Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopiston uudet koulutusohjelmat 2017
21.07.2016 |
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/uudet-koulutusohj…
Eli jatkossa yliopistolla on 32 kandiohjelmaa, joihin haetaan ja myöhemmin valitaan oma opiskeluala. Vaikuttaa jotenkin sekavalta. Mistä tiedän mihin haen, jotta pääsen opiskelemaan haluamaani alaa? Onko esimerkiksi sosiaalityö sosiaalitieteiden alla?
Kommentit (33)
Oletettavasti tarkemmat tiedot päivitetään nettisivuille ja Opintopolkuun lähempänä hakuaikaa.
Minusta vaikuttaa ihan kehityskelpoiselta uudistukselta, kun tulee enemmän valinnanvaraa maisterivaiheeseen. Toki esim. sosiaalityöntekijän kelpoisuutta hakevalla maisterin suunta on edelleen sama kuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Ilmeisesti halutaan tavoitella EU:ulkopuolisia opiskelijoita joilta aletaan periä 25000 euron suuruiset lukuvuosimaksut ja sitten halutaan lisää maahanmuuttajia yliopistoon. Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomen kieltä kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Hetken jo ehdin toivoa että englanninkielinen matematiikan kanditason tutkinto olisi lisätty kun puhuit vieraskielisuudestä, mutta ei näytä olevan mitään kanditason ohjelmia enkuksi saatavilla, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti tarkemmat tiedot päivitetään nettisivuille ja Opintopolkuun lähempänä hakuaikaa.
Minusta vaikuttaa ihan kehityskelpoiselta uudistukselta, kun tulee enemmän valinnanvaraa maisterivaiheeseen. Toki esim. sosiaalityöntekijän kelpoisuutta hakevalla maisterin suunta on edelleen sama kuin ennenkin.
Eli ilmeisesti sosiaalityön pääsykoe muuttuu, koska se on aiemmin ollut valtakunnallinen koe? Tarkemmin ajateltuna joka ikisen aineen pääsykoe tulee muuttumaan, kun aineita yhdistellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiinnolla odotan mitä muutoksia tuo tuo nykyisille opiskelijoille. Pitäisiköhän siirtyä uuden tutkintosuunnitelman mukaiseen ohjelmaan.
Sosiaalityöhön tulee olemaan aivan järkyttävän vaikeaa päästä. Ensin haet sosiaalitieteisiin Valtsikaan, jonne on perinteisesti vaikein päästä yliopistolla. Sen jälkeen kun pääsit sisään, niin ekan vuoden arvosanojesi perusteella pääset/et pääse sosiaalityöhön. Se on niin takuuvarma työllistäjä, että kukapa sinne EI hakisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöhön tulee olemaan aivan järkyttävän vaikeaa päästä. Ensin haet sosiaalitieteisiin Valtsikaan, jonne on perinteisesti vaikein päästä yliopistolla. Sen jälkeen kun pääsit sisään, niin ekan vuoden arvosanojesi perusteella pääset/et pääse sosiaalityöhön. Se on niin takuuvarma työllistäjä, että kukapa sinne EI hakisi.
Sosiaalitieteet ei ole perinteisesti vaikein päästä. Todellakaan. Ainakaan Helsingin yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöhön tulee olemaan aivan järkyttävän vaikeaa päästä. Ensin haet sosiaalitieteisiin Valtsikaan, jonne on perinteisesti vaikein päästä yliopistolla. Sen jälkeen kun pääsit sisään, niin ekan vuoden arvosanojesi perusteella pääset/et pääse sosiaalityöhön. Se on niin takuuvarma työllistäjä, että kukapa sinne EI hakisi.
Sosiaalityö on takuuvarma työllistäjä tälläkin hetkellä, eikä kaikki silti halua hakea siihen? Kyllä siellä sosiaalitieteissä edelleen on niitä, jotka haluavat opiskella mieluummin esim. sosiologiaa. Ei sosiologiasta kiinnostunut tälläkään hetkellä hae sosiaalityötä opiskelemaan, miksi koulutusohjelmauudistus vaikuttaisi jotenkin siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on hyvä uudistus, korkeintaan niitä kandiohjelmia on edelleenkin liikaa. Yksi, tai korkeintaan muutama, kandiohjelma tiedekuntaa kohti olisi ollut paljon parempi.
Erona ammattikorkeaan, yliopiston kandintutkinnon ei vielä kuulukaan työllistää johonkin tiettyyn ammattiin. Eli ne kandinopinnot oltaisiin voitu jättää vieläkin yleisemmiksi ja pistää vasta maisterivaiheeseen tarkempia pakollisia kursseja/sivuaineita. Tottakai kandivaiheessa opiskelijat jo ottavat niitä kursseja mitä haluamassaan maisterintutkinnossa on määritelty pakolliseksi.
Esimerkiksi kuvitteellisesta matemaattisten aineiden kandidaatin (180 op) koulutusohjelmasta (matematiikka, tilastotiede, fysiikka, kemia, elektroniikka, tietojenkäsittelytiede, meteorologia jne.) täytyisi valita yksi noista pääaineeksi (80 op) ja joku toinen sivuaineeksi (vähintään perusopinnot 25 op). Matematiikasta täytyisi suorittaa vähintäänkin perusopinnot.
Maisterivaiheen (120 op) pääaineeksi (80 op) voisikin sitten hakea mihin tahansa noista pääaineista. Useimmat opiskelijat olisivat silloin lukeneet jo kandivaiheessa haluamansa maisterivaiheen pääaineen pääaineopinnot (karmea lause!). Eli siis pääainetta luetaan 80 op kandivaiheessa ja 80 op maisterivaiheessa, yhteensä 160 op. Jos vaihdat pääainetta, niin puuttuvat kandivaiheen opinnot täytyy lukea sitten maisterivaiheessa. Siis fyysikko joka on kandissa lukenut fysiikan pääaineen 80 op ja sivuaineena matematiikan aineopinnot 60 op, tietojenkäsittelytieteen perusopinnot 25 op ja loput sekalaisia kieliopintoja yms. ja haluaisikin maisterivaiheessa vaihtaa kemiaan jota ei ole vielä lukenut kurssiakaan, voisi ihan hyvin tehdä niin! Kemian maisteriopinnoissa kun olisi pakollisena ne 80+80 op kemiaa, sekä ne matematiikan perusopinnot ja vapaasti valittavia opintoja, yhteensä vähintään 120op. Silloin tuolle fyysikolle riittäisi ne 160 op kemian opintoja ja tutkinto menisi vain 40 op pitkäksi pakollisista opinnoista. Ylemmissä tutkinnoissa on yleensä pidetty rajana että jos tutkinto menee yli 60 op pitkäksi pakollisista opinnoista, niin sitten täytyy ensin suorittaa paremmin osuva alempi tutkinto.
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Ilmeisesti halutaan tavoitella EU:ulkopuolisia opiskelijoita joilta aletaan periä 25000 euron suuruiset lukuvuosimaksut ja sitten halutaan lisää maahanmuuttajia yliopistoon. Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomen kieltä kunnolla.
Ketä tarkoitat EU:n ulopuolisilla? Kiinalaisia ja intialaisiako? Ne suuntaa Amerikkaan ihan ymmärrettävistä syistä. Itse muutin USA:n suomalaisen tutkinnon kanssa joka ei sitten edes vastannut paikallista kandia koska Suomessa opiskeluaika liian lyhyt. Piti suorittaa kandi uudestaan. Varmaan kannattaa miettiä näitä asioita ennen kuin kauheeta hintalappua alkaa väsäämään näille, ellei sitten ole jo maassa olevia kaukaa tulleita tarkoitus rahastaa (niillä tuskin on tollasia rahoja) ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituspaikoistakaan ei taida vielä olla tietoa? Määrää tuskin lisätään, mutta jos vähennetään tulee olemaan todella tiukkaa. Olen hakemassa ensikeväänä sosiaalitieteisiin, joten jännitän kovasti mitä on edessä!
