta hattua. Vilvoitettu hattu sopii minulle paremmin kuin vilttihattu, tuumi Olli.

Uudessa viirullisessa hatussaan hän painui Ravintola Latunviiriin. Kunnanhallitus istui siellä jo pistämässä rahaa likoon vaikka kassa olikin pikkuinen ja palkat niskassa. Pitihän hallituskulujakin olla. "Tuus pöytään, meill' on viralliset kutut", Ollille huudettiin. Sitten tuotiin silliä kullekin, Jallun piirakkaa ja tämän päälle kulaus tutunomaista virvoketta. Kohta saatiin myös virmahuttua ja kuivattua velliä. Syötyään kulhon velliä kutsui puh.joht. Vihtori Lettunen tarjoilijatarta: "Neiti, Lillille kuhaa ja Vihtorille lettuja"! Toisille tuotiin rasvassa uiskentelevia nakkeja. Silloin liittyi seurueeseen salkkutehtailija Mutikainen esitellen mallikukkaroitaan. Hän kaivoi esiin valtavan rahamassin josta kuului kuivaa natinaa. Tuumittuaan ensin, panisiko menemään, hän sanoi: "Tarjoilija, pehmeä jänis ja kaikille tutuille viskiä". Turhaan ei häntä kutsuttu Mikkelin Kittaajaksi.

Tarjoilija toi potun viskiä, ja gramofooni soitti Kupparin rallia, kunnes Lettunen alkoi vihoitella: "Tarvittaisiin levynhävittäjää"! Harmissaan seurue imaisi pillistä kuumat, maksoi ja otti viluissaan hatut. Pulu jokelsi kauniisti ulkona, piha oli liukas ja pulu kaatui. Lillikin kupsahti, vaikka pululla oli kannukset. Sällitkin kupsahtelivat, kun kuului jyskän pamahdus, sillä jossain ammuttiin kuparipäisiä nalleja.

Naapurista, jossa oltiin juuri sokkelinkivityksessä, huudettiin: "Tänne vain, täällä jo sumppi pihisee", ja sielläpä olikin pippurihyllyllä hellan kulmassa kerrassaan pirullista sumppia. Emännällä oli oikeat timanttiset rossit joita Viulisti Huttunen jäi ihastelemaan. Toiset taas alkoivat hakea tuvan alta napsua.

Välillä käytiin kurkistamassa tallia ja heitettiin vällyt pihalle. Hevoset seisoivat tallissa turvat kylessä, tolkuton mullikka hyppi tasajalkaa.

Pihalla Salli tarjosi Ollille ruusuja sanoen: "Pistä kassiin kukkane kallis", Olli heitti Sallin kukat Maijan pihalle ja huusi: "Anna mieluummin tilli kukkia ja pennuille jaffaa"!

Nyt alkoivat Ollin mielestä jutut mennä viistoon kun tuo Sallikin alkoi näyttää kundille mallia. "Luulen, että lähden pikapuoliin tallustelemaan ja Virtaselle vatustelemaan. Siellä on aina ollut vinhoja vattuja, mutta harvassa kypsiä

Vanha tarina, olisi parempi ilman kirjoitusvirheitä. Yritystä on.

En esittele taitojani, sillä ei helmiä sioille. Yksi ihminen Euroopassa tietää minut🤯

T. rivologian tohtori

Lisään vielä, että otsikko olisi pitänyt olla: Ollin kuppivuodet.

Toisilla on suksiboksi sedanissa, toisilla taas...

Timo Hokkanen orkestereineen esittää kappaleen: Kuiskauksia mollissa. Siinä esiintyy myös pimeä komppi.

Pyörät huutavat kun edessä on tosi kurvi.

