Olin hämmästynyt, mitä tapahtui eräänä päivänä, kun katsoin erään nuoren naisen kaunista takapuolta (OLEN NAINEN!)

En vaan voinut olla katsomatta, kun hänellä oli päällään farkkumekko joka myötäili hänen hyvinmuodostunutta takapuoltaan. Olen siis heteronainen, en voisi kuvitellakaan olevani naisen kanssa.

Mutta, jostain syystä vaan tuon naisen olemus oli niin symppis, että hänen takapuolensa kiinnitti minuun huomiota hyvällä tavalla. Katsoin sitä, mutta ajattelin, että kohta hän huomaa, joten minun on katsottava muualle. Hän kääntyikin yhtäkkiä katsomaan, jäi tuijottamaan minua lempeästi. Näkyiköhän ihailuni niin selvästi ulospäin, että hän ymmärsi minun katsovan häntä hyvällä tavalla? Olisin voinut uskoa paremmin näkemääni, jos hän olisi katsonut minua vihaisesti. Mutta ei. Hän jäi katsomaan minua niin lempeä ilme kasvoillaan.

Mitä ihmettä tapahtui? Oli niin positiivinen kokemus tuollaisesta tilanteesta, että ehkä uskoni ihmiskuntaan ei sittenkään ole kokonaan kadonnut :)