Missä ammatissa mahdollisimman vähän stressiä?

Työtä tekemällä ei Suomessa rikastu. Mukavan toimeentulon voi saada.

Stressi taas on mielentila. Jos ihminen on kovin herkkä kokemaan paineita, hän todennäköisesti stressaantuu jokaisessa työssään ennen pitkää. Suorittavassa tehdas- tai pakkaustyössäkin on kiintiöt, jotka pitää saada täyteen, vaikka noita töitä ei tarvitse työajan jälkeen miettiä.

Eli neuvon aloittajaa opettelemaan rennompaa asennetta työhön, tekee sitten mitä töitä tahansa.

Tubettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressinsietokykyä vaaditaan vain surkeissa töissä missä pitää nopeasti suhaista huonoa laatua sekopäisten ihmisten keskellä. Tärkeintä saada ihan miten vain hommat hoidettua ennenkuin uutta hommaa pukkaa massoittain liukuhihnalta. Fiksuissa töissä panostetaan laatuun, tehdään huolella, rauhassa, keskitytään, minimoidaan ylimääräinen häly sekä muut turhat häiriötekijät, ei päästetä idiootteja ympärille hyörimään. Fiksut stressittömät työt, esim:

1. Astronautti

2. Tutkija / matemaatikko / tilastotieteilijä vaikkapa VTT:llä

3. Evoluutiobiologi Galapagossaarilla

--

Sosiaaliset työt ovat usein stressaavia. Esim formulakuskin työssä auton ajaminen sopii introvertille jos nauttii ajamisesta. Mutta formulakuskin työn sosiaalinen puoli eli kaiken maailman haastattelut sitten saattaa käydä hermoille ja rasittaa. Jos ryhdyt formulakuskiksi niin pyydä sun tallipäällikköä minimoimaan sun altistuminen haastatteluille.

Tutkijan työ oli stressitöntä ehkä joskus 80-luvulla, ja silloinkin vain jos et ollut ihan terävintä kärkeä. Nykyisin tutkijana ei pärjää jos on epäsosiaalinen, itse asiassa suupaltilla narsistilla on hyvä ennuste. Ai niin, ja jos haluat menestyä todella, sun pitää olla mies, akat pelataan ulos.

Olen huomannut saman, kun olen kysellyt jotain yliopiston tutkijoilta. Miehet ovat tärkeitä ja kiireisiä, ainakin omasta mielestään.

Eri asiat aiheuttaa ihmisille stressiä. Toisilla on raskasta kohdata paljon ihmisiä päivän aikana, toisille taas on stressaavaa tehdä kaikki yksin ja kantaa siitä kaikki vastuu. Toisille pöydän tai läppärin ääressä istuminen on kauhistus, toisille taas fyysinen työ.

Ehkä tässä ketjussakin olisi hyvä vähän tarkemmin mainita, että mitkä ovat työn stressitekijät ja mitä itse kestää ja mitä ei.

Itse istun mielelläni koko päivän samalla tuolilla töitä tekemässä ja joku 8 tuntia taimien istutusta olisi ihan kauhistus. Ymmärrän kyllä hyvin, että joku toinen olisi vastakkaista mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Tubettaja

Mä taas luulen, että nimenomaan näihin kaikkiin someammatteihin liittyy todellisuudessa suuri stressin määrä! Varsinkin jos elanto on siinä kiinni. Ja miettikää millaisen määrän kuraa saa niskaan teit niin tai näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tubettaja

Mä taas luulen, että nimenomaan näihin kaikkiin someammatteihin liittyy todellisuudessa suuri stressin määrä! Varsinkin jos elanto on siinä kiinni. Ja miettikää millaisen määrän kuraa saa niskaan teit niin tai näin.

Samaa mieltä. Etenkin jos on sellainen tubettaja, jonka fanit on enimmäkseen lapsia, teinejä ja kehitysvammaisia tai muuten vaan vajaita aikuisia.

Nostan ketjua. Aihe ajankohtainen ja itselläni sama haaste kuin aloittajalla, ahdistuneisuushäiriö. Päälle perfektionismi, joka ei asiaa ainakaan helpota.

Nyt kun on etätöiden aikakausi, niin olisiko teillä vinkkejä stressittömiin, kotoa käsin tehtäviin töihin?

Millaista on vaikkapa palveluneuvojan työ tai vastaava asiakaspalvelutyö, jota tehdään oman kodin rauhassa? Mitä eri nimikkeitä tällaisille tehtäville on?

Puhelimitse ja/tai chatin välityksellä tehtävä työ, jossa ei olisi itse ongelmanratkaisuvastuussa vaan ottaisi vastaan vaikkapa asiakaspalautteita jne, tuntuisi ajatuksena ihanteelliselta.

