Lue keskustelun säännöt.
Miksi (minun) sinkkuna olemiseni on muille ongelma?
02.08.2016 |
Onko muita joiden lähipiirille ei mene perille asti se, että olet ihan vapaaehtoisesti yksin?
Jos joku kysyy että onko ollut mitään juttua kenenkään kanssa ja sanon että 'ei', niin välittömästi alkaa se "mut hei kyllä me sullekin vielä joku löydetään".
Sitten totean että ei ole tarvetta kun asia ei ole mulle mikään ongelma että kiitos vaan. Siihen joillain on vielä tapana jatkaa että "kyllä jokaiselle on joku", aivan kuin omat sanomiset ois kaikunu kuuroille korville.
Pahimpia ovat ne jotka kertovat ihan suoraan että heitä säälittää kun minulla ei "ole ketään". Eikö se sääli olisi aiheellista jos olisin vasten tahtoani yksin, mutta ei mielestäni relevanttia jos olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen? :D Se ettei ole parisuhteessa tai harrasta yhden illan juttuja, ei tarkoita että olisi elämässään kokonaisvaltaisesti yksin.
Kommentit (28)
Kannattaa AINA muistaa, että tilastojen mukaan vähintään 30 % kaikista ihmisistä on sinua tyhmempiä, siinä selitys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi minulla on vaikean tai nirson maine, niin ei kysellä.
Vierailija kirjoitti:
"Ai, että lesbo tai seksityöntekijä = viallinen ihminen? - Mua henk. koht. jotenkin ällöttää heterot, jotka loukkaantuvat, jos joku luulee heitä lesboiksi tai homoiksi (koska ettehän TE ikinä voisi olla muuta kuin heteroita ja kaikkien pitäisi se automaattisesti vaan tietää, miten joku kehtaa epäillä muuta, aivan älytön idea)."
- Äläs nyt hätäile. En ollut tuo jolle kommenttoit, mutta käsittääkseni se, jolle kommentoit käytti lesboa vain yhtenä esimerkkinä siitä, miksi häntä on epäilty, kun poika (/ -mies) -ystävää ei ole muiden pitkäkäsi käyneestä odottamisesta huolimatta näkynyt saati kuulunut. - Jostain syytsä osa -luojan kiitos ei sentään kaikki luulevat, että esimerkiksi tiettyyn ikäänmennessä on tullut "löytää" Se oma rakas, jonka kanssa tulee toteuttaa ne kaikki kliseisimmät unelmat. Ja ellei näin olekaan käynyt katsovat oikeudekseen esittää, joukon mielivaltaisia epäilyjä sille mikä asiassa mättää, vaikka sinkkuna pysynyt ei itse kykenisi tai pystyisi näkemään asiassa yhtään mitään ongelmaa tai haittaa. Ellei nyt "ongelmana" pidä joidenkin jatkuvaa asiasta tivaamista ja utelua ja muka hyvällä annettuja neuvoja mutta myös satunnaisia syytöksiaä ja vihjailuja.
Kyselyt tyyliin, "Ai, sulla ei ole miestä? Oletko kenties lesbo?" eivät ole 'mielivaltaisia epäilyjä' tai eikä epäilyjä siitä, että se sinkku on 'viallinen'. Tuo kyselijä on vain vähän töykeä tai tahditon, mutta alkuperäisen viestin kirjoittaja tuntui selvästi ottavan sen kovana loukkauksena.
Miksi teille on niin kamalaa, jos joku epäilee vaikka lesboksi? Miksi käytätte tästä ilmaisuja kuten 'viallinen' ja 'mielivaltainen' ja 'syytös'? Se oli mun pointti.
"Kyselyt tyyliin, "Ai, sulla ei ole miestä? Oletko kenties lesbo?" eivät ole 'mielivaltaisia epäilyjä' tai eikä epäilyjä siitä, että se sinkku on 'viallinen'. Tuo kyselijä on vain vähän töykeä tai tahditon, mutta alkuperäisen viestin kirjoittaja tuntui selvästi ottavan sen kovana loukkauksena. Miksi teille on niin kamalaa, jos joku epäilee vaikka lesboksi? Miksi käytätte tästä ilmaisuja kuten 'viallinen' ja 'mielivaltainen' ja 'syytös'? Se oli mun pointti."
- Varmaan siksi, että seksuaalisuus on kai lähtökohtaisesti jokaisen oma -asia, joka ei varsinaisesti kuulu kenellekään muulle. En itse osaa tai ole osannut loukkaantua jos ja kun joku on kysynyt, että olenko homo. Mutta toisaalta tämäkin riippuu hieman tilanteesta. Mutta valitettavasti edelleen tilanteita, jolloin saattanee olla viisasta kieltää olevansa homo, tai yhtälailla lesbo, vaikka olisikin, sillä keskuudessamme on edelleen ihmisä, jotka katsovat tai kokevat, että jos on jotain muuta kuin "normaali hetero" on jotain yksinkertaistaen likaista. - Ikäänkuin homous tai lesbous tarttusii. Vai pelkääkö kysyjä(t), että homo tai lesbo nappaa hänen kumppaninsa? Vai sitä, ettei ehkä ikinä saakaan toivomiaan lapsen-lapsia; ikäänkuin me kaikki heterotkaan saisimme. Vai kokeeko kysyjä kateutta, kun toinen uskaltaa olla mitä on kun taas hän on ollut koko ikänsä kaapissa salaten omat taipumuksensa sekä muilta ja kenties myös itseltäänkin.
Oikeastaan olen vähä kateellinen vapaudestasi. Itse olen ollut saman miehen kanssa 17 vuotiaasta lähtien. Nyt hän on jo eri mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaistahan ihmiset kyselevät uuden asian edessä. Useimmille ihmisille tuntuu olevan suorastaan elämän tarkoitus päästä parisuhteeseen, joten sinkkuna viihtyvä ihminen on ison ihmetyksen aihe. Kyselkööt, kunhan eivät rupea hankaliksi.
Jotkut rupeavat hankaliksi. Olen tuntenut muutaman ns. parittajan, joilla on ollut kova halu ratkaista tämä ongelma ihan itse. Parikymppisenä suostuin sokkotreffeille monta kertaa ja vietin ikimuistoisia iltoja hitaalla käyvien sukulaispoikien ja jostain hyvin selvästä syystä sinkuiksi jääneiden tuttavuuksien seurassa. Aikuisempana minulle tarjottiin muun muassa entisiä miesystäviä. Pahimpia tapauksia olivat ne, joille oli ilmeisesti jo luvattu joko naisystävä tai seksiä ja jotka tämän vuoksi joutuivat pettymään. Ja se takkutukka, joka ei suostunut peseytymään eikä harjaamaan hampaitaan useammin kuin kerran viikossa, mutta oli kuulemma silti niin kultainen tyyppi, vaikkei tämä paritusta yrittävä itse ollut häntä halunnutkaan pitää.
Nelivitoseksi asti saa kuulla sitä, että se biologinen kello kuule tikittää ja on jo kiire. Ei auta kertoa, että jos kello onkin olemassa, se ei ole koskaan tikittänyt. Puolitutut saavat myötätuntokohtauksia, koska kärsisivät itse ilman lapsiaan ja olettavat siis minun kärsivän.
Luulisi, että viisikymppisenä tätä sinkku- ja lapsiasiaa ei enää käsiteltäisi. Kyllä käsitellään, mutta ihan uudesta näkökulmasta: nyt on kuulemma tarjolla kaikenlaisia eronneita ja leskimiehiä, joista saisi samassa paketissa sekä parisuhteen että valmiiksi tehdyt lapsenlapset. Ja jokunen edelleen hitaalla käyvä vanhempi sukulaispoika.
Kyllä mä näen sinkkuna olemisen myös tietynlaisena vapautena. Lähinnä vapautena päättämään itse omista tekemisistään ja menemisistään. Jonkun mielestä se voi olla puhdasta itsekkyyttä, ettei halua tehdä kompromissia sen parisuhteen toisen osapuolen vuoksi.
Sen ei pitäisi silti olla ongelma, jos se yksin oleva ihminen on tilanteeseensa tyytyväinen. Yksin oleminen ei ole itsekästä, se on valinta. Samalla tavalla kuin parisuhteessa oleminen on valinta joillekin ihmisille. Ja jokaisella yksilöllä on oikeus omaan valintaansa ja kantaa sen mukana tuoma vastuu.
"Ai, että lesbo tai seksityöntekijä = viallinen ihminen? - Mua henk. koht. jotenkin ällöttää heterot, jotka loukkaantuvat, jos joku luulee heitä lesboiksi tai homoiksi (koska ettehän TE ikinä voisi olla muuta kuin heteroita ja kaikkien pitäisi se automaattisesti vaan tietää, miten joku kehtaa epäillä muuta, aivan älytön idea)."
- Äläs nyt hätäile. En ollut tuo jolle kommenttoit, mutta käsittääkseni se, jolle kommentoit käytti lesboa vain yhtenä esimerkkinä siitä, miksi häntä on epäilty, kun poika (/ -mies) -ystävää ei ole muiden pitkäkäsi käyneestä odottamisesta huolimatta näkynyt saati kuulunut. - Jostain syytsä osa -luojan kiitos ei sentään kaikki luulevat, että esimerkiksi tiettyyn ikäänmennessä on tullut "löytää" Se oma rakas, jonka kanssa tulee toteuttaa ne kaikki kliseisimmät unelmat. Ja ellei näin olekaan käynyt katsovat oikeudekseen esittää, joukon mielivaltaisia epäilyjä sille mikä asiassa mättää, vaikka sinkkuna pysynyt ei itse kykenisi tai pystyisi näkemään asiassa yhtään mitään ongelmaa tai haittaa. Ellei nyt "ongelmana" pidä joidenkin jatkuvaa asiasta tivaamista ja utelua ja muka hyvällä annettuja neuvoja mutta myös satunnaisia syytöksiaä ja vihjailuja.