Lue keskustelun säännöt.
Kamala loma hirveän miehen kanssa
21.07.2016 |
Mies makaa kotona pelaamassa kaikki päivät aamusta iltaan ja komentelee minulle. Eilen hän hyökkäsi kimppuuni ja töni ja retuutti niin, että varpaani murtui ja jalkani kipeytyi muutenkin. En pääse täältä mihinkään, mies ei tee mitään kotitöitä ja vain pelaa ja jopa siten, että katsekin on jatkuvasti nauliutunut tv-ruutuun. Välillä hän nimittelee ja haukkuu minua. Itkettää.
Ehdotin taas äsken, että vuokraisin asunnon välittömästi ja muuttaisin pois, mutta miehen kanssa ei ole päästy sopuun lasten huotajuudesta. Mies siis ei anna minun muuttaa käytännössä. Ensin olisin halunnut lähteä matkalle ulkomaille, mutta mies esti sen (alkoi kitistä niin paljon, että luovuin ajatuksesta) ja nyt en raajarikkona pääse edes asunnosta ulos.
Mulla on vieläpä tosi lyhyt lomakin, joka nyt menee täysin hukkaan. Mies vain jauhaa rahasta, vaikka hänellä sitä on yllin kyllin; itselläni on melko tiukkaa. En voi edes soittaa kenellekään, sillä mies kuuntelee ja/tai alkaa huutaa taustalla ja asunto on niin pieni, ettei täällä pääse rauhassa edes puhumaan. Mies ei anna muiden katsoa tv:tä ja en saa yleensä edes oleskella olohuoneessa tai keittiössä, vaan mun pitää olla pienessä tavarantäyteisessä makuuhuoneessa kaikki päivät. Netti on ainoa henkireikäni. En jaksa enää kohta elää tällaisessa perheh*lvetissä. Kunpa pääsisin pois.
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutaan siis ahtaassa omistuskaksiossa kaikki neljä ihmistä ja miehen varallisuuden ja hyvien tulojen (sekä mun keskivertotulojen) vuoksi emme saa tietenkään mitään avustuksia ja mies on erittäin pihi. Joudutaan siis kitkuttelemaan ja köyhäilemään tällaisessa murjussa. Ei ole huonekalujakaan kuin aivan minimimäärä, kun mies ei anna mun tuoda omia huonekalujani (hienoja, laadukkaita), kun ne eivät ole miehen makuun ja eivät mahdu. Toisaalta mies on niin pihi, ettei suostu edes Ikeasta tms. ostamaan perushuonekaluja.
Ennen yhteenmuuttamista mulla oli nätti pieni koti ja asianmukaiset huonekalut; nykyään ei ole kuin patja, petivaatteet ja pari laatikkoa sekä pari hyllyä vaatekomerosta ja niihin pitäisi mahtua koko maallinen omaisuuteni asunnon sisällä. Mies on rikkonut tai pakottanut viemään pois ne vähätkin täyspuiset, hienot huonekalut, joita mulla oli sekä digipianoni. Ensin hän nalkutti niistä, uhkaili rikkovansa ja kolhi niitä pari vuotta. Nyt mulla ei ole enää juuri mitään. :( Vaatteita tai meikkejäkään en saa sitä minimiä enempää hankkia ja mies paiskoo ja rikkoo niitä.
Koita lähteä mahd. pian. Tuo ei ole ihmisarvoista elämää. Eikö ole ketään sukulaista tai ystävää kenelle kertoa, kenen luokse voisit mennä aluksi? Miehelläsi kuulostaa olevan pahoja ongelmia. Tarvitset nyt vain rohkeutta lähteä. Asiat kyllä järjestyvät. Älä jää tuhlaamaan elämääsi tuollaiseen suhteeseen.
Kärsi nyt kun olet niin saatanan tyhmä ettet nappaa lapsia kainaloon ja painu helvettiin sieltä. Ikävä että lapset joutuu kärsimään noin huonoissa oloissa. Ja kyllä, on omaa kokemusta.
Lähdepä niiden lasten kanssa nyt samantien turvakotiin. Asiat järjestyy kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tää se mies joka kaata roskat sun patjalle?
Hanki oikeesti apua, lasten takia.
Jos olet trolli, hanki itsesi vuksi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä lapset nyt ovat, miten viettävät päivänsä? Ja hae sairaslomaa, omavastuun jälkeen lomapäivät eivät kulu
Hieno mies sulla on, hommaat kämpän ja muutat sinne, kai kävit lääkärissä näyttämässä jalkaa ja teit rikosilmoituksen poliisille?
T.M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnollisestihan teit rikosilmoituksen tuosta kun varpaasi murtui? Ai et tehnytkään, siksi "kun on lapset niin ei voi kun tulee hankaluuksia".
Missä lapset ovat päivät? Minkä iläiset lapset? Onko lapset vankina myös lodissaan?