Minustakin olisi mukava tietää, miten tuo käytännössä hoidetaan. Pitääkö sosiaalitieteisiin pääsyn jälkeen vielä erikseen hakea sosiaalityöhön (vähän samoin kuin vaikkapa opettajalinjalle teologisessa), vai miten pätevyyden saa? Maisteritutkintojakin on vain yleisesti sosiaalitieteistä eikä erikseen sosiaalityöstä...
Tuleekohan kaikkiin yliopistoihin omat hakunsa, vai jääkö Helsinki yksinään pois valtakunnallisesta kokeesta? Ei kai koko systeemiä voida tämän perusteella purkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Ilmeisesti halutaan tavoitella EU:ulkopuolisia opiskelijoita joilta aletaan periä 25000 euron suuruiset lukuvuosimaksut ja sitten halutaan lisää maahanmuuttajia yliopistoon. Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomen kieltä kunnolla.
Ketä tarkoitat EU:n ulopuolisilla? Kiinalaisia ja intialaisiako? Ne suuntaa Amerikkaan ihan ymmärrettävistä syistä. Itse muutin USA:n suomalaisen tutkinnon kanssa joka ei sitten edes vastannut paikallista kandia koska Suomessa opiskeluaika liian lyhyt. Piti suorittaa kandi uudestaan. Varmaan kannattaa miettiä näitä asioita ennen kuin kauheeta hintalappua alkaa väsäämään näille, ellei sitten ole jo maassa olevia kaukaa tulleita tarkoitus rahastaa (niillä tuskin on tollasia rahoja) ?
Tai sitten halutaan yleisesti estää EU:n ulkopuolisten ilmainen opiskelu. Turha kouluttaa ihmisiä, jotka vain pokkaavat ilmaisen koulutuksen ja muuttavat muualle.
Vierailija kirjoitti:
Minustakin olisi mukava tietää, miten tuo käytännössä hoidetaan. Pitääkö sosiaalitieteisiin pääsyn jälkeen vielä erikseen hakea sosiaalityöhön (vähän samoin kuin vaikkapa opettajalinjalle teologisessa), vai miten pätevyyden saa? Maisteritutkintojakin on vain yleisesti sosiaalitieteistä eikä erikseen sosiaalityöstä...
Tuleekohan kaikkiin yliopistoihin omat hakunsa, vai jääkö Helsinki yksinään pois valtakunnallisesta kokeesta? Ei kai koko systeemiä voida tämän perusteella purkaa?
Samaa pohdin. Erikoista, että sosiaalityö on niputettu tuohon samaan, vaikka on ainoa, joka antaa pätevyyden. Harmi ettei mistään näe noiden opintojen sisältöä. Yhteishakuaika koittaa yllättävän nopeasti eikä mistään tiedetä vielä mitään.
Sosiaalityössä on työntekijäpula siksi, että työntekijöillä on liikaa asiakkaita/sossu, vastuu on valtava ja liian pieni palkka (n. 3000€/kk vrt lääkäri 5500€/kk). Siitä syystä moni valmistunut ei hae sossun hommiin vaan hakeutuu muualle töihin. Loppuunpalaminen on myös yleistä.
Tampereen yliopistossa tehtiin tuo sama uudistus n. viisi vuotta sitten ja siellä tietyt suoraan ammattin johtavat koulutusohjelmat (lääkis, puheterapia, sosiaalityö, psykologia) säilytti omat ns. vanhan malliset kandiohjelmansa eikä lähtenyt mukaan noihin laaja-alaisiin.
Syy muutoksiin on valtion päätös vähentää yliopistoille annettavaa rahaa. Nyt on jouduttu yhdistämään opetuksia, jonka takia ensimmäinen vuosi menee suurryhmissä ja kurssin laadut ovat kärsineet pahasti.
Alue: Aihe vapaa
up