Voiko mies ryhdistäytyä kun vauva syntyy?
En tiedä mitä teen miesystävän kanssa. Joka päivä pyörii ero mielessä.
Olen puolivälissä raskautta (kondomi meni rikki) ja päätettiin yhdessä pitää lapsi (nyt jo oikein rakastettu). Ei oltu oltu kauaa yhdessä. Epäilin, onko miehestä isäksi kun elämänsä tärkeimmiltä asioilta vaikutti videopelit, kalja ja tupakka. Päätin antaa kuitenkin mahdollisuuden, kun lupasi parantaa tapansa, ihan tulevan lapsen takia. Ihan hyvin on sinänsä pitänyt paikkansa, liki päivittäinen kaljoittelu on vähentynyt noin kertaan kuussa ja tupakkaa ei enää polta juuri ollenkaan. Ainoa ongelma on se, että videopeleihin on kai jonkinlainen koukuttuminen ja mikään muu ei oikein kiinnosta...
Heti kun herää, menee pelaamaan. Siihen keskittyy sitten aikalailla täysiä koko päivän, jos pyydän apua kotitöissä tulee vihainen "joojoo kohta" (sitten kun pyyntö lopulta kuullaan...). Tuosta joojoosta yleensä menee sellainen vähintään puoli tuntia ja sinä aikana saa muistuttaa monta kertaa, jolloin miesystävällä menee lopullisesti hermo, menee ovet paukkuen tekemään sen homman jossa pyysin apua, ja on kiukkuinen kun kehtasin keskeyttää pelin (jota siis pelaa koko päivän joten yritä olla keskeyttämättä kun et kuitenkaan jaksaisi yksin kaikkea tehdä, varsinkin kun on välillä supistuksia joten pitäisi ottaa rauhallisesti).
Mitään ei tee, ellei moneen kertaan pyydä. Jos koira esimerkiksi oksentaa lattialle, saattaa vain vilkaista ja olettaa sitten ilmeisesti, että kyllä minä kohta sen siivoan. Joskus olen yrittänyt olla itsekin kuin en huomaisi, toivoen että miesystävä lopulta sitten pakon edessä siivoaisi. Ei auta, se voisi siinä olla maailmantappiin asti ja kämppä mennä ties minkälaiseen kuntoon jos uskaltaisi jättää miehen vastuulle. Samaten koirat voisi ilmeisesti hyvinkin jättää ruokkimatta jos en siitä sanoisi. Tänäänkin aamulla nukuin pidempään yöllä valvottaneiden selkäkipujen kanssa ja sopimus on se, että se joka ensimmäisenä herää, pissattaa koirat. Koirat tästä myös muistuttaa, vinkuu oven edessä heti kun joku osoittaa elonmerkkejä. Heräsin tunnin myöhemmin kuin mies, mitä tekee mies ja koirat - mies istuu pelaamassa ja koirat vinkuu ovella! Sanoin tästä jolloin mies suuttui, että kyllä on koirat pissitetty... Joopajoo, ulkona märkä keli jolloin koirille laitetaan kurapuvut ja olivat aivan kuivia. Ja heti kun lähdin ulos koirien kanssa, tekivät helpottuinena heti pitkät pissat.
Mies ei muutenkaan saa yhtään mitään aikaiseksi. Tuntuu, että minun pitäisi tehdä hänen puolestaan kaikki, Kelan tukihakemuksista lähtien. Työttömyyskorvauksienkin hakemukset aina myöhästyvät ja sitten inisee kaikenmaailman Kelan tädeistä vaikka itse on hakemusta viivytellyt niin toki se rahakin tulee sitten myöhemmin.
Oon asiasta useasti keskustellut hänen kanssaan. Se on vaikeaa, sillä heti alkaa hirveä raivo ja marttyyrivaihe. Kun kysyn miten ajattelee että vauvan kanssa asiat hoituu, hän sanoo "se on eri asia, kyllä mä sitten...". Pitääkö vaan luottaa tähän? Onko kellään kokemusta että mies, josta ei muuten olisi uskonut että jaksaa hoitaa vauvaa jne, olisikin sitten isänä tsempannut? Erota en haluaisi, en tiedä miten pärjäisin yksinhuoltajana, mutta pelottaa että vaikka miesystävä asuisi saman katon alla olisin silti melkein kuin yh... Kertokaa, miten saisin miehen ryhdistymään?? Alan olemaan epätoivoinen enkä jaksaisi asiasta riidelläkään, kun hän aina onnistuu kääntämään riidan lopulta niin että minä olen tässä se inhottava ja vaikea ihminen :( Vauvasta kyllä tuntuu välittävän jo todella kovasti (silloin iltaisin sängyssä kun ehtii minua/meitä huomioida) mutta riittääkö se..
