Lue keskustelun säännöt.
Onko outoa liikuttua Stockan kuulutuksesta?
24.07.2016 |
Olen osittain ranskalainen ja eilen olin Stockmannilla juuri ennen sulkemisaikaa. Sitten tuli eri kielillä se kuulutus että "Suljemme pian, kiitos käynnistä plaa plaa". Ja se tuli myös ranskaksi ja liikutuin siinä kohtaa melkein kyyneliin ja tuli niin ihana kotoisa lämmin olo. :'(
Kommentit (176)
Mulla on kans noi ambulanssit ja muiden autoilijoiden tien antaminen! Nyttemmin olen huomannut myös Helsinkiin mennessä Halikon tuulivoimalat, voi jestas kun niiden sirous ja voima liikuttaa :) En ole ennen tajunnutkaan että suhtaudun noin tunteella noihin vaikka olen nähnyt niitä ennenkin, en vaan voi olla katsomassa niitä taivaanrajassa kun jossain kuljen (viimeksi bongasin myös Vampulasta samanlaiset voimalat ja rantatiellähän niitä oli monessakin kohdassa, Oulussa jne)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin liikutun yllättävän monessa tilanteessa. Oudoin on ehkä aina kun kuulen Star Wars -tunnarin, se tuo mieleeni lapsuuden kun näin ensimmäisen kerran kyseiset elokuvat. Myös yksi kappale TSH:sta saa minut liikuttumaan, sillä se tuo mieleen edesmenneen mummini.
Musta on kiva vilkutella aina laivasta ihmisille, jotka ajavat ohi veneillään tai katsovat rannalta. Liikutun aina kun joku vilkuttaa takaisin. Ja olen ihan aikuinen ihminen.
Minua autoilijana liikuttaa jalankulkijoiden reaktiot, kun pysähdyn suojatien eteen. Täällä päin ei vissiin ole kauheasti tapana pysähdellä, joten lähes jokainen kerta saan palkaksi yllättyneen hymyn, käden heilautuksen ja joskus olen saanut lentosuukonkin :)
Saan kyyneleet silmiini, kun muistelen Dianan hautajaisia: arkun päällä oli sydämen muotoinen kukkalaite, ja kortti, jossa teksti Mommy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee kyyneleet silmiin liikutuksesta koiranäyttelyissä, kun koirat hölkkäävät kehässä esiteltävänä ryhdikkäinä ja edustavina ja tomerina. Tietämättä, että niitä arvostellaan ja rankataan rajustikin ulkonäön perusteella.
Kun ovat niin suloisia ja rakkaita riippumatta siitä, onko korvat nyt just millilleen oikein.
Mä alan aina itkeä, kun näen työkoiria työssään. Poliisikoira, opaskoira, paimenkoira, huumekoira, mikä tahansa. Jotenkin se touhukas into ja tomeruus on hirveän koskettavaa. Voi ei, alkoi taas kyyneleet valua. :'D
Ja olen siis ihminen, joka ei koskaan itke. Ei hautajaisissa, ei henkilökohtaisissa tragedioissa, saati missään leffoissa. Eläinrääkkäys ja innokkaat eläimet ovat ainoita, jotka saavat kyynelehtimään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli taannoin pitkä ketju näistä oudoista liikuttumisen kohteista, se oli aika hauska. Harmi että tuo nykyinen haku on niin perseestä ettei se varmaan löydä sitä.
Ei tän palstan haulla koskaan löydä mitään, mutta googlaamalla olen aina löytänyt kaipaamani av-ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en paljoo liikutu.
Prinsessa Ruususen häämarssi saa mut aina kyyneliin ja sitten se laulu "muistaa sen tytön pienen voinhan, muistaa sen pojan pienen voin......"
Nytkin meinaan alkaa vollottaa tuota laulua mutta muita tällaisia takuuvarmoja liikuttajia ei mulla sit olekaan.
Lastenlaulut liikuttavat monesti kyyneliin..varsinkin jos niissä on eläimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin tänne jo aikaisemmin, mutta mieleen tuli vielä lisää liikuttavia hetkiä.
Kun lentokone lähtee Tokion kentältä niin ne kentän työntekijät, jotka ovat siellä kiitoradan varressa vilkuttavat koneelle. Minä liikutuin tottakai ja miehenikin tokaisi että olipa siinä mukava ele.
