Helsingin yliopiston uudet koulutusohjelmat 2017
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/uudet-koulutusohj…
Eli jatkossa yliopistolla on 32 kandiohjelmaa, joihin haetaan ja myöhemmin valitaan oma opiskeluala. Vaikuttaa jotenkin sekavalta. Mistä tiedän mihin haen, jotta pääsen opiskelemaan haluamaani alaa? Onko esimerkiksi sosiaalityö sosiaalitieteiden alla?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Tampereen yliopistossa tehtiin tuo sama uudistus n. viisi vuotta sitten ja siellä tietyt suoraan ammattin johtavat koulutusohjelmat (lääkis, puheterapia, sosiaalityö, psykologia) säilytti omat ns. vanhan malliset kandiohjelmansa eikä lähtenyt mukaan noihin laaja-alaisiin.
Tuo olisikin fiksua. Turha noita ammattiin valmistavia tutkintoja on pilkkoa muihin koulutusohjelmiin. Varsinkin kun kaikista noista ammattilaisista on pulaa! Todellakin pelottaa tuo HY:n toteutus. Eikä mitään uutta tietoa kevään jälkeen ole tullut!
Vierailija kirjoitti:
Mihin noista on helpoin päästä?
Ei varmaan mihinkään ja jatkossa entistä vaikeampaa. Hyväksyttyjen määrää tuskin lisätään.
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Ilmeisesti halutaan tavoitella EU:ulkopuolisia opiskelijoita joilta aletaan periä 25000 euron suuruiset lukuvuosimaksut ja sitten halutaan lisää maahanmuuttajia yliopistoon. Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomen kieltä kunnolla.
Eikä muuten sitä englantiakaan, esim. kiinalaisten tai intialaisten englanninkielen ääntämys voi olla hämmästyttävän huono, jos tulevat suoraan kotimaastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Vi ainakin heillä olisi armaan vastaavat tai, ainakin heillä olisi velvollisuus vastata Helsingin yliopistolta tähän kyymykseesi. Aika monta kysymystä kieltämättä tämä uudistus herättää... Miksi muuten vieraskielisiä ohjelmia on niin paljon? - Toki ymmärrän, että tiede tai yleisesti ottaen elämme ja olemme paljon entistä kansainvälisemmässä maailmassa, mutta kuinka moni perusasteen opiskelija, alkujaan Suomen (tai ruotsin) kielinen opiskeleee ongelmitta maisteriksi vieraalla keilellä? - Varmaan aika moni, mutta silti jotenkin kiusaa kun tuntuu, että vieraskielisyydestä on hieman tehty itseisarvo, eikä lisä-arvo... 221
Ilmeisesti halutaan tavoitella EU:ulkopuolisia opiskelijoita joilta aletaan periä 25000 euron suuruiset lukuvuosimaksut ja sitten halutaan lisää maahanmuuttajia yliopistoon. Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomen kieltä kunnolla.
Ketä tarkoitat EU:n ulopuolisilla? Kiinalaisia ja intialaisiako? Ne suuntaa Amerikkaan ihan ymmärrettävistä syistä. Itse muutin USA:n suomalaisen tutkinnon kanssa joka ei sitten edes vastannut paikallista kandia koska Suomessa opiskeluaika liian lyhyt. Piti suorittaa kandi uudestaan. Varmaan kannattaa miettiä näitä asioita ennen kuin kauheeta hintalappua alkaa väsäämään näille, ellei sitten ole jo maassa olevia kaukaa tulleita tarkoitus rahastaa (niillä tuskin on tollasia rahoja) ?
Tai sitten halutaan yleisesti estää EU:n ulkopuolisten ilmainen opiskelu. Turha kouluttaa ihmisiä, jotka vain pokkaavat ilmaisen koulutuksen ja muuttavat muualle.
Tämä. t. turhautunut Aalto-yliopiston opiskelija
Mun mielestäni tämä vaikuttaa siltä, että vähitellen halutaan luopua maisteritutkinnoista. Vain pieni osa jatkaa maisteriksi ja kandin paperit riittäisivät useimmille, kuten ulkomailla.
Uudet koulutusohjelmat ja hakutiedot kaikkiin ohjelmiin on päivitetty opintopolkuun. Myös Helsingissä esim. psykologian ja lääketieteen ohjelmat jatkavat omina ohjelminaan.
Kuinkahan käy nyt yleensä ottaen sosiaalityön kanssa, lisääntyyköhän Tampereen ja Turun suosio hakijoiden keskuudessa? Helsinkikö ei ole ensikertalaiskiintiössä mukana? Tuo vähän mietityttää, jos ei voi olla varma pääseekö edes maisteria suorittamaan, jos ei saa tarpeeksi hyviä arvosanoja.
Tämä mietityttää.
Jos syksyllä pääsen opiskelemaan (HY sosiaalitiede, haaveena sosiaalipsyka tai sosiaalityö), ei mulla käytännössä ole mitään hajua mitä siinä opiskellessa tulee tapahtumaan. Kaikki on jotenkin vielä tosi auki ja hätäisesti toteutettu.
Ja sosiaalityö Helsingin yliopistossa ON VAIKEIMPIA päästä sisään. Viime vuonna prosentti oli 3% joka on sama kuin esim. psykalla. Joten jännä nähdä miten jako suoritetaan, mikäli puolet opiskelijoista haluaa sosiaalityön pariin.
Mutta olipahan vaan yliopistolla 2017 lääkiksen ohella vaikein koulutus ohjelma. Tsekkaappas huviksesi tilastot.
Mihin noista on helpoin päästä?