Nyt Ap lähde, jos et itsesi niin lasten vuoksi!!!
Älä sairasta miestäsi usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos et oo trolli, niin et katso tuota enää päivääkään. Pakkaa muutaman pv kamat itselle ja lapsille(?! Sulla siis lapsia tuollaisissa oloissa?!) ja kun mies nukahtaa, ajat taksilla turvakotiin tai poliisiasemalle ja kerrot, miten asia on ja että kotiin ette voi enää palata. Siitä sitten asumiskuvioita järjestämään sossun kanssa ja oikeusavustajan kanssa miettimään eroa ja huoltajuuskuvioita sekä elatuskuvioita, myös lähestymiskielto, jos mies väkivaltainen. Noinhan tuo ei voi jatkua ja sulla on velvollisuus huolehtia lapsistasi, vaikka itse ottaisit kuinka paljon passaa niskaan.
Sinun pitää ja tulee olla kuuliainen miehellesi ja palvella häntä, niin kas kummaa, kaikki ongelmat katosivat.
Naiset kun tämän ymmärtäisivät niin liitot olisivat ehyitä ja avioeroja ei tulisi juuri lainkaa.
Aivioeroista varmastikin 99% on naisten aiheuttamia ja heidän syytänsä.
Otahan itseäsi niskasta kiinni ja käyttäydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies sulla on, hommaat kämpän ja muutat sinne, kai kävit lääkärissä näyttämässä jalkaa ja teit rikosilmoituksen poliisille?
T.M
Mulla on tiedossa asunto, mutta se valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Siksi aikaa pitäisi löytää jotain muuta. En uskalla tehdä rikosilmoitusta miehen touhuista, sillä mies jo valmiiksi sanoi, että se olisi turhaa ja että kukaan ei uskoisi minua ja että se olisi sana sanaa vastaan.
Mies kertoi salamannopeasti, että jos tekisin rikosilmoituksen, hän väittäisi, että kaatuilin itsekseni ja väittäisi minun röntyileen humalassa tai muuten itsekseni ja ettei hän liity varpaani murtumaan mitenkään (pikeasti olen absolutisti, mutta eihän sitä voi todistaa).
Kävin lääkärillä ja lääkärikin vähätteli, melkeinpä naurahti, kun pyysin häntä kirjaamaan sinne edes sen, että tekijä oli toinen henkilö, joka tönäisi minut ja retuutti tahallisesti. Lisäksi lääkäri kommentoi, että rikosilmoitus olisi aika turha, kun ei tuosta tulisi mitään rangaistustakaan sille tekijälle. :S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies sulla on, hommaat kämpän ja muutat sinne, kai kävit lääkärissä näyttämässä jalkaa ja teit rikosilmoituksen poliisille?
T.MMulla on tiedossa asunto, mutta se valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Siksi aikaa pitäisi löytää jotain muuta. En uskalla tehdä rikosilmoitusta miehen touhuista, sillä mies jo valmiiksi sanoi, että se olisi turhaa ja että kukaan ei uskoisi minua ja että se olisi sana sanaa vastaan.
Mies kertoi salamannopeasti, että jos tekisin rikosilmoituksen, hän väittäisi, että kaatuilin itsekseni ja väittäisi minun röntyileen humalassa tai muuten itsekseni ja ettei hän liity varpaani murtumaan mitenkään (pikeasti olen absolutisti, mutta eihän sitä voi todistaa).
Kävin lääkärillä ja lääkärikin vähätteli, melkeinpä naurahti, kun pyysin häntä kirjaamaan sinne edes sen, että tekijä oli toinen henkilö, joka tönäisi minut ja retuutti tahallisesti. Lisäksi lääkäri kommentoi, että rikosilmoitus olisi aika turha, kun ei tuosta tulisi mitään rangaistustakaan sille tekijälle. :S
Höpö höpö, mikä ihmeen lääkäri muka sanoisi noin? Ja miksi et tehnyt lääkäristä ilmoitusta ja mennyt toiselle lääkärille? Ja mitähän väliä sillä on mitä se mies siellä sanoo asiasta kuin asiasta? Anna yksi järkevä syy, miksi et nyt heti ota lapset mukaan ja mene turvataloon ja tee rikosilmoitusta? Tällaista syytä ei ole ja olet sama trollaaja täällä viikosta toiseen tästä hirveästä miehestä ja kahdesta lapsesta, mutta mitään järkevää et suostu yllätys yllätys tekemään..
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää ja tulee olla kuuliainen miehellesi ja palvella häntä, niin kas kummaa, kaikki ongelmat katosivat.
Naiset kun tämän ymmärtäisivät niin liitot olisivat ehyitä ja avioeroja ei tulisi juuri lainkaa.
Aivioeroista varmastikin 99% on naisten aiheuttamia ja heidän syytänsä.