Kiitos jo ennakkoon, ja tsemppiä & halaus kaikille ahdistuneisuushäiriön kanssa kamppaileville! <3

Täällä myös yksi mikäliehäiriöinen, joka etsii stressitöntä ja aikataulutonta työtä. Nuorempana sitä jaksoi vaikka ja mitä, kunnes terveys alkoi heiketä. Ja tajusin samalla myös olevani erityisherkkä, kuormitun herkästi. Nyt liki viisikymppisenä autoimmuunisairaus on viemässä työkykyni koko ajan huonommaksi ja elätettävänä olisi pari teiniä. Mutta stressitöntä ja aikataulutonta työtä on mahdoton löytää...

Nostelen ketjua, googlen kautta löysin tänne. 

Täällä 2-suuntaisen diagnoosin saanut. Pitkän sairausloman ja opintoalan vaihdoksen jälkeen olen pärjännyt opinnoissa normaalivauhtia. Tämä kuitenkin vaatii vain 5-10h viikossa, ja enempää en tunnu kestävän. Vaikka tilanteeni pitäisi nyt olla hyvä, tiedostan koko ajan selkeämmin, etten taida kestää melkein minkääntyylistä työtä. En usko, että työllistyn opiskelemalleni alalle (yhteiskuntatieteet). 

Kuulisin mielelläni lisää vinkkejä. Olen harkinnut merkonomi-tutkintoa, jos sillä pääsisi johonkin rentoon työhön. Onko tästä kokemuksia?

Ja sitten rauhallista työtä toivoville vinkki: koulutettu hieroja. Plussana tässä, että työ on todellakin rauhallista, jos tekee toiminimellä niin palkka on hyvä (ei tarvi maksaa alveja!), joten pärjää hyvin vaikka tekisi osa-aikaisena. Kun asiakaskunta vakiintuu, ei tarvitse stressata uusien ihmisten tapaamista, vaan voi rupatella rennosti. Itse koin alkuun toisiin ihmisiin koskemisen vaikeana, mutta siihen todella rutinoituu. Tämä olisi ollut täydellinen työ itselleni, mutta valitettavasti vanha olkapäävamma alkoi oireilemaan niin pahasti, että jouduin lopettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Nostelen ketjua, googlen kautta löysin tänne. 

Täällä 2-suuntaisen diagnoosin saanut. Pitkän sairausloman ja opintoalan vaihdoksen jälkeen olen pärjännyt opinnoissa normaalivauhtia. Tämä kuitenkin vaatii vain 5-10h viikossa, ja enempää en tunnu kestävän. Vaikka tilanteeni pitäisi nyt olla hyvä, tiedostan koko ajan selkeämmin, etten taida kestää melkein minkääntyylistä työtä. En usko, että työllistyn opiskelemalleni alalle (yhteiskuntatieteet). 

Kuulisin mielelläni lisää vinkkejä. Olen harkinnut merkonomi-tutkintoa, jos sillä pääsisi johonkin rentoon työhön. Onko tästä kokemuksia?

Ja sitten rauhallista työtä toivoville vinkki: koulutettu hieroja. Plussana tässä, että työ on todellakin rauhallista, jos tekee toiminimellä niin palkka on hyvä (ei tarvi maksaa alveja!), joten pärjää hyvin vaikka tekisi osa-aikaisena. Kun asiakaskunta vakiintuu, ei tarvitse stressata uusien ihmisten tapaamista, vaan voi rupatella rennosti. Itse koin alkuun toisiin ihmisiin koskemisen vaikeana, mutta siihen todella rutinoituu. Tämä olisi ollut täydellinen työ itselleni, mutta valitettavasti vanha olkapäävamma alkoi oireilemaan niin pahasti, että jouduin lopettamaan.

Millaista rentoa työtä olit ajatellut merkonomikoulutuksella? Ainakin taloushallinnon, markkinoinnin ja projektityöskentelypuolen saat unohtaa. Kaupan kassalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nostelen ketjua, googlen kautta löysin tänne. 

Täällä 2-suuntaisen diagnoosin saanut. Pitkän sairausloman ja opintoalan vaihdoksen jälkeen olen pärjännyt opinnoissa normaalivauhtia. Tämä kuitenkin vaatii vain 5-10h viikossa, ja enempää en tunnu kestävän. Vaikka tilanteeni pitäisi nyt olla hyvä, tiedostan koko ajan selkeämmin, etten taida kestää melkein minkääntyylistä työtä. En usko, että työllistyn opiskelemalleni alalle (yhteiskuntatieteet). 

