Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Parisuhdekriisi Pokemonin takia

Vierailija
03.08.2016 |

En enää tiedä, mitä tehdä miehen kanssa. Se kontrolloi kaikkea mun tekemisiä ja määrittelee, mikä on ok. Lapset pelaavat Pokemonia, joten minäkin innoissani kerroin ladanneeni sen. Mies suuttui jo siitä. Sanoi, etten koskaan saa pelata hänen nähden. No eilen avasin sovelluksen ja siitä lähti sitten helvetti irti. Mies raivosi ja haukkui. Yön nukkui sohvalla. Vaati selitystä, miksi avasin pelin. Mulla vaan sydän hakkasi. En tiedä, mitä teen. Ahdistaa niin kamalasti olla tommosen ihmisen kanssa.
Tämä ei ole ainoa asia, joka ahdistaa, mutta nyt vaan tuntuu, että meni pahasti yli. Olen joustanut, ottanut häntä huomioon. Seksiä on aina, kun herra tahtoo. Eroko tässä on enää vaihtoehto vai mitä teen?

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
03.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä te aina löydätte noita vihaisia ja aggressiivisia miehiä.

Kehottaisin suuntaamaan katseenne seuraavaksi kiltteihin miehiin, niitä on ja paljon.

Mistähän ne tunnistaa? Useimmat hiljaiset ovat olleet täysiä pahanilmanlintuja, kun vähän pääsee edes tutustumaan.

Ei hiljainen ja kiltti ole synonyymejä

T: Kiltin miehen onnellinen vaimo

Vierailija
22/25 |
03.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ero pokemon go:n takia?

Kyllä palstan provot ovat laskeneet kuin lehmän häntä.

Mutta mammat saavat jokapäiväisen viihteensä ja miesvihakiintiönsä tyydytettyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
03.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo tiedän kyllä, että tämä juttu ei liity mitenkään Pokemoniin. Mies on kontrolloiva ja mustasukkainen muutenkin. Mietin eilen illalla itsekseni, että mitä olisikaan tapahtunut, jos olisin tehnyt jotain "oikeasti pahaa". No en todellakaan tekisi mitään, ajatuskin hirvittää. 

Olen puhunut paljon. Tästä viimeisestä ei olla vielä puhuttu. Olen varma, että mies ei edes ymmärrä. Vastaus tulee varmaan olemaan; "mähän olin sanonut, ettet saa palata mun nähden" tai jotain vastaavaa. 

Harrastus mulla on. Se on ollut ihan alusta saakka. Mies on siitäkin kyllä hiukan katkera, mutta tajuaa, että se on mun henkireikä. Harrastan muutaman kerran viikossa, mutta lapset otan aina mukaan. 

Jos tilanne ei muutu, tulen varmaan hakemaan eroa. Nyt se tuntuu liian raskaalta ja vaikealta ajatukselta. Pienin lapsi on vasta 1.5 vuotias, olen palaamassa töihin. 

ap

Vierailija
24/25 |
03.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

upp

Vierailija
25/25 |
03.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan täysin ei voi kenellekään tietty sanoa että just näin on tehtävä jne, mutta periaatteessa kuulostaa siltä että olet nytkin jo tottunut ottamaan lapset mukaan harrastuksiin jne..  yh-elämää?

veikkaan että saisit paljon virtaa ja voisit paremmin kun tekisit sen pesäeron nyt eikä aina selitysten jälkeen sitkun sitkun.. mutkun mutkun...

ei kukaan kiellä ukkoa takas ottamasta jos niikseen on, että asia muuttuu.

mutta tosi läheltä vastaavia tilanteita nähneenä ja tukeneena niin voin ikäväkseni kertoa että ei se muutu.

pahenee.

ja sehän on vaan hyvä että olet palaamassa töihin ja lapsi päiväkotiin. Se muutos menisi siinä ihan samassa..

mutta toki on sinun tilanteesi. Joskus auttaa katsoa tilannetta ns ulkoapäin, miltä se homma näyttää.

Yhteinen koti ja velka ei ihan ole se ideaali lähtökohta pitää perhe kasassa...... :/

Tsemppiä eniveissii!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi viisi