"Hauskaa vappua toivottavat Pentti Hirvonen, Pekka Karvonen, Kaisu Hakkarainen, Pekka Kaukalo, Katja Pakkanen, Ville Kettunen, Pasi Kuikka, Tessa Pirskainen, Olli Kuhta, Olli Kurhinen, Olli Kujala, Pasi Kujala, Simo Honkonen, Timo Hopponen, Vappu Peltonen, Pekka S. Karma, Esko Palin, Peppi Helin, Vieno Huttunen, Olli Virkkunen, Pentti Hilkuri, Timo Hokkanen, Timo Houkka, Karin Pekkanen, Pasi Kuutti, Kaapo Hokkanen, Kullervo Pelli, Simon Holma, Regina Vanto, Kata Häkkinen, Pasi Kukko ja tietysti Vellu Pirinen, Sirpa Kylmänen, Kalastaja-Pekka, Jussi Hämäläinen, Arska Terpinen sekä Markku Ohtava perheineen."

Salkkutehtailija Mutiainen lähti pyörällä hulluillen Sorvankylään ryssiä hätyyttämään. Ryssiä hätyyttäessään hän jahtasi myös pehmeitä jäniksiä ja vitkuttelevia kettuja. Rankan päivän jälkeen hän meni baariin, jossa tilasi tutun virvokkeen, pikkaisen kahvin ja kaikille tutuille viskiä. Tuttuja virnakkeita olikin paikalla monta, oli mm. Sirpa ja Kyllikki. Ja lisää tuttuja tuli virtanaan. Ulkona oli pakastanut niin, että keli oli pilalla ja piha niin liukas, että pulu oli kaatua. Mutta eihän pulu kuitenkaan kaatunut, koska pululla on kannukset.

Mennessämme laivaan näytimme liput kunnolliselle tullimiehelle, joka pyysi nurkuen passia. Nyt hän oli saanut uuden lukevan tutkan ja se oli saanut junat muuttumaan, joten tämä kumma tullimies ei pystynyt antamaan anista penaaliin. Toinen, vihreä nuttuinen halusi vain passit ja tiketit. Näin selvisimme laivaan ilman, että kukaan sai penaa muppuun.

Menimme heti syömään ravintola Latun Viiriin, koska nauttiessamme humppilan piimää oli meille tullut kova nälkä! Tarjoilijana oli vanha tuttumme Heikki Matero, joka suositteli meille pikkaisia kahveja ja kuivattua velliä sekä jälkiruokana silliä kullekin, mutta otimme kuiteinkin vain säästö jumpulat ja pikaiset limpsat!

Yht'äkkiä tunsin kuinka niskaani alkoi pakottaa, joten päätin mennä vessaan. Siellä joku huristeleva pyörä sai pyytävän hyllynsä täyteen kuutos silliä. Lattiakin oli täynnä Upin selostusta. Menin toiseen vessaan, mutta siellä Vihtori Lettunen yritti juuri ottaa kukoista mallia vinkkarit rutussa. Minua alkoi jo vähitellen hatuttaa ja viluttaa, joten kysyin Pär Mieheltä että petettäisiinkö orvot! Pär Mies sanoi, että ota ensiksi yksi tuima napsu, niin sitten lähdemme etsimään hukkuvia nuoria. Kierrellessämme laivaa kuulimme kuinka pyörät huusivat, että täällä olis Tattu Virjolla ja niin alkoi sumppi pihisemään! Hetken kuluttua saapui laivapoliisi sanomaan, että joutuisimme lukittuun putkaan, koska olimme häirinneet hyttinaapureitamme ryssiä hätistellen. Lukitussa putkassa olikin jo kunnan hallitus vauhdissa ja mekin panimme menemään.

Nykyajan kilkuttavasta musasta en nauti - kauheata mölyä. En myöskään kuuntele musikaaleja. En osaa soittaa, en saa edes kurttua narisemaan, mutta olen jyrkkäluonteinen tanssaaja ja hain naistentansseissa, koska humppa piristää.

Kun jatkosota alkoi, Pimu-Illu tolkutti muhkeasti, Raumallakin oli pitsejä nahkapöksyissä ja Rovaniemen katukuvaan ilmestyi nahkeita rotseja. Vaan kun sota päättyi, katosivat vitsit naapuristakin. Jäljelle jäi vain yksi karjalainen akka ja pari jurottavaa lottaa.

Kannattaa pitää tolkku mukana.

