Lue keskustelun säännöt.
Uusi lukuvuosi ja paluu yliopistoon ahdistaa
29.07.2016 |
Mulla on alkamassa toinen lukuvuosi yliopistossa (opiskelen humanistista alaa), ja oikeastaan koko kesän ajatus opiskeluiden jatkumisesta loman jälkeen on ahdistanut. Ensimmäinen yliopistovuoteni oli mukava ja pidän opiskelemastani alasta, mutta tuntuu että en vain kuulu yliopistoon tai pidä itseäni tarpeeksi fiksuna ollakseni siellä. Ensimmäisenä vuotena suoritin 72 opintopisteen edestä opintoja työmäärällä, joka jälkikäteen ajateltuna tuntuu ihan kohtuulliselta. Silti muistelen suorastaan kauhulla erityisesti pimeää syksyä ja talvea, jolloin esseiden kirjoittaminen ja kirjatentteihin lukeminen oli vaikeaa, ja tunne oikein korostuu nyt kesällä. Sivuaineena lukemani valtio-oppi tuntuu erittäin vastenmieliseltä, sillä tiedän että edessä tulee olemaan paljon englanninkielisiä kirjatenttejä, enkä yksinkertaisesti luota älyyni ja tunnollisuuteni että voisin niistä selvitä.
Kaiken lisäksi olen viettänyt kesän kotipaikkakunnallani perheeni luona, enkä ole nähnyt opiskelukavereitani kesän aikana ja muutenkin pitänyt heihin harvakseltaan yhteyttä, vaikka meillä onkin lämpimät välit. Tunnen syyllisyyttä siitä, että olen ollut huono ystävä, enkä tiedä millainen kaveriporukka meillä tulee olemaan syksyllä. Poikaystäväni lähti myös armeijaan tämän kuun alussa ja on siellä vähintään yhdeksän kuukautta, ja pelkään jääväni syksyllä kokonaan yksin ahdistuksen ja stressin kanssa. Olisi ihanaa, jos joltain saisi vertaistukea tähän tilanteeseen.
Kommentit (8)
Äh, ne muut opiskelijat miettivät ihan samoja juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla sentään on opiskelupaikka :/
Alan vaihto?
Vierailija kirjoitti:
Ota muutama kurssi vähemmän. -tarvitset vain 45 op.
Tiedän, ja voi olla että talvella opiskelenkin vähemmän sillä en yksinkertaisesti jaksa viedä itseäni äärirajoille. Silti haluaisin valmistua tavoiteajassa eli viidessä vuodessa.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on opiskelupaikka :/
Alan vaihto?
Niin on, ja siitä olen kiitollinen. Alaa en kuitenkaan halua vaihtaa, sillä siinä itsessään ei ole mitään vikaa.
5 vuodessa valmistuminen ei vaadi 72 op/vuosi. Ja miksi sä haluasit valmistua viidessä vuodessa? Ihan tunnollisuuttas? Yritä höllätä vähän. Kai sulle kelpaa sentään arvosanat mitä saat vai kuulutko tähän porukkaan joka uusii kaikki nelosetkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5 vuodessa valmistuminen ei vaadi 72 op/vuosi. Ja miksi sä haluasit valmistua viidessä vuodessa? Ihan tunnollisuuttas? Yritä höllätä vähän. Kai sulle kelpaa sentään arvosanat mitä saat vai kuulutko tähän porukkaan joka uusii kaikki nelosetkin?
Ei niin, sillä tiedän 60 opintopisteen vuodessä riittävän. Siinä olet kyllä oikeassa, että olen aina ollut tunnollinen ja siksi tahdon yltää tavoitteisiin. Perfektionistin piirteet ovat kyllä nopeasti karisseet yliopistossa kun aina ei ole yksinkertaisesti jaksanut, enkä totta puhuen välitä tuleeko jostain valtio-opin kurssista kakkonen vai nelonen. Toki osan aineen perusopinnoista on saatava tietty keskiarvo, että pääsee jatkamaan aineopintoihin.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5 vuodessa valmistuminen ei vaadi 72 op/vuosi. Ja miksi sä haluasit valmistua viidessä vuodessa? Ihan tunnollisuuttas? Yritä höllätä vähän. Kai sulle kelpaa sentään arvosanat mitä saat vai kuulutko tähän porukkaan joka uusii kaikki nelosetkin?
Ei niin, sillä tiedän 60 opintopisteen vuodessä riittävän. Siinä olet kyllä oikeassa, että olen aina ollut tunnollinen ja siksi tahdon yltää tavoitteisiin. Perfektionistin piirteet ovat kyllä nopeasti karisseet yliopistossa kun aina ei ole yksinkertaisesti jaksanut, enkä totta puhuen välitä tuleeko jostain valtio-opin kurssista kakkonen vai nelonen. Toki osan aineen perusopinnoista on saatava tietty keskiarvo, että pääsee jatkamaan aineopintoihin.
-AP
Yrität yltää omiin tavoitteiseesi vai muiden? Kannattaa oikeasti miettiä mistä ne tavoitteet tulee, onko ne juttuja mitä sä oikeasti haluat ja pidät tärkeinä vai haluatko vaan miellyttää muita? Kannattaa välillä vähän miettä että mitä sä oot tekemässä ja miksi. Mulla auttaa ku kirjoitan ylös asioita, ne saa mun pitämään ne kirkkaina mielessä. Oikeasti mulle ei oo tärkeää saanko mä siitä esseestä nelosen vai vitosen, vaikka välillä se tuntuiskin sitä. Varsinkin stressaantuneena on tosi hankala erottaa millä on väliä ja millä ei. Mulla autto kyllä välivuosi paljon, olin töissä ulkomailla ja tajusin että elämässä on niin paljon muutakin.
Ota muutama kurssi vähemmän. -tarvitset vain 45 op.