Otahan itseäsi niskasta kiinni ja käyttäydy.
Olet oikeassa siinä mielessä, että kotiorjana en ehkä saisi niin kehnoa kohtelua ja jos mies pitäisi minusta, niin saattaisin saada vapauksia ja päättää sisustuksesta ym. Siis nythän mies päättää sisustuksestakin, kun siis hän rajaa sen, ettei mitään uusia (ainakaan kovin nättejä) huonekaluja edes saa ostaa. Toisaalta ei tähän asuntoon edes mahdukaan juuri mitään.
Toisaalta on riski, että kotiorjanakin mies ihan fiiliksensä mukaan alkaisi taas uhata väkivallalla pienistäkin asioista. Tiedän, että olen epäsopiva puoliso miehelleni kaikilla tavoilla, mutta sitä en ymmärrä, miksi mies _itse_ ei tee aloitetta ja vaihda parempaan. Mies valittaa mm. iästäni, kun olen lähes samanikäinen kuin hän, mutta ei silti vaivaudu vaihtamaan nuorempaankaan, vaikka olen sitä jopa itse ihan vakavissanikin ehdottanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies sulla on, hommaat kämpän ja muutat sinne, kai kävit lääkärissä näyttämässä jalkaa ja teit rikosilmoituksen poliisille?
T.MMulla on tiedossa asunto, mutta se valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Siksi aikaa pitäisi löytää jotain muuta. En uskalla tehdä rikosilmoitusta miehen touhuista, sillä mies jo valmiiksi sanoi, että se olisi turhaa ja että kukaan ei uskoisi minua ja että se olisi sana sanaa vastaan.
Mies kertoi salamannopeasti, että jos tekisin rikosilmoituksen, hän väittäisi, että kaatuilin itsekseni ja väittäisi minun röntyileen humalassa tai muuten itsekseni ja ettei hän liity varpaani murtumaan mitenkään (pikeasti olen absolutisti, mutta eihän sitä voi todistaa).
Kävin lääkärillä ja lääkärikin vähätteli, melkeinpä naurahti, kun pyysin häntä kirjaamaan sinne edes sen, että tekijä oli toinen henkilö, joka tönäisi minut ja retuutti tahallisesti. Lisäksi lääkäri kommentoi, että rikosilmoitus olisi aika turha, kun ei tuosta tulisi mitään rangaistustakaan sille tekijälle. :S
Höpö höpö, mikä ihmeen lääkäri muka sanoisi noin? Ja miksi et tehnyt lääkäristä ilmoitusta ja mennyt toiselle lääkärille? Ja mitähän väliä sillä on mitä se mies siellä sanoo asiasta kuin asiasta? Anna yksi järkevä syy, miksi et nyt heti ota lapset mukaan ja mene turvataloon ja tee rikosilmoitusta? Tällaista syytä ei ole ja olet sama trollaaja täällä viikosta toiseen tästä hirveästä miehestä ja kahdesta lapsesta, mutta mitään järkevää et suostu yllätys yllätys tekemään..
Mulla tosiaan kävi niin huono tuuri, että se lääkäri sanoi niin. Samoin viime kerralla, kun kävin näyttämässä keväämmällä pahoinpitelyn jälkiä (mm. 15cm x7cm mustelma ja muita mustelmia) toiselle lääkärille, niin hänkin oli yllättävän epäempaattinen. Voi olla, että tällaiset caset ovat hankalia lääkärillekin ja noihin lievempiin tapauksiin ei oikein ole mitään loogista toimintamallia. Molemmissa tapauksissa olin melkein kyyneleet silmissä vieläkin, mutta tunsin itseni lähinnä noloksi. Sairaanhoitajat sen sijaan olivat kyllä empaattisempia selvästi. Jos ihan viimeisillä voimillaan, loppuun riutuneena tsemppaa ja hakeutuu terveydenhuollon ammattilaisten pariin ja sitten tulee vähän melkein kuin ulosnauretuksi, niin siinä on tosi iso kynnys lähteä valittamaan sellaisesta tai vielä hakemaan muuta apua.
Mä veikkaan, että monella lääkärillä itsellään on niin hyvä itsetunto ja ovat niin hyvistä perheistä, etteivät he kovin helposti edes tunnista sitä pahoinpidellyn hätää ja paniikkia. Ei sitä tajua, jos ei ole koskaan sellaista itse kokenut.
Höh. Missäs ne sun hienot laadukkaat jalopuiset huonekalut on säilössä?
Ei tää aloitus voi olla totta. "ei päästy sopuun lasten huoltajuudesta" -LOL
Jos miehesi on sellainen kuin kuvailet, ei hänellä ole minkäänlaista roolia isänäkään.
Kuten ei puolisona.
Eikö siellä Porvoossa ole poliisia, ensikotia eikä sosiaalitoimistoa?
Jätä se sika