Kuulisin mielelläni lisää vinkkejä. Olen harkinnut merkonomi-tutkintoa, jos sillä pääsisi johonkin rentoon työhön. Onko tästä kokemuksia?

Ja sitten rauhallista työtä toivoville vinkki: koulutettu hieroja. Plussana tässä, että työ on todellakin rauhallista, jos tekee toiminimellä niin palkka on hyvä (ei tarvi maksaa alveja!), joten pärjää hyvin vaikka tekisi osa-aikaisena. Kun asiakaskunta vakiintuu, ei tarvitse stressata uusien ihmisten tapaamista, vaan voi rupatella rennosti. Itse koin alkuun toisiin ihmisiin koskemisen vaikeana, mutta siihen todella rutinoituu. Tämä olisi ollut täydellinen työ itselleni, mutta valitettavasti vanha olkapäävamma alkoi oireilemaan niin pahasti, että jouduin lopettamaan.

Millaista rentoa työtä olit ajatellut merkonomikoulutuksella? Ainakin taloushallinnon, markkinoinnin ja projektityöskentelypuolen saat unohtaa. Kaupan kassalle?

Kaupan kassaa mietin myös, mutta esim. palkanlaskenta ja kirjanpito voisivat myös olla vaihtoehtoja. Tosin otetaankohan näihin merkonomeja, vai tradenomeja...

Tässä on tullut monta esimerkkiä työstä jossa hanskat tippuu klo 16 eikä stressi paina vapaa-ajalla. Kysymyksessä mainittiin kuitenkin että työstä tulisi saadaa hyvää palkkaa - kaupan kassa, myyjä ja siistijä eivät mene tähän haarukkaan...

Kunnan lakimiehen ymmärrän.

Ei semmoista työtä ole, kaikissa eri töissä on stressiä - stressin aiheuttaja vaan vaihtuu.

Maaseudulla koulutaksinkuljettaja! Palkka maksetaan 8 tunnilta, todellinen työaika vajaa 4 h, joskus vähemmänkin. Käteen jää noin 2000 e/kk, aamupäivällä noin 4 h vapaata joten kerkee vaikka opiskella

Nosto vanhaan ketjuun. Myös ahdistuneisuushäiriöinen ja uupumustaustainen, korkeakoulutettu nauttii täällä nykyisin tehdastyöstä. Paras työ ikinä, palkka ok ja energiaa jää vapaalle jopa 40h viikon jälkeen.

Kävin mutkan testaamassa myös uusiksi kaupalla hommia kun nuorena pidin. Se oli kyllä ihan mätää multitaskaamista ja älytöntä stressiä, mölyä, pelolla johtamista, epärealistisia aikatauluja, ilman yhtäkään mikrotaukoa että ehtisi 20sek tuijottaa seinää kassan lomassa. Jokainen sekunti oli 100% teholla työtä mutta paradoksaalisesti ihmiset muuttuivat tehottomimmiksi aivomössö-haamuiksi kun ylpeilivät etteivät pidä taukoja, koska siihen kannustettiin.

Työtön sosiaalipummi.

Hyllyttäjä Kaupassa

Varmaan joku Maanmittauslaitos.

Luontokuvaajana, mutta siinä täytyy olla tietynlainen luonne valmiiksi.  Ja stressiä voi tulla siitä, että yleensähän se on ikäänkuin yritystoimintaa, niille kuville on oltava menekkiä johonkin.  Mutta jotkut on kuitenkin pystyneet tekemään harrastuksesta ammatin.  Se olisi varmaan kaikkein ihanteellisinta.

Kirjailijan työ.  On vaan oltava lahjakkuutta.

Oikeastaan mikä tahansa työhän voi aiheuttaa stressiä.  Vaikka ajattelisi, että rekkakuskin homma olisi helppoa ja stressitöntä, senkun ajaa vaan, mutta onhan siinäkin tarkat aikataulut ja omat huolensa kuitenkin.  

Ainakin itse ajattelisin, että ilman muuta toisen palveluksessa oleva työ.  En kestäisi yrittäjän paineita, vaikka sitten miten hyvinkin menisi.  

Työ eläinten parissa.  Se voisi olla mukavaa ja työstä voisi saada paljon iloa.  Mutta sitten on oltava kuitenkin vastuussa siitä eläimestä.

Ehkä joku toimistosiivous.  Siinä saisi tehdä aika lailla omaan tahtiin ja työ ei todellakaan seuraisi perässä kotiin.  Kun tekee sen mitä pitää, niin se on siinä.  Yksitoikkoistahan se voisi olla ja ehkä raskastakin.