Lue keskustelun säännöt.
Onko vainaja haudassa pää vai jalat kiveä kohti?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuolla nyt väliä ole.
Jos vahingossa astuu haudalle, niin mieluummin jalkopäähän kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pää kiveä kohti, koska vainajaa ei kuskata ja kannella jalat edellä, eikä arkkua aleta kääntelemään haudalla.
Kantajat eivät päätä suinkaan tätä vaan jokaisella hautausmaalla noudatetaan sen sovittuja käytänteitä.
Vanha kristillinen traditio kasvot(=pää) itään kohti aurinkoa ja Kristuksen toista tulemista ei aina ole käytännössä mahdollinen.
Sen takia on yleensä päädytty yleissääntöön pää kiveen päin. Kuitenkin joskus on tästäkin poikkeavia käytäntöjä ja silloin mennään niillä.
Kantajia opastaa aina ko. seurakunnan suntio, joka nämä käytännöt tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Pää kiveä kohti, koska vainajaa ei kuskata ja kannella jalat edellä, eikä arkkua aleta kääntelemään haudalla.
Juuri päinvastoin.
"Suomessa vuodepotilasta kuljetetaan aina pää edellä, jos hän elää. Jos hän on kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tämä on sääntö, joka perustuu pelkkään taikauskoon. Kuljetustapa opetetaan jo terveydenhuollon oppilaitoksissa, vaikka sille ei ole mitään lääketieteellistä perustetta (Tuuliainen 1992)."
Arkku useinkin käännetään haudalla. Kärryillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kantajat eivät päätä suinkaan tätä vaan jokaisella hautausmaalla noudatetaan sen sovittuja käytänteitä.
Vanha kristillinen traditio kasvot(=pää) itään kohti aurinkoa ja Kristuksen toista tulemista ei aina ole käytännössä mahdollinen.
Sen takia on yleensä päädytty yleissääntöön pää kiveen päin. Kuitenkin joskus on tästäkin poikkeavia käytäntöjä ja silloin mennään niillä.
Kantajia opastaa aina ko. seurakunnan suntio, joka nämä käytännöt tuntee.
En tarkoittanutkaan, että kantajat tekevät tietoisen päätöksen.
Tarkoitin sitä, että tilanne menee suhteellisen nopeasti ja kantajat ovat yleensä kokemattomia. Silloin asiat voivat mennä tahattomasti toisin kun käytännöt edellyttävät ja voi olla että kukaan läsnäolijoista ei edes huomaa juttua. Harvoin siinä kantoporukassa on selvää kapteenia, joka tuntee käytännöt ja ohjaa muita.
Jalat kiveen päin tietty. Mistä muuten vainaja voi tarkistaa nimensä noustessaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pää kiven alle, ettei pääse ylös.
Jalat itään päin ja selälleen on kristinuskon mukainen tapa.
Tälläinen asia tuli itselleni mieleen ja tekoäly antoi vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kylällä niin, että kun tulee ylösnousemus, niin mahdollisimman monella on kasvot ristiä kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissain hautausmaissa laitetaan naama kirkkoon päin, mutta se voi olla myös se itä samassa suunnassa.
Ei se hautakivi määritä sitä onko pää vai jalat kiveen päin. Eikös yleensä hautausmaalla ole kahden hautapaikan kivet aika lähellä toisiaan,(eli kulkuväylien välissä 2 hautapaikkaa) joten toisessa on pää kiveen päin ja toisessa jalat kiveen päin jos/kun tuo itä-länsi ohjeistusta sovelletaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kantajana mummoni hautajaisissa -25. Sain pääpuolen. Muistelin juuri läpi kannon kirkosta ruumisautoon, sekä saattueen pysähdyttyä hautausmaan reunalle koko hässäkän, ja miten päin siinä asetuttiin itse kukanenkin että saatiin arkku lähtemään. Sitten rämpimistä ikivanhalla hautausmaalla jossa kaikki on sikinsokin, ei polkuja, ja lopulta päätepiste. Olin pääpuolella silloinkin, ihan varmasti. Ja nyt totean, että mummoni on haudassa jalat hautakiveä vasten. (Vaikka olen kuvitellut toisinpäin.)
Vierailija kirjoitti:
Olin kantajana mummoni hautajaisissa -25. Sain pääpuolen. Muistelin juuri läpi kannon kirkosta ruumisautoon, sekä saattueen pysähdyttyä hautausmaan reunalle koko hässäkän, ja miten päin siinä asetuttiin itse kukanenkin että saatiin arkku lähtemään. Sitten rämpimistä ikivanhalla hautausmaalla jossa kaikki on sikinsokin, ei polkuja, ja lopulta päätepiste. Olin pääpuolella silloinkin, ihan varmasti. Ja nyt totean, että mummoni on haudassa jalat hautakiveä vasten. (Vaikka olen kuvitellut toisinpäin.)
Tiedätkö onko jalat itään päin ja pää länteen päin? Niin on kristinuskon mukaan vainaja hautaan asetettava.
Pää kiven edessä. Tuota ilmansuuntaa en olekaan ajatellut aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Pää kiveä kohti käsittääkseni.
Janita Lukkarisenkin haudalla on kaksi kumpua kiven päässä.
Tuhkana on vähän vaikeampi mutta voi olettaa että tuhkat on pystyssä pää taivasta kohti.
Vierailija kirjoitti:
Olin kantajana mummoni hautajaisissa -25. Sain pääpuolen. Muistelin juuri läpi kannon kirkosta ruumisautoon, sekä saattueen pysähdyttyä hautausmaan reunalle koko hässäkän, ja miten päin siinä asetuttiin itse kukanenkin että saatiin arkku lähtemään. Sitten rämpimistä ikivanhalla hautausmaalla jossa kaikki on sikinsokin, ei polkuja, ja lopulta päätepiste. Olin pääpuolella silloinkin, ihan varmasti. Ja nyt totean, että mummoni on haudassa jalat hautakiveä vasten. (Vaikka olen kuvitellut toisinpäin.)
Olisit voinut sanoa ”viime vuonna”.
Hassu oli kysymys. Olin aina ajatellut, että pää on hautakiven puolella.
Mutta sitten kun aloin miettiä asiaa tarkemmin, niin varmaan eri päin vaikka ihan samalla hautausmaalla.
Syy tähän on yksinkertainen. Kantajat päättävät. Monet kantajat ovat ekaa kertaa hommassa ja tilanne on luonnollisesti melko uusi. Samoin on tunne, että kaiken on mentävä sulavasti. Hautaustilanteessa ei ole hautakiveä näkyvissä ja tulosuunta saattaa ratkaista. Siinä keskitytään kantamiseen jouheasti ja etenkin laskemaan samassa tahdissa. Olen itse ollut pari kertaa kantamassa arkkua enkä ole tuohon yksityiskohtaan kiinnittänyt huomiota. Paikalla ei liene ketään seurakunnan tai hautausmaan henkilöä.