Kerran ostin lastenvaateliikkestä ison pehmopupun ja omistaja (italialainen nainen) laittoin pupun kassiin, heilautti kättään pupulle ja sanoi ciao. Tuntui melkein väärältä viedä pupu tuon jälkeen omaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Kerran ostin lastenvaateliikkestä ison pehmopupun ja omistaja (italialainen nainen) laittoin pupun kassiin, heilautti kättään pupulle ja sanoi ciao. Tuntui melkein väärältä viedä pupu tuon jälkeen omaan kotiin.
Mulle tuli tästä kyynel silmään!
Vastaava liikuttava kokemus oli joulumarkkinoilla mistä ostettiin vanhemman rouvan itseompelema käsinukke, niin se täti jutteli sille ketulle samalla kun paketoi sitä, että pääset uuteen kotiin, ole kiltisti sitten siellä. Melkein teki mieli sanoa ettei me voida sitä ketturukkaa viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tänne jo aikaisemmin, mutta mieleen tuli vielä lisää liikuttavia hetkiä.
Kun lentokone lähtee Tokion kentältä niin ne kentän työntekijät, jotka ovat siellä kiitoradan varressa vilkuttavat koneelle. Minä liikutuin tottakai ja miehenikin tokaisi että olipa siinä mukava ele.
Kerran ostin lastenvaateliikkestä ison pehmopupun ja omistaja (italialainen nainen) laittoin pupun kassiin, heilautti kättään pupulle ja sanoi ciao. Tuntui melkein väärältä viedä pupu tuon jälkeen omaan kotiin.
Ihana! :D Tästä tuli mieleen, että näin vähän aikaa sitten kirpputorilla myynnissä sellaisen ison, ehkä 50 cm kokoisen, Ressua muistuttavan pehmokoiran. Oli varmasti ollut pidetty lelu, sillä raajat olivat jo löysät ja täyte näytti jakaantuneen aika epätasaisesti koiran vartaloon. Karva oli pörröistä, pestyn näköistä. Liikutuin, kun oli jotenkin niin surkean näköinen lötköttäessään siinä myyntipöydällä - olisi pitänyt ostaa!
Oon vissiin tunnekylmä jääkalikka ku tätä ketjua lukee. O.o
En liikutu juuri koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on se vanha ihana liikuttumisketju :'
http://www.vauva.fi/keskustelu/1429513/ketju/kenellaan_muulla_ei_kylla_…
Mökö kirjoitti:
Maamme-laulu. Joka kerta.
Täällä taas Finlandia.
Jääkiekon mm-kisoissa kun suomen joukkue on hävinnyt jonkun tärkeän pelin, niin se pelaajien pettymys on jotenkin liikuttavaa katseltavaa. Kuvittelen aina että he miettivät pettäneensä suomen kansan, ja tekisi mieli halata ja lohduttaa että ei haittaa, ollaan me silti ylpeitä teistä. :D
Ihana ketju 😃
Liikutuin, kun Ronaldo ei pystynyt loukkaantumisen vuoksi jatkamaan futiksen Em-kisoissa. Muuten Ronaldo ei minulta erityisesti sympatiaa saa.
Monet asiat tässä ketjussa liikuttaa minuakin. Olen luullut, että olen niitä harvoja, mutta onhan meitä monia :DD
Vierailija kirjoitti:
Ihana ketju 😃
Liikutuin, kun Ronaldo ei pystynyt loukkaantumisen vuoksi jatkamaan futiksen Em-kisoissa. Muuten Ronaldo ei minulta erityisesti sympatiaa saa.
Monet asiat tässä ketjussa liikuttaa minuakin. Olen luullut, että olen niitä harvoja, mutta onhan meitä monia :DD
Ai niin EM :)
Haaste on yrittää liikuttua muusta kuin helpoista kohteista (herttaisesta papasta syömässä jäätelöä). Haaste on siirtää se sama hyväntahtoinen tunne siihen, kun miettii vittumaista työkaveria, pettämisestä kiinni jäänyttä aviomiestä tai lapsen tappanutta rattijuoppoa.
Jokainen elollinen olento on periaatteessa samalla tavalla liikuttava kuin pappa syömässä jäätelöä. Jokainen haluaa vain olla hengissä ja saada turvaa ja rakkautta. http://www.vauva.fi/keskustelu/2616374/katson_topselinenaisen_harmaatuk…