Lue keskustelun säännöt.
Mitä te muut ystävättömät teette vapaa-ajallanne ?
31.07.2016 |
Miten saatte aikanne kulumaan? Ja tarkoitan teitä, joilla on ihan oikeasti 0 ystävää eikä muitakaan hengailututtavia.
Kommentit (33)
Katson tallennettuja ohjelmia, kudon villasukkia, runkkaan ja nukun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luen/katon hooomopornooo
tai sitten kissavideoita
Istun tietokoneella, puuhailen kotitöitä, luen, teen käsitöitä. Käyn kävelemässä puistoissa, kaupungilla ja hautausmailla, sekä konserteissa. Talvisin tulee käytyä paljon myös taidenäyttelyissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tajua miten ystävien hommaaminen on joillekkin niin vaikeaa.
Minua ihmetyttää suuresti, että sinulla on yhtään ystävää. Olet heti tuomitsemassa ja arvostelemassa, jos joku uskaltaa sanoa, että hänellä on ollut vaikeuksia saada ystävää. Ei mitään sympatiaa, vaan oman itsen korostamista. Vissiin kaverisi ovat samanlaisia.
Ihmiset oikeasti tykkää vähän tuomitsevista ihmisistä. Kun rutkuttaa jostain vähän, ihmiset avautuu ja alkaa ittekkin marmattamaan ja pudottaa suojakilpensä. Kannattaa kokeilla. :D
Siivoan, teen käsitöitä, luen dekkareita ja scifiä, Katson televisiota. Eniten aikaa menee tietty lapsiin ja töihin. Välillä juttelen naapureiden kanssa. Minulla oli joskus ystäviä, mutta omassa elämässä oli silloin niin vaikeaa, etten jaksanut pitää yllä ystävyyssuhteita. Ex-mieskin häipyi, niin ettei ollut ketään läheistä enää. Jotenkin tähän tottuu. Käyn kyllä ihmisten ilmoilla kun on aikaa. Menen lounastauolla johonkin kivaan kahvilaan, ja Istun vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tajua miten ystävien hommaaminen on joillekkin niin vaikeaa. Muutin itse uudelle paikkakunnalle vuosi sitten. Liityin facebookissa erilaisiin ryhmiin joissa oli paikallisia, sovin tapaamisia, tutustuin tutun tuttuihin, pyysin lasten kavereiden vanhempia kahville... Tällä hetkellä minulla on täällä kaksi oikeasti läheiseltä tuntuvaa ystävää ja liuta hyvänpäivän tuttuja joiden kanssa voin tehdä asioita. Facebook varsinkin on helppo tapa etsiä kavereita. Ja luonteeltani olen ujohko ja oikeastaan melko intorvertti. Otin vaan heti sen asenteen, että jotain tuttuja ja kavereita olisi hyvä olla.
Vastaan vain omasta puolesta en tiedä miten muilla.
Oma elämäni on vaan niin surkeaa. Olen köyhä ja tylsä eikä ole varaa tehdä mitään. Asun "tyhjässä" kaksiossa , jos olisi ystäviä niin pelottaisi tuoda heidät tänne. Nukun patjalla, ei keittiöpöytää, kaikki on vanhaa sieltä sun täältä kerättyä. Muutama sukulainen kysynyt voisko tulla tänne, mutta kiertelen ja kaartelen asian suhteen. En halua, että kukaan näkee sisään surkeaan elämääni. Lisäksi tuo kun on köyhä niin ei pystyis tekemään mitään mihin tarvitsee rahaa.
Vaikka tiedän, että kaikki tuo on yhtä roskaa tekosyineen, mutta asia on vaan päässy kasvamaan liian isoks pääni sisällä. No lisäksi olen ruma niin pelottaa tavata uusia ihmisiä.
Voi kamu, älä puhu noin :( mä voin olla sun kaveri! Ei oo mullakaan rahaa mitään ikinä tehä😃 Voidaa mennä mun koiran kaa lenkille!
-Pitkin vuotta käyn koirani kanssa koiranäyttelyissä
-laitan ruokaa (kokeilen eri maiden ruokia, intialainen on ehdoton suosikki!)
-siivoan
-pyörin netissä
-luen kirjoja
-katson telkkaria
Elämäni on niin jännittävää, että melkein itkettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tajua miten ystävien hommaaminen on joillekkin niin vaikeaa. Muutin itse uudelle paikkakunnalle vuosi sitten. Liityin facebookissa erilaisiin ryhmiin joissa oli paikallisia, sovin tapaamisia, tutustuin tutun tuttuihin, pyysin lasten kavereiden vanhempia kahville... Tällä hetkellä minulla on täällä kaksi oikeasti läheiseltä tuntuvaa ystävää ja liuta hyvänpäivän tuttuja joiden kanssa voin tehdä asioita. Facebook varsinkin on helppo tapa etsiä kavereita. Ja luonteeltani olen ujohko ja oikeastaan melko intorvertti. Otin vaan heti sen asenteen, että jotain tuttuja ja kavereita olisi hyvä olla.
Kysyttiinkö sulta näitä asioita? EI. Eli pidä lätty kiinni vitun menestyjä.
Käyn alennusmyyntejä kiertelemässä. Menen ehkä jäätelölle, ehkä cappuchinolle ja kakunpalalle. Toisinaan käyn elokuvissa. Vietän luvattoman paljon aikaa netissä, luen kirjoja. Kauniilla ilmalla menen puistoon lukemaan tai ihan vain katselemaan ihmisiä. Juuri olin Tammerfesteillä. Ja huomasin muuten että oli siellä, ei nyt ehkä monia, mutta ainakin muitakin naisia yksin. Vessajonossa tuli ihan juteltuakin jonkun naisen kanssa.
Tulin kyllä ajatelleeksi, voisiko sitä yrittää tutustua "yksinäisiin" naisiin. (Miesten ystävyydet testattu, pyrkivät sänkyyn. Ei kiitos.) En kuitenkaan rohjennut yrittää sillä kertaa. En kylläkään kärsi yksinäisyydestä millään tasolla, minusta ei ole noloa olla elokuvissa tai kahvilassa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoilen koiran kanssa ja kuuntelen musiikkia, katson youtube videoita. Kohta alkaa koulu niin sitten käyn koulussa.
Luen, nautiskelen proseccoa, käyn joskus elokuvissa, saunassa ja uimassa, kirjastossa, kahvilla, koiran kanssa lenkillä, matkoilla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten saatte aikanne kulumaan? Ja tarkoitan teitä, joilla on ihan oikeasti 0 ystävää eikä muitakaan hengailututtavia.
Minulla on kyllä muutama ystävä, joten en ole ihan samassa tilanteessa kuin sinä. Mutta ystäväni ovat perheellisiä eivätkä voi niin vain lähteä hengailemaan, ja muutenkin introverttinä viihdyn hyvin itsekseni.
Ajattelen niin, että olen aikuinen, länsimainen, 2000-luvulla elävä nainen, joten en tarvitse seuralaista minnekään. Ihan joka paikkaan voi mennä yksinkin. Käyn yksin kahviloissa, ulkona syömässä, konserteissa, taidenäyttelyissä, iltakävelyllä, ja matkustan kotimaassa. Ulkomaanmatka on suunnitelmisssa, yksin sekin.
Jos olosi tuntuu orvolta yksin kahvilassa istuskellessa, ota mukaan kirja tai lehti. Tai ota mukaan kamera, kun liikut puistossa tai kaupungilla.
Ajattelin tämän enemmänkin positiivisena kannusteena, koska olen kokenut itse positiivisen yllätyksen miten helppoa ihmisiin nykyään on tutustua. Vielä kymmenen vuotta sitten se oli huomattavasti hankalampaa.