Onko nykyisin enää yhteiskuntaluokkia? Jos on, niin millä perustein jakaisitte ne?
Yhdistättekö ne enemmän koulutustasoon vai palkan suuruuteen? Nehän eivät välttämättä kulje käsi kädessä.
Kommentit (34)
Yhteiskuntaluokat pohjautuvat sukupolvien sivistykseen, eikä suinkaan yksittäisen ihmisen koulutukseen tai palkan suuruuteen, sillä ne ole tae sivistyksestä.
Poliittinen kerma
Liike- ja rahamaailman menestyjät
Perijät
Tavikset
Eläkeläiset
Huolehdittavat
Kunnolliset ihmiset ja wt -porukka ainakin
Yhdistän ne enemmän koulutustasoon ja sivistykseen kuin palkkaan. Koen, että esimerkiksi joku 3000 e/kk tienaava, kulttuuria ja luontoretkeilyä harrastava luokanopettaja edustaa korkeampaa yhteiskuntaluokkaa kuin 4000 e/kk tienaava putkimies, joka harrastaa penkkiurheilua ja keskikaljaa.
Vierailija kirjoitti:
Poliittinen kerma
Liike- ja rahamaailman menestyjät
Perijät
Tavikset
Eläkeläiset
Huolehdittavat
Julkkikset
Vierailija kirjoitti:
Yhdistän ne enemmän koulutustasoon ja sivistykseen kuin palkkaan. Koen, että esimerkiksi joku 3000 e/kk tienaava, kulttuuria ja luontoretkeilyä harrastava luokanopettaja edustaa korkeampaa yhteiskuntaluokkaa kuin 4000 e/kk tienaava putkimies, joka harrastaa penkkiurheilua ja keskikaljaa.
Entä 6000 e/kk tienaava lääketieteen tohtori, joka harrastaa kaljaa, penkkiurheilua ja monsteriautoja?
Vanha raha
Akateemiset
Työssä olevat työikäiset
Työilkäiset poissa työelämästä oleva
Rikkaat eläkeläiset
Köyhät eläkeläiset
Kyllä musta raha on se, joka ratkaisee. Suomessa on toi sivistys niin nuorta. Ja toisekseen kaikki käy saman peruskoulun, ettei tule sellaisia "sivistysklikkejä" ja erilaisia kielenkäyttötapoja kuin esim. Britanniassa.
Ne, joilla on vanhaa rahaa eli perittyä pääomaa; ne, joilla on uutta rahaa eli ovat löytäneet alan, jossa tienaa; tavalliset työntekijät, jotka saavat kohtuullisesti ja pelkäävät pahinta; työttömät ja syrjäytyneet.
Eläkeläiset ei ole mikään luokka, koska niissäkin on ihan pirun rikkaita ja tosi köyhiä. "Huolehdittavat" samoin: joillain voi olla yksityishoitajia ja hoitomatkoja etelään , toisaalta hoidettava voi olla leipäjono-omaishoitajan hoivissa.
Koulutus on vramasti se taspäistävin tekijä. Valtaenemmistöllä suunnilleen samanlainen elintaso ja elintavat. Laaja keskiluokka. Mutta kait se tuppaa vähän niin olemaan, että älykkyys on periytyvää (ainakin noin 50 prosenttia geenien osuus ja toinen 50 prosenttia kovaa työtä), ja toki saavat myös apua tarvitaessa vanhemmiltaan läksyjen teossa. Väittäisin että todennäköisemmin akateemisen vanhemman lapsesta tulee akateemikko kuin sitten... mutta eihän se aina tätä kavaa noudata.. Mutta näin se valitettavasti taitaa vähän mennä. Ehkä opiskelijat voisivat alkaa perustaa omia valmennuskursseja tms..
Älkää nyt helvetissä pitäkö akateemisia jonain luokkana!
T. Akateeminen köyhä vihervasemmistotyötön
Alaluokka ei kouluttaudu ja elää sosiaalituella.
Työväenluokka tekee töitä.
Alempi keskiluokka paitsi tekee töitä, on korkeakoulutettua ja sivistynyttä.
Ylempi keskiluokka on kuten edellinen ja siihen kuuluu esimerkiksi toimitusjohtajia, korkeita virkamiehiä, erikoislääkäreitä ja hyvin palkattuja juristeja.
Yläluokalla on kunniakas vähintään muutaman sadan vuoden sukuhistoria. Yläluokan ei usein tarvitse tehdä töitä, vaan pääomatulotkin riittäisivät elämiseen.
Alaluokka=Ei ammatillista pätevyyttä ollenkaan, tekee vain hanttihommia.
Työväenluokka=Amis
Alempi keskiluokka=AMK/opistoaste
Ylempi keskiluokka=Yliopisto
Yläluokka=Perintörahoilla elävä
Eli koulutuksen perusteella jakaisin. Palkan suuruuden kanssa tällä ei tosiaan ole välttämättä mitään tekemistä, duunari saattaa tienata huomattavasti enemmän kuin moni korkeammin kouluttautunut.
Minusta on aika vanhanaikaista jakaa yhteiskuntaluokkia ainakaan koulutuksen tai palkkatason perusteella. Yhdistäisin ne ennemminkin sivistykseen ja siihen, mitä harrastaa.
Mielestäni määritelmällisesti yhteiskuntaluokka kuvaa ihmisen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa, ei siis tulotasoa (mikä ehkä on nykyään hämärtynyt, kun esim. keskiluokkaisuudelle pyritään löytämään jokin yleisesti hyväksytty tuloraja).
Alin luokka ei kykene vaikuttamaan edes omaan elämäänsä, vaan on erilaisten toimenpiteiden kohde, keskiluokka pystyy jonkintasoisesti vaikuttamaan omaan ja perheensä elämänkulkuun, taloudellisen tai sivistyksellisen voimansa kautta, yläluokka hallitsee toisia, eikä mielestäni siinä rahan iällä ole merkitystä, näin suuressa kuvassa.
Demokratiassa tietysti valta on kansalla, ja kaikilla sitä on saman verran, vai mitä?
Avustettavat, köyhät, toimeentulevat, säästämään pystyvät, varakkaat, rikkaat.
Tässä ei ole kyse koulutustasosta tai työttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni määritelmällisesti yhteiskuntaluokka kuvaa ihmisen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa, ei siis tulotasoa (mikä ehkä on nykyään hämärtynyt, kun esim. keskiluokkaisuudelle pyritään löytämään jokin yleisesti hyväksytty tuloraja).
Alin luokka ei kykene vaikuttamaan edes omaan elämäänsä, vaan on erilaisten toimenpiteiden kohde, keskiluokka pystyy jonkintasoisesti vaikuttamaan omaan ja perheensä elämänkulkuun, taloudellisen tai sivistyksellisen voimansa kautta, yläluokka hallitsee toisia, eikä mielestäni siinä rahan iällä ole merkitystä, näin suuressa kuvassa.
Demokratiassa tietysti valta on kansalla, ja kaikilla sitä on saman verran, vai mitä?
Musta tämä on hyvä kriteeri.
Mut sit taas on "keskiluokkaa" ja "keskiluokkaa". Mihin sijoittuu korkeasti koulutettu, joka tekee pätkätöitä ja elää kädestä suuhun?
Tai tohtori, joka vuosien apurahakierteen ja työttömyyden jälkeen kouluttautuu ratikkakuskiksi?
19, sitä minäkin mietin. Olen keskiluokkaisesta akateemisesta (humanisti)perheestä, jolla ei ollut koskaan mitään ylimääräistä, mutta joka pärjäsi ihan ok. Nykyinen oma perheemme on samoin koulutettu, mutta meillä ei ole varaa mihinkään; koulutuksestamme ja "sivistyneisyydestämme" huolimatta olemme PA.
t. akateeminen työtön
En kumpaankaan vaan sivistykseen. Sivistys on avarakatseisuutta, ymmärtämistä, oman historian tuntemista, hyviä käytöstapoja.