Lue keskustelun säännöt.
Te jotka ette käy kirkossa tai ette kuulu muihin hengellisiin yhteisöihin!
05.08.2016 |
Mistä saat sisällön elämään? Käytkö paljon baareissa? Entä kuunteletko musiikkia jonka sanoma ei edistä ihmisiä elämään sovussa tai muuten elämään asiallisesti? Mistä saat sen jutun elää kivasti?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse satuhahmoa elämääni kertomaan mikä on oikein vai väärin.
Voitko olla hädänkin hetkellä levollisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi elää eettisesti ja toisia huomioonottaen, vaikka ei usko henkiolentoihin. Ja en käy baareissa.
Sisällön elämääni saan elämästäni. Elämän sisältö on elämä, mikäpä muukaan.
En käy juurikaan baareissa.
Kuuntelen monenlaista musiikkia.
En ymmärrä viimeistä kysymystä.
Elämäni sisältöä tuo:
- perhe
- ystävät
- tavoitteellinen liikuntaharrastus
- hyvä ruoka
- opiskelu
- matkustelu
Kuuntelen hyvin monenlaista musiikkia. Yritän olla mukava toisille, koska silloin myös minua kohtaan ollaan mukavia. En tarvitse tämän tajuamiseen mitään Jumalaa yms..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunnasta, hyvästä ruuasta, käsitöistä, kirjoista
Vai mitä sä tarkoitat? Että me agnostikot ja ateistit ryypätään ja rellestetään kaiket päivät? Moraali ei ole mikään uskovaisten yksinoikeus. Ja jos joku haluaa viettää ns. huonoa elämää, niin siitä vaan, kunhan ei vahingoita sillä fyysisesti tai henkisesti muita.
Kuule ihan terveestä järjestä ja normaalista empatiakyvystä. Meidän kaikkien elämä on kivempaa, jos elämme kivasti. Ei minulle minkään satuhahmon tarvitse kertoa, että esimerkiksi väkivalta on huono asia. Entä tuntuuko teistä uskovaiset siltä, että ilman jumalia ette piittaisi mistään mitään, ja kohtelisitte muita ihan miten sattuu? Aika pelottavaa mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä itse antaa sen sisällön, onhan se niin ihmeellinen ja monimuotoinen asia.
Baareissa en käy koskaan, musiikin suurkuluttaja sen sijaan olen (lähinnä klassista ja etenkin oopperaa harrastan). Sitä en tiedä, millaisen musiikin sanoma edistää tai ei edistä ihmisiä elämään sovussa ja asiallisesti.
Elän mielestäni erittäin kivasti: vietän hyvin onnellista perhe-elämää, minulla on rakkaita ystäviä, teen antoisaa työtä, harrastan kiinnostavia asioita. Enpä kyllä voisi pyytää mitään lisää.
En käy kirkossa, en kuulu hengelliseen yhteisöön.
Olen uskossa ja minulla on uskovia ystäviä joiden kanssa kesksutelen jne.
Minulle Jumala (Jeesus) on tärkeintä mitä on mutta elämässäni on paljon hyvää ja tärkeä ja ymmärrän että joillekin se muu riittää -ainakin jossain vaiheessa elämää- elämänsisällöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käy kirkoissa. Olen syvästi hengellinen ihminen kuitenkin. Minulla on suora yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse satuhahmoa elämääni kertomaan mikä on oikein vai väärin.
Voitko olla hädänkin hetkellä levollisesti?
Mitä tällä kysymyksellä tarkoitat? En ole se, jolta alunperin kysyit, mutta jäin miettimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastan joogaa ja meditaatiota.
Käyn tosin myös baareissa ja diggaan metallimusiikista.
Kivasti elämisessä tärkeintä on hyvä ihmissuhde, paljon seksiä ja halu rakastaa, ei vihata. Voisi sanoa, että elän Jeesuksen oppien mukaan, häneen kuitenkaan uskomatta (muuten kuin historiallisena henkilönä).
Kyllä, käyn paljon baareissa.
Kuuntelen musiikkia, jonka sanoma ei edistä ihmisten rauhaisaa yhteiseloa (esimerkiksi gangstaräppiä).
Saan sisällön elämääni uuden oppimisesta, rakkaista ihmissuhteista, merkityksellisestä työstäni, luovuudesta, taiteesta, filosofiasta ja tieteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon lähempänä ne synnit ovat baareissa, televisiossa tai musiikissa. Jos Nämä puuttuu niin syntiin on pitempi matka ja on helpompi olla uskovainen.
Vierailija kirjoitti:
Luen Aku Ankka
Aku Ankka on tosi hyvä, lapset rakastavat sitä, ihan niin kuin minäkin rakastan.
Olen vetäytynyt yksinäisyyteen. Tykkään kutsua itseäni moderniksi munkiksi ja henkiseksi johtajaksi. Päiväni koostuvat pohdiskelusta ja havainnoinnista sekä fyysisistä harjoitteista joilla karaisen kehoani ja mieltäni. Tunnen olevani osa luontoa.
Tykkään esimerkiksi lukea, rempata ja rakentaa, rakastella, tehdä töitä, leikkiä koirien kanssa, jutella ihmisten kanssa sekä syödä ja nukkua. Kuuntelen vanhaa rockia, bluesia, 60-luvun hullua musiikkia ja klassista; kaikkea muuta suurin piirtein inhoan. Eläminen on kivaa.
Tuossa kommentissasi nro 2 esittämääsi kysymykseen vastaan: olen ollut kahdesti hyvin lähellä kuolemaa, ja kummallakin kerralla äitini ja isäni läsnäolo oli minulle tärkeintä maailmassa. Muiden ihmisten mielikuvituskavereille en suonut ajatustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse satuhahmoa elämääni kertomaan mikä on oikein vai väärin.
Voitko olla hädänkin hetkellä levollisesti?
Mitä tällä kysymyksellä tarkoitat? En ole se, jolta alunperin kysyit, mutta jäin miettimään.
Kerrotaan että hädän hetkellä ihminen huutaa tai rukoilee Jumalaa. Luonnostaan.
No tämähän toki tulee satuihin uskovalle yllätyksenä, mutta yllättävän moni osaa elää moraalisesti hyvää ja kaikin tavoin tyydyttävää elämää sen kaikilla osa-alueilla ihan ilman että joku käskee miten. Esimerkiksi musiikki on ihan puhdasta viihdettä ilman arveluttavaa saarnaa elämänohjeista. Oivoi, taas tuli uskonnosta negatiiviset vibat ja todisteet siitä miten elämä ei saa olla nautittavaa.
En tarvitse satuhahmoa elämääni kertomaan mikä on oikein vai väärin.