Kommentit (42)
Lähde ja vauhdilla. Saat oman elämäsi kuntoon ennen vauvan syntymää. Mieti tarkkaan huoltajuusasiat, heml8sta tuskin on apua haittaa senkin edestä. Joskus on parempi jopa sanoa että ei tiedä kuka isä on.
Älä rupea miehesi äidiksi.
Turhaan Suomessa tuhannet naiset huolehtivat noin "miehistään". Teinin tasolle jämähtänyt aikuinen se on. Tuskin reippaaksi tuosta muuttuu.
M40
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille kommenteista. Pitäisi saada rohkeutta lähteä suhteesta. Viimeinen tippa tuli just nyt, kun rahat on aivan loppu ja mies toi minulle tiliotteensa jotta voin viedä sossuun hakemuksen. No, mitä näenkään - mies jolla ei ole rahaa yleensä ostaa ruokaa onkin käynyt kaljoittelemassa suunnilleen joka päivä läheisessä baarissa silloin kun on väittänyt käyvänsä kaverilla kahvilla! Se siitä lopettamisesta. Tähän tuli nyt loppu, mä en jaksa enää.
Ap
Tosi ikävä kuulla :( Sinun täytyy nyt itsesi ja lapsesi vuoksi muuttaa pois, koska mies ei osaa hoitaa talouttakaan ja sinä ja lapsesi kärsitte jos ette voi luottaa siihen että asiat hoidetaan kuten on sovittu. Hirveästi tsemppiä sinulle! Olet saanut ikäviäkin kommentteja, mutta meistä jokainen tekee jotain virheitä, ja mieshän tässä on tehnyt väärin ja pettänyt luottamuksesi monta kertaa. Jos itse olet kuitenkin fiksu kuten vaikutat olevan, pärjäätte lapsen kanssa hyvin. Hae kaikki apu mitä saat ja katso elämässä eteenpäin! Sinulla on mahdollista vaikka opiskella hyvä tutkinto ja ehkä löytää hyvä kumppanikin sitten joskus :)
Mies ei edes tajua tilannetta tällä hetkellä. Ei tajua, mitä vauvan kasvatus ja hoitaminen vaatii. Ajattelee todennäköisesti että "vauva on kiva juttu", mutta kun totuus kirkastuu, on paska housussa niin miehellä kuin vauvallakin.
Jos mies ei ole valmis edes hoitamaan suhdetta sinuun kunnolla, mitä luulet vauvan kanssa?
Sinä haluat uskoa miehestä hyvää. Mies taas ei tiedä mitään vastuusta, vaan luulee ja lupailee.
Ei jumalauta.
Ohhohoh, ei hyvää päivää.
Nyt ap ajattelet vauvasi ja itsesi parasta. Hyviä miehiäkin on olemassa, sellaisia jotka osaavat huolehtia itsestään eivätkä ole jämähtäneet teini-ikään. Nyt olet hänen äitinsä, huolehdit että mies tekee tarpeelliset tehtävät ja mahdollistat hänen lusmuilunsa hoitamalla hänelle kuuluvia asioita. Itsestään ja asioistaan huolehtiminen opitaan yleensä jo kotona, jos ei sitä aikuisikään mennessä ole oppinut niin silloin se on aikuisen omalla vastuulla oppia. Ja se vasta on vaikeaa, siihen saattaa mennä vuosia (kaikki eivät edes ikinä halua oppia), eikä siihen auta että joku toinen huolehtii ja kohtelee kuin pikkulasta. Keskity vauvaasi, uskaltaisin sanoa että jaksat paljon paremmin yksin kun on vain yksi huollettava (jolla on pikkuvauvana hyvä syy olla avuton). En jaksa uskoa että miehesi hirveänä vauvan hoitamiseen osallistuisi kun koiratkin jää hoitamatta!
Jos ajattelet, että et eroa kun et halua vauvan perhettä hajoittaa, niin ei ero vauvalta isää vie. Kyllä isäsuhdetta voi rakentaa vaikkei isä asuisi samassa taloudessa. Ehkä sun poislähtö ois tälle "miehelle" se toimivin sysäys ryhtiliikkeeseen.
Kuten joku sanoi, tarvitset vauvan kanssa paljon voimia, nyt ei kannata niitä tuommoiseen mies-lapseen tuhlata. Jos hän pystyy aikuistumaan, kyllä hän lapsensa elämässä haluaa olla mukana ja on arjessa apuna. Ja jos ei pysty aikuistumaan, niin parempi on, että sinulla huollettavia on kuitenkin vain yksi.
Mä varmaan hakkaisi miehen pelikonsolin lekalla paskaksi, jos olisin puolessa välissä paksuna ja mies ei saisi edes koiria kusetettua.
