Enkeli-Elisa - kootut linkit ja faktat 2016 edition
Helsingin Sanomat kierrättää vanhoja kuukausiliitteen juttujaan paperiversiossa jatkotarinoina. Enkeli-Elisan tarinakin julkaistaan myös uudelleen. Moni AV-mamma varmasti muistaa tapauksen, josta tuli eräs Vauva-palstan pisimpiä ketjuja.
Mitä jäi tapauksesta mieleen? Onko uusia tietoja?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Hesari vaan toteaa faktan. Kyllähän se Minttu asian poliisille tunnusti.
Eri asia, mitä sitten väitti jälkeenpäin. Mutta tunnustettu mikä tunnustettu, se on myöhäistä perua kun on jo löysät housuissa. :)
Ei poliisin kuulustelukaan ollut seurausta keskustelusta. Joku teki rikosilmoituksen.
Kertoo paljon Mintun kirjoittajan kyvyistä ja hänen omasta luottamuksestaan niihin, ettei hän edes yrittänyt kirjoittaa rehellisesti fiktiivistä tarinaa koulukiusaamisesta. Jokainen, joka on lukenut koko Jonakin päivänä kaduttaa -kirjan tai katkelmia siitä, ymmärtää kuinka heikkotasoinen kirjoittaja MV oikeasti on. Sekä kielellinen ilmaisu että aihevalinnat ovat hyvin vahvasti yläasteikäisen tasoa, vaikka MV käsittääkseni on opiskellut kirjoittamista jopa avoimen yliopiston kursseilla. Näillä lahjoilla tuskin kirjoitetaan kustantamojen julkaisukynnyksen ylittävää käsikirjoitusta. Sen sijaan, että olisi kehittänyt kirjoittamistaan, MV kehitti nyyhkytarinan tekstiensä taustalle. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä hän ajatteli silloin kun laittoi tarinan liikkeelle. Luuliko hän, ettei kukaan saisi totuutta selville?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Hesari vaan toteaa faktan. Kyllähän se Minttu asian poliisille tunnusti.
Eri asia, mitä sitten väitti jälkeenpäin. Mutta tunnustettu mikä tunnustettu, se on myöhäistä perua kun on jo löysät housuissa. :)
Ei poliisin kuulustelukaan ollut seurausta keskustelusta. Joku teki rikosilmoituksen.
Hesari julkaisi jutun 7.7.2012 ja kertoi poliisin tutkimuksista 9.7.2012 16.55 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1305581815965) ja poliisi sanoi "Poliisi kirjasi asiasta oma-aloitteisesti ilmoituksen joitakin viikkoja sitten."
Väännetään nyt rautalankaa:
* Poliisi aloitti tutkinnan ennen Hesarin juttua
* Minttu ei ole mitään tunnustanut kuin polisille
* Hesari väittää nyt "Kirjoituksen ilmestyttyä asiasta nousi voimakas keskustelu, jonka seurauksena Minttu Vettenterä myönsi, että Enkeli-Elisan tarina oli keksitty"
Hesarin väite on puhdasta sontaa.
Väännetään nyt rautalankaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Hesari vaan toteaa faktan. Kyllähän se Minttu asian poliisille tunnusti.
Eri asia, mitä sitten väitti jälkeenpäin. Mutta tunnustettu mikä tunnustettu, se on myöhäistä perua kun on jo löysät housuissa. :)
Ei poliisin kuulustelukaan ollut seurausta keskustelusta. Joku teki rikosilmoituksen.
Hesari julkaisi jutun 7.7.2012 ja kertoi poliisin tutkimuksista 9.7.2012 16.55 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1305581815965) ja poliisi sanoi "Poliisi kirjasi asiasta oma-aloitteisesti ilmoituksen joitakin viikkoja sitten."
Väännetään nyt rautalankaa:
* Poliisi aloitti tutkinnan ennen Hesarin juttua
* Minttu ei ole mitään tunnustanut kuin polisille
* Hesari väittää nyt "Kirjoituksen ilmestyttyä asiasta nousi voimakas keskustelu, jonka seurauksena Minttu Vettenterä myönsi, että Enkeli-Elisan tarina oli keksitty"Hesarin väite on puhdasta sontaa.
Mistä kukaan ulkopuolinen voi tietää, mitä Minttu Vettenterä on myöntänyt toimittajalle, siis sen jälkeen kun juttu on ilmestynyt ja voimakas kohu noussut?
Onko Minttis sairastunut, vai muuten vaan ajellut päänsä?
Vierailija kirjoitti:
Väännetään nyt rautalankaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Hesari vaan toteaa faktan. Kyllähän se Minttu asian poliisille tunnusti.
Eri asia, mitä sitten väitti jälkeenpäin. Mutta tunnustettu mikä tunnustettu, se on myöhäistä perua kun on jo löysät housuissa. :)
Ei poliisin kuulustelukaan ollut seurausta keskustelusta. Joku teki rikosilmoituksen.
Hesari julkaisi jutun 7.7.2012 ja kertoi poliisin tutkimuksista 9.7.2012 16.55 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1305581815965) ja poliisi sanoi "Poliisi kirjasi asiasta oma-aloitteisesti ilmoituksen joitakin viikkoja sitten."
Väännetään nyt rautalankaa:
* Poliisi aloitti tutkinnan ennen Hesarin juttua
* Minttu ei ole mