Kertokaa kielioppiknoppeja, joita kaikki ei ehkä tiedä

Tämä on todella yleinen virhe nykyään:

Tulen mielellään! / väärin

Tulen mielelläni! / ok

Tuplapassiivi.

Ei siis "uunia ei oltu laitettu päälle", vaan "uunia ei ollut laitettu päälle".

Joku teki "mun autosta" vähän epäonnistuneen esimerkin, mutta tosiaan possessiivisuffiksi on pahasti hakusessa todella monella - jopa Yleisradion toimittajilla. Ja Stubbilla.

Eli siis EI "hänen mielipide", vaan "hänen mielipiteensä"!

Puhuttaessa on minun mielestäni ok käyttää "mun mielipidettä", mutta jos kirjoittaa oikein "minun", pitäisi jaksaa ja osata kirjoittaa myös seuraava sana oikein.

Tavutusesimerkki: mik-ro-skoop-pi, te-le-skoop-pi jne., ei siis mik-ros-koop-pi* tai te-les-koop-pi*.

Sydämessä, sydämellinen, sydämetön

Eli kuten Jaska Jokunen sanoo: "Yhteen sydämeen ei mahdu kahta ämmää!"

Samaistua=hahmo, jonka kokemukset ymmärtää itsensä kautta

Samastua=kehityspsykologinen prosessi, harvoin käytettävissä arkikielessä

Vierailija kirjoitti:

Samaistua=hahmo, jonka kokemukset ymmärtää itsensä kautta

Samastua=kehityspsykologinen prosessi, harvoin käytettävissä arkikielessä

No nyt tuli todistetuksi sekin, että AV-mammoissa on myös sivistyneitä yksilöitä!

Vierailija kirjoitti:

Grammarnassi kirjoitti:

YHTEEN VAI ERIKSEEN?

Taivuta yhdyssana monikkoon. Jos vain viimeinen sana taipuu, kirjoita yhteen:

Keltainen lintu > keltaiset linnut

Uroskoira > uroskoirat

Eli jos uroskoira kirjoitettaisiin erikseen, se taipuisi "urokset koirat", mutta koska uros ei tuossa yhteydessä taivu, se kirjoitetaan kiinni koirasanaan.

Ei päde aina. 

Esim. vanhapiika, vanhatpiiat, vanhanpiian vaatteet ym. Eli ensimmäinenkin sana taipuu, vaikka yhdyssana. 

Yhdyssanojen osaaminen perustuu yksinkertaisesti kielentajuun. Hyvin vaikea on aukottomasti niitä opetella sääntöjen avulla. 

Näin!

Usein sanapari voi olla tilanteesta riippuen joko yhdyssana tai erikseen kirjoitettava. 

-Koiranruoka on säilykkeiden vieressä K-marketissa

-Perheemme koiran ruokaa pidämme keittiön alakaapissa.

Eli tarvitaan tosiaan usein kielentajua valitsemaan oikea vaihtoehto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roadwalker kirjoitti:

Hevoinen

Tätä olen aina ihmetellyt: eikö hevonen ole diminutiivimuoto sanasta hepo / hevo?

Tästä tui mieleen pienten eläinten nimitykset, jotka soisi ainakin maatalousalalla toimivien ja luontotoimittajien ja kääntäjien tuntevan:

- varsa

- porsas

- kili, vuona

- vasikka, vasa

- pentu

- poikanen

Miksi muuten kissalla on aina poikia = kissanpojat eikä tyttöjä.

Samoin soisi tunnettavan eläinten sukupuolta, tai "sukupuolettomuutta" ilmaisevat sanat: ori/ruuna/tamma, lehmä/ sonni/härkä, nartu/kolli ja mitä näitä nyt onkaan.

Kissalla on pentuja tai poikasia. Kissanpojista en ole kuullutkaan.

Kili on nuori vuohi.

Vuona on sama kuin karitsa, vastasyntynyt tai hyvin nuori lammas.

Kissanpoika on aivan tavallinen sana. Harvemmin näkee käytettävän myös muiden eläinten yhteydessä. Tuntenet kuitenkin laulun Karhunpoika sairastaa (häntä hellikäämme...)?

Sinulle ei ole lapsena luettu? Se on muuten aivanasemassa, kun lapsen sanavarasto kehittyy. Nimenomaan lastenkirjoista tuttu käsite on tämä. 

Vaikka yhdyssana olisi kuinka pitkä, siihen ei lisätä väliviivoja, välejä tai muutakaan ylimääräistä pelkästään PITUUDEN aiheuttaman vaikealukuisuuden selkeyttämiseksi.

lempilinja-autoasema (ei: lempi linja-autoasema, ei: lempi-linja-auto-asema)

hirmulumimyrskypelko (ei: hirmulumimyrsky pelko, ei: hirmulumimyrsky-pelko)

suosikkitelevisiosarja (ei: suosikki televisiosarja, ei: suosikki-televisiosarja, mutta kyllä: suosikki-tv-sarja)

Sori tyhmät esimerkit.

Kun yhdyssanaan lisätään yhdysviiva, koska toinen osa on erisnimi, kirjain, lyhenne, luku tms. tavallista sanaa erikoisempi osa tekstiä, viivan toiselle puolelle tulee joskus väli. Mutta milloin ja kummalle puolelle?

MILLOIN:

Väli yhdysviivan toiselle puolelle tulee silloin, kun yhdyssanan toinen osa on moniosainen eli sisältää välin. Moniosainen yhdyssanan osa olisi esim. "New York", mutta ei "NY", koska ensimmäisessä on väli ja jälkimmäisessä ei. Muut merkit eivät tee sanasta moniosaista, siis esim. "Sanna-Hanna" ei ole moniosainen.

KUMMALLE PUOLELLE:

Väli tulee sille puolelle yhdysviivaa, jolla moniosainen yhdyssanan osa on. Jos kumpikaan osa ei ole moniosainen, väliä ei tule.

ESIMERKKEJÄ:

New York -matka

itä- New York

NY-matka

Sanna-Hanna-niminen

pikku-Sanna-Hanna

@-merkki

H&M-shoppailu

Sääntöön on yksi poikkeus.

Jos kirjoittaisit "10–15-vuotiaat", mutta ajatusviivan puutteen vuoksi joudut käyttämään väliviivaa ja välejä, joudut kuvittelemaan, että siinä on oikeasti ajatusviiva eli ei välejä. Ilmaisua "10 - 15" ei siis väleistä huolimatta lasketa moniosaiseksi.

OIKEIN: 10–15-vuotiaat / 10 - 15-vuotiaat.

VÄÄRIN: 10 - 15 -vuotiaat / 10-15 -vuotiaat

En jaksa selata kaikkea läpi, mutta

Väärin: enään

Oikein: enää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...

Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.

Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).

Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.

T:kielitieteilijä

Luetun ymmärtäminen ei taida olla sun vahvuus.

"Kolme pistettä" eli ellipsi on KOLME pistettä. Ei kaksi...

Näin käytät kauttamerkkiä oikein:

a) New York / Miami / Hollywood

b) NY/Miami/Hollywood

Miksi kauttamerkkien kanssa on a-kohdassa välilyönnit mutta b-kohdassa ei? No, koska a-kohdassa yksi tai useampi erotettavista sanoista on moniosainen eli sisältää välin ja b-kohdassa kaikki osat ovat yksiosaisia.

Virhe voi muuttaa merkitystä:

iso poika/tyttö [= iso poika tai iso tyttö]

iso poika / tyttö [= tyttö tai iso poika]

pieni/iso poika [= pieni poika tai iso poika]

pieni / iso poika [= iso poika tai pieni]

ahaaa! kirjoitti:

Väärin:

Olemme kesälomalla 1.7. - 1.8. välisenä aikana.

Oikein:

Olemme kesälomalla 1.7. - 1.8.

Tuo ajatusviiva sisältää merkityksen "välisenä aikana" eli ensimmäisessä esimerkissä on turhaa toistoa.

Eilen sattui silmään virheellinen kirjoitusasu "Pakettiauto on rekisteröity 7:lle henkilölle." Sijapäätettä ei tarvitse merkitä näkyviin, jos seuraava sana on samassa sijassa = taivutus näkyy siitä. Oikea muoton on "7 henkilölle".

" Menen töihin 8:ksi." -- sijapääte pitääkin merkitä näkyviin, muutenhan lause luettaisiin "Menen töihin kahdeksan". Ei ole mitään seuraavaa sanaa, josta taivutus näkyisi.

Kymmentä pienempiä tasalukuja ei merkitä juoksevassa tekstissä numeroin, vaan ne kirjoitetaan kirjaimin: Menen töihin kahdeksaksi, pakettiauto on rekisteröity seitsemälle henkilölle.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka yhdyssana olisi kuinka pitkä, siihen ei lisätä väliviivoja, välejä tai muutakaan ylimääräistä pelkästään PITUUDEN aiheuttaman vaikealukuisuuden selkeyttämiseksi.

lempilinja-autoasema (ei: lempi linja-autoasema, ei: lempi-linja-auto-asema)

hirmulumimyrskypelko (ei: hirmulumimyrsky pelko, ei: hirmulumimyrsky-pelko)

suosikkitelevisiosarja (ei: suosikki televisiosarja, ei: suosikki-televisiosarja, mutta kyllä: suosikki-tv-sarja)

Sori tyhmät esimerkit.

Väärin. Myös kirjoitettu kieli on kommunikaatiota, ja kommunikaatiossa selkeys ja yksiymmärteisyys menee aina normin edelle.

Tavuviivan saa aina lisätä, jos se ymmärrettävyyden vuoksi on perusteltua. Kieli on ihmisiä varten, ei ihminen kieltä varten (paitsi kaltaiseni kielitieteilijä, en kumpikaan aiemmin ilmoittautuneista).

Tämän vuoksi esimerkiksi aapisissa sanat tavutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roadwalker kirjoitti:

Hevoinen

Tätä olen aina ihmetellyt: eikö hevonen ole diminutiivimuoto sanasta hepo / hevo?

Tästä tui mieleen pienten eläinten nimitykset, jotka soisi ainakin maatalousalalla toimivien ja luontotoimittajien ja kääntäjien tuntevan:

- varsa

- porsas

- kili, vuona

- vasikka, vasa

- pentu

- poikanen

Miksi muuten kissalla on aina poikia = kissanpojat eikä tyttöjä.

Samoin soisi tunnettavan eläinten sukupuolta, tai "sukupuolettomuutta" ilmaisevat sanat: ori/ruuna/tamma, lehmä/ sonni/härkä, nartu/kolli ja mitä näitä nyt onkaan.

Kissalla on pentuja tai poikasia. Kissanpojista en ole kuullutkaan.

Kili on nuori vuohi.

Vuona on sama kuin karitsa, vastasyntynyt tai hyvin nuori lammas.

Kissanpoika on aivan tavallinen sana. Harvemmin näkee käytettävän myös muiden eläinten yhteydessä. Tuntenet kuitenkin laulun Karhunpoika sairastaa (häntä hellikäämme...)?

Sinulle ei ole lapsena luettu? Se on muuten aivanasemassa, kun lapsen sanavarasto kehittyy. Nimenomaan lastenkirjoista tuttu käsite on tämä. 

Se menee kylläkin niin, että karhunpoika sairastaa, häntä helli käärme (sen takia karhunpoika sairastaakin).

Väärin: keisarinleikkaus

Oikein: keisarileikkaus

Väärin: elämänkerta

Oikein: elämäkerta

Vierailija kirjoitti:

Sijapäätteiden käyttö lukujen kanssa!

"Palkkani oli 2 200, mutta se nousi 2 300."

Olipa huima korotus! Vai tarkoititko "2 300:aan"?

"Painoin ennen 100 kg, mutta painoni laski vuodessa 80 kg."

Eihän sinusta ole sitten enää mitään jäljellä! Tarkoititkohan kuitenkin 80 kg:aan/kilogrammaan/kiloon?

2 300:aan vai 2 300:an?

80 kg:aan vai 80 kg:an?

Eräs vanha sääntö kuului, että kaksoispisteen jälkeen tulee vain se mikä perusmuotoon on lisätty, mutta onko se nykyisin kumottu? Ts. 100:an (sataan), kg:an (kilogrammaan) jne.