Salasuhde - miksi elää kaksoiselämää?
Olen tässä miettinyt, että miten joku jaksaa elää vuosia kaksoiselämää. Jos on siis varsinainen parisuhde ja siinä rinnalla vakituinen salasuhde. Voiko olla niin, ettei varsinainen kumppani todella tiedä mitään salarakkaasta (voiko salasuhteen pitää vuosia salassa)? Entä miksi pettäjä pitää kulisseja yllä eikä tee valintaansa?
Kokemuksia?
Kommentit (6)
Jännitystä liian vakiintuneeseen elämään,sitähän se useimmiten on.
Kokemuksia on, suuntaan ja toiseen. Salasuhde on vastuuttoman pelkuriraukan valinta. Sellaisen, joka ei halua kasvaa aikuiseksi ja rakentaa oikeaa parisuhdetta. Salasuhteen rakentaja on riippuvuusvammainen, käyttää muita ihmisiä hyväkseen. Julinta salasuhteessa on valhe petettyä osapuolta kohtaan. Pettäminen on pikkujuttu sen rinnalla, että elämä menee hukkaan ihmisen kanssa joka valhetelee olevansa jotakin ihan muuta kuin on. Jos kumppani saisi tietää millainen surkimus se pettäjäpuoliso oikeasti on, hän saisi mahdollisuuden myös päättää haluaako erota ja rakentaa uuden, ihan oikean ihmissuhteen. Ja kyllä, valehtelemaan ryhtyvä ihminen osaa sepitellä kyllä toisen ihan sekaisin. Raskasta se tietysti valehtelijalle on. Kukaan kumppaniaan oikeasti rakastava ja kunnioittava ihminen ei ryhdy salasuhteeseen.
Omakohtainen kokemus: tein sen lapsellisuuttani ja siksi, että lähdin parisuhteeseen todella hyvän miehen kanssa vaikka en ollut valmis sellaiseen. Mietin ja mietin mitä teen, haluaisin elää nuoruuttani mutta samalla pitää sen loistopokan. Ennen pitkää ihastuin toisaalla, olin aivan huumassa siitä, menin ja petin - ja naps, se petoksen kohde ei ollut yhtään sen arvoinen toisin kuin mieheni, ja jäljelle jäi särkynyt luottamus sekä itseinho. Luottamusta ei korjattu enää, ja suhdekin päättyi aikanaan.
Ensimmäiset salasuhdeajat olivat sitä, että huono omatunto kalvoi koko ajan, kun olin jossain muualla kuin missä olisi pitänyt. Sen lisäksi kiukuttelin ja olin hankala kotona ja toivoin että mies lakkaisi kyttäämästä perääni. Jälkeen päin ajateltuna oma käytökseni ällöttää, inhottaa ja surettaa: miksi kohtelin niin kylmästi ihmistä, joka rakasti minua niin ehdoitta kuin se ihminen rakasti?
Meillä mies varmaankin tietää puuhistani (olen "antanut ymmärtää" ja mahdollisuuden ottaa asioista selvää, muttei sen enempää ollut kiinnostunut). Mies kuitenkin "pitää minusta" ja hänestä on mukavaa, että "täällä asuu joku muukin", ei vain halua seksiä kanssani, mutta ei halua mun muuttavan poiskaan. Ja lasten kannalta tämä asuinpaikka on paras tällä hetkellä.
Ja salasuhteeni toinen osapuoli on samantyyppisessä tilanteessa kanssani. Tosin kovin pitkälle salasuhteemme ei ole kehittynyt ja saa nähdä, kehittyykö.
mietitkö omalle kohdalle?