Vai toi mies tiliotteensa sinulle sossuun vietäväksi? XD Ihan oikeasti, nämä tällaiset jutut ovat jotenkin niin kaukaisia asioita minulle, etten voi muuta kuin nauraa! Mikä tuossa miehessä on ollut jotakin niin upeaa ja ihanaa, että olet edes hänen kanssaan sekuntia kauemmin ollut? Etkö oikeasti saanut mitään parempaa? Miten meinasit elämäsi nyt hyväksi muuttuvan, kun odotat tuollaiselle moukalle kersaa? Tai kun kersa syntyy, niin minkälaista elämäsi sen jälkeen on? Kerropa tähän suunnitelmasi elämällesi vaikka 1-5 vuotta eteenpäin. Miten elätte, missä elätte, mistä saatte rahaa ruokaan ja kaikkeen kun kakara syntyy jne. Mietipä asioita ihan kunnolla.
Minulla tuollainen elämä ja huonot valinnat eivät olisi voineet olla ikinä mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ap ajattelet vauvasi ja itsesi parasta. Hyviä miehiäkin on olemassa, sellaisia jotka osaavat huolehtia itsestään eivätkä ole jämähtäneet teini-ikään. Nyt olet hänen äitinsä, huolehdit että mies tekee tarpeelliset tehtävät ja mahdollistat hänen lusmuilunsa hoitamalla hänelle kuuluvia asioita. Itsestään ja asioistaan huolehtiminen opitaan yleensä jo kotona, jos ei sitä aikuisikään mennessä ole oppinut niin silloin se on aikuisen omalla vastuulla oppia. Ja se vasta on vaikeaa, siihen saattaa mennä vuosia (kaikki eivät edes ikinä halua oppia), eikä siihen auta että joku toinen huolehtii ja kohtelee kuin pikkulasta. Keskity vauvaasi, uskaltaisin sanoa että jaksat paljon paremmin yksin kun on vain yksi huollettava (jolla on pikkuvauvana hyvä syy olla avuton). En jaksa uskoa että miehesi hirveänä vauvan hoitamiseen osallistuisi kun koiratkin jää hoitamatta!
Ei ap saa enää kunnon miestä jos kerran tuon äijän lapsen maailmaan työntää. Peli on menetetty siltä osin. Ap ei tosin saanut hyviä kortteja käteen edes lapsuudessaan, joten kai hänen on oltava tyytyväinen nykyiseen mieheensä ja elämäänsä.
Kylläpäs sitä miestä lyödään, niin kuin vierasta sikaa. Aloittajako on taas tälläkin kertaa se syytön ja viaton uhri ja raukkaparka? Oikeastiko?
Nauran palstamammojen yksisilmäisyydelle , koko illan.
Jos kondomi rikkoutuu apteekkiin HETI ostamaan "katumuspillereitä". Voi kattoo googlesta. Ja EI se mies tuu muuttumaan! sulla on pian 2 babya.
Sympatiani, en haluaisi olla saappaissasi.
Onhan siihen yksi keino (kai)... En suosittelisi kokeilemaan, jollet vakavissasi ole riskeeraamaan parisuhdettasi.
Pelaaminen on koukuttavaa. Jos aikuinen ei pysty itseään säätelemään, on löydettävä siihen apukeinoja tai vieroitus. Sovitte, ettei pelata muuta kuin illalla kahden tunnin ajan, hälytyskello pirahtaa kun aika loppuu.
Sovitte ettei kone käynnisty ennen kuin tietyt asiat on tehty (koirien ulkoilutus, tiskit, pesukoneen täyttö)
Ja jos ei motivaatiota löydy vieläkään tarpeeksi, sano että jonakin päivänä se kone vaan ei ole siinä eikä pelejä, vaan nakattu parvekkeelta alas. (Älä tee näin. Oikeesti. Voit pahimmillaan vaikka pakata ja laittaa varastoon, mutta toisen omaisuutta ei voi tuhota)
Onhan muutos mahdollista, mutta pitää lähteä ihmisestä itsestään ja jos koiratkin saavat jäädä oven taakse vinkumaan hätäänsä, tasan tarkkaan tulet joku päivä löytämään miehesi pelaamasta ja lapsesi kirkumasta sängystään, perse punaisena tunteja kakkavaipassa muhinoinnista.
Voi parantaa tapansa jos oikeasti on valmis panostamaan omaan lapseensa. Kyllähän mies on jo luopunut parista paheesta joista kaikki ei olisi valmis luopumaan.