Ensi yönä taivaalla taas vinkuu tutusti. Ikävä kyllä liian moni ilotulite lienee tänäkin uutenavuotena turvaton kyherö.

Vaikka onnettomuudet ovat vähentyneet viime vuosina liki puoleen, huolimaton ilotulitteiden käyttö aiheuttaa edelleen lukuisia tuskan parahduksia eri puolilla maata. Liian lähellä räjähtäneestä raketista ei välttämättä selviä pelkällä viivalla hatussa. Ilotulitteista tulee silmävammoja vuosittain.

Turvatekniikan keskus muistuttaa perussäännöistä:

Suurin osa onnettomuuksista voitaisiin välttää noudattamalla säädöksiä ja käyttämällä turvalaseja. Rakettia ei saa ampua kädestä eikä kaveria päin. Turvaetäisyys on välttämätön. Ilotulitteen ohjeet pitää ehdottomasti lukea. Vinkkejä mutulla ei kannata uskoa.

Myös ilotulitteiden meteli voi aiheuttaa hankaluuksia. Tukevampikin tölli kumisee rakettien paukkeen vuoksi, ja kotieläimiä pelottaa. Ei ole mukava seurata, kun koirat luikkivat kauhuissaan pöydän alle tai kanit pakkaseen. Senkin vuoksi raketteja saa ampua vain iltakuuden ja aamukahden välillä.

Viranomaiset kehottavat tänäkin uutenavuontena maltillisuuteen alkoholin kanssa. Toki voi tarjota tutuille viskiä, mutta kannattaa pitää tolkku mukana. Juovuksissa vilu kappasee yllättävän nopeasti.

Vanhalla kansalla oli monenlaisia veikeitä neuvoja uudenvuodenviettoon, esimerkiksi että ei saisi pissiä nuhassa. Vakavammin kannattaa suhtautua konkreettisiin vaaroihin. Jos aiot uudenvuoden aamuna vaikkapa tankata Rukalla, kannattaa ennen kotimatkaa selvittää, oletko ajokunnossa.

Ajamaan lähtöä kannattaa siirtää suosiolla myöhemmäs, jos on esimerkiksi Pallaksella yritelty yömyöhään.

Nautin pikkasesta kahvista

Heitin haaveet kuppilan pallista

Hinkkasin rukoillen rattia

Kukkona rallissa

Rallia kujalla

Kumi ei kestänyt rallia

Kiidettiin huumassa

Tuskaansa parahtaa

Hillitön kurvi

Pikaset limpsat

Taas piti rukoilla ja hinkata

Kaarat harvassa

Kaukalon Pekka

Linjalla Kalkku-Mutala

Meikäläinen sortui vimmaan tuttuun

Mentiin päin kuravallia

Päästäkää pappi tuskasta

Olin pappi kenossa

Kohti usvaista viimaa

Meni pellit kuppuun ja vinkkarit ruttuun

Naamalleni lensi kumit ja nasta

Arvon penaali

Hoitaisiko joku arkun orvolle?

Takahuoneessa on sumppia pihisemässä

Ryystetään mukitolkulla

Kumpi suksii Kuuhun?

Herkutellaan opeilla

Töitä tehtiin päivinä villinä kuus

Vastaukset on ihan viarasta huttua

Kappelin pimut

Ruttusta viinaa

Syksyinen ruskapunkku

Pikkanen kappeli

Jaakobilla siinä turvaton kymppi

Hintava pappi

Virtakäyttönen kettu

Urheiluseura Lärvän Kytinä

Hikoillaan senttien kanssa

Finaaliin asti

Sukkelin kirkastuminen

Lasten kuvassa

Kukan asettelija

Älliä ja kukkia

Sorvankylän kunnanhallitus

Hurjat kutsut

Surautan töihin

Suora ja huoleton

Nenänpää musteessa

Kuiva mutta naseva

Papin herjaus

Pentti Hirvolan alapäinen tikka Eila Rusko esittelee käsinahkaa.

heippalappu - laippaheppu

Pussi nuudeleita

Silkohapsi

Vissy Pulloineen. 

Muistitko pakata kannen?