Lue keskustelun säännöt.
Outo parisuhde
01.08.2016 |
Haluaisin kovasti vastauksia ja näkökantoja parisuhteeseeni. Etenkin miehiltä. Mieheni sanoo rakastavansa minua. Kuitenkaan emme ole naimisissa. Emme asu yhdessä. Meillä on lapsi ( vahinko). Emme vietä pahemmin aikaa yhdessä. Emme tee juuri mitään yhdessä. Riitoja on tosi paljon. Mies sanoo että on töitä ja tekeekin niitä tosi paljon. Riitaa aiheutuu myös muista naisista ja etenkin hänen facebook käytös on kummallista. Tuntuu ettei hän ole ottanut minua mukaan elämäänsä mitenkään. Mies ei ole varattu, paitai että pitäisi olla minun mies mutta.. Tai väittää olevansa. Yhdessä oltu pari vuotta.. Lapsen hoitoon hän ei osallistu eikä tunnu välittän hyvinvoinnistani. Kuitenkin hän yrittää puheillaan pitää minut itsellään. Mitä mieltä? Ei ikinä kehu, tai pidä hyvänä. Olenko yksin parisuhteessa ja täysin pilkkana pidetty?
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei maksa. On antanut kyllä muutoin rahaa. Niinpä.. Sitä minäkin :( enemmän näkökantoja! Tuntuu kelpaan hänelle vain hänen elämänsä tueksi. Kaikki tuntuu pyörivän hänen henk. Koht. Menojen ympärillä.
Eihän mitään noin sairasta voi edes olla?
Minä rakastan häntä syvästi. Mitä teen? On tosi vaikea irtautua "suhteesta".. Etenkin kun on pieni vauva. :( Tiedän oman arvoni, ja tiedän ansaitsevani enemmän. Voiko mies rakastaa vaikka ei ole mitenkään sitoutunut? Olen itkenyt niin paljon että en jaksa enää.
Haluan todella repiä itseni irti tästä. Ja tekisi mieli näpäyttää miestä ihan kunnolla. Mitä siis teen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jätät miehen. Eiköhän ole hyvä näpäytys. Onko isyys tunnustettu? Jos on, niin sitten ilmoitat, että seuraavaksi sovitaan elarit lastenvalvojalla. Jos isyyttä ei ole tunnustettu, niin se ensin pois alta.
Onko mies tunnustanut isyytensä? Oletko lapsen ainoa huoltaja? Pitäisikö ottaa yhteyttä lastenvalvojaan ja vaatia miestä maksamaan lapsen elatus ihan virallisesti? Vai minkälaisista summista on kyse, mitä olet mieheltä saanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin oikeastaan miettimään mitä Ap tarkoitat rakkaudella, jos rakkaus on sinusta jotain sellaista, mihin esimerkiksi ei kuulu lainkaan sitoutuminen?
Minäkin kysyisin, että missä se parisuhde?
Ja sitten kysyisin, että mitä h**vettiä sinä roikut tuollaisessa ihmisessä? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluan todella repiä itseni irti tästä. Ja tekisi mieli näpäyttää miestä ihan kunnolla. Mitä siis teen?
Eroat, haet yksinhuoltajuutta, sovitte tapaamisajat, elatusmaksut jne ja suuntaat katseesi tulevaisuuteen.
Mies on tunnustanut isyyden. Meillä on yhteishuoltajuus. Molemmilla liitot takana ja lapsia.. Hän sanoo haluavansa rakentaa pysyvän suhteen kanssani. Kuitenkin mietin, kuinka se tapahtuu, jos minun olemassa oloni on tois arvoista. Emme vietä paljoa aikaa yhdessä, näemme kerran pari viikossa. Puhumme päivittäin.. Riitaa on tosi paljon. Hän valitsee työt aina ennen minua. Muut naiset ovat vallanneet hänen facebookinsa, salaa minulta paljon asioita! Olen tavannut hänen lapset, perhettä, työkavereita, kavereita.. Mutta tuntuu hän on piilotellut minua viim. Vuoden. Ei vie ulos ym. Niin ja fb seinä on kuin sinkun.. Kuitenkin sanoo rakastavansa. Jotenkin olen huomannut hän ei arvosta minua yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies syyllistää minua kaikesta, ja että on minun syytäni ettemme ole enemmän. Minä olen kuitenkin ollut se suhteen aktiivinen sekä uskollinen osapuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele ensin rakastamaan itseäsi. En sietäisi tuollaista käytöstä hetkeäkääm.
Kynnysmatto. Ylös sieltä lattialta!
Ja sä haluat olla sen kanssa koskaa... ?
Älä hyvä ihminen tuhlaa aikaasi moiseen pölvästiin.
Nytkin kun soitin miehelle, hän on juuri päässyt siis iltavuorosta klo 22 ja menee aamulla taas klo 05.. Kysyäkseni että miksi hän on edes kanssani. Hän vastasi että koska rakastaa. Kysyin miksi emme ole enemmän yhdessä hän vastasi koska ei ole aikaa. Minä olen miettinyt, onko hän työnarkomaani.. Koska oikeasti on työssä ja paljon. Toisaalta tiedän myös, ettei työssä käynti estä rakastamasta. Hän sanoi etten tiedä kuinka pahalta hänestä tuntuu kun olen surullinen, että ei hän ole onnellinen. Ja stressaantuu. Myönnän, olen ollut aikamoinen.. Olen valitanut itkenyt ja huutanut jo kauan ja se on lähes päivittäistä. Mutta olen ollut myös ihana oma itseni, ja tuntuu sekin johtaa pettymykseen. Olen miettinyt, mikä hänen motiivi on olla kanssani jos ei rakkaus... Ja minusta tuntuu että hän ehkä myös pelkää epäonnistumista suhteessa. Epäonnistumista avioliitossa. Mutta. Minun mielestäni jos on rakkautta. Ainakin välittää toisen voinnista!!
Kuitenkin kun aloimme olemaan, rakastuimme kovin ja silloin oli paljon suunnitelmia. Sitten tuli riidat ja on ollut yhtä riitaa.. Nykyisin minusta tuntuu ettei hän nauti minusta millään tavalla. Ja se surettaa minua kovasti. Kuitenkin ajoittain aina "herään" ja tajuan että olen nimenomaan vain kynnysmatto, eikä hänellä voi mitenkään olla palavia tunteita minua kohtaan kerta parisuhde on tällä tasolla
Kuulostaa tutulta. :( miehet on sikoja!
Ei tuo ole parisuhde.
Maksaako elatusmaksut?