Meilläkin mies koukuttunut videopeleihin. Työttömänä homma oli just tuota kuin teillä (meillä ei kylläkään koiria), mutta töitä kun sai niin pelaaminenkin väheni. Sitten kun vauva tuli niin pelaamiseen on aikaa oikeastaan vain lapsen mentyä nukkumaan ja vapaapäivinä sitten muutama tunti lapsen hereillä ollessa. Koitetaan järjestää niin että kummallakin on pari tuntia aikaa olla omassa rauhassa ja silloin toinen meistä on hoitovastuussa. Eli vieläkin peleihin on koukussa mutta onneksi on niin vastuullinen isä että osallistuu yhtälailla lapsen hoitoon kuin minäkin. Itse olen koukussa telkkariin joten empä itsekkään taida olla yhtään sen parempi ihminen. :)
Mutta se on teidän molempien vastuulla että mies osallistuu lapsenhoitoon ja vähentää pelaamista. Sun pitää alusta asti pyytää mies mukaan kaikkeen lapsenhoidossa, niin että se osaa, pärjää ja luottaa omiin taitoihinsa.
Isompi työ on sitten miehellä ottaa vastuu lapsesta ja olla valmis luopumaan vapaa-ajastaan hurjasti.
Siis huhhuh, miten helvetissä te naiset edes suostutte olemaan tuollaisen miehen kanssa? Eihän tossa ole teillä minkäänlaista tulevaisuuden näkymää.
Kannattikin levittää jalkansa tuollaiselle äijälle. Sait oikein helmen, työhaluttoman vetelyksen.
Oikeasti, se oli varmaan se hyvännäköinen ja tanssi kivasti. Lisäksi supisi korvaan ihanasti ja muutenkin esitti sinulle mahtavia suunnitelmia tulevaisuudesta miten ihan pian hän saa upean työn ja kylvemme hyvinvoinnissa ja vauraudessa.
Jotkut vaan ovat luontaisesti nenästä vedettäviä.
Kuka helvetti tuollaiselle jättäisi lapsensa sanotaan vaikka 4 tunniksi? Se ois lapselta niskat nurin tai legopalikka kurkussa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti tuollaiselle jättäisi lapsensa sanotaan vaikka 4 tunniksi? Se ois lapselta niskat nurin tai legopalikka kurkussa.
Kuka helvetti kuvittelee, että pystyy muuttamaan miehen mieleisekseen?
Ja levittelee haaransa kenelle tahansa palikalle, eikä tajua edes jälkiehkäisyä hommata?
Pahan miehen vikaa kaikki, aina ja ikuisesti.
Kiitos näistä "kannustavista" kommenteista. Kiva tietää, että te muut olette täydellisiä ja teillä elämä on aina ollut ennustettavissa olevaa ruusuilla tanssimista.
Se, joka ehdotti katumuspillereitä: me ei huomattu kortsun menneen rikki, tajuttiin että näin ilmeisesti päässyt käymään kun menkat oli myöhässä ja raskaustestistä tuli plussa. Ei muutakaan mahdollisuutta keksitty kun aina tunnollisesti käytetty kortsua. Vaikka raskaus oli yllätys me tosiaan päätettiin kantaa vastuu pitämällä lapsi, aborttikin olisi toki voinut olla ratkaisu mutta ei tuntunut meistä oikealta, oltaisiin varmasti kaduttu myöhemmin.
En tiedä, miten ottaisin tuon salaa kaljoittelun jne miehen kanssa puheeksi. Suututtaa vieläkin niin, että ajatus ei kulje selkeästi. Ehkä en vielä jätä, vaan esitän hänelle oikeasti tiukan vaatimuksen että jos asioita ei nyt pistä tärkeysjärjetykseen niin minusta tulee yh ja muutamme erilleen. Toivon, että uhkaus auttaa. Miehellä kun tuntuu olevan kyllä realistinen käsitys vauva-ajan arjesta (siitä, ettei tosiaan kerkiä samaan tapaan pelailla), rahan kulumisesta ja vauvan kasvattamisesta, että huono isä hänen en uskoisi olevan kunhan vain ryhdistäytyisi.
ap
Tottakai voi muuttua. Muutoksen tulee lähteä sisältäpäin. Ketään et voi pakottaa muuttumaan.
Olin sanomassa että kannattaa keskustella, tapojen muuttaminen on vaikeaa ym ym, mutta sitten tuli tämä. Jos hän on luvannut vähentää juomista ja valehdellut siitä sinulle, ei toivoa asian korjaantumisesta tuossa aikataulussa ole. Miehen pitäisi olla skarppi kun lapsi syntyy ja aikaa on enää muutama kuukausi. Vuosien saatossa käytös voisi muuttua, mutta ei noin nopeasti. Sinun on hetken päästä huolehdittava toisesta elämästä, älä ota aikuista lasta koulutetavaksi. Tarvitset kaiken voimasi ja energiasi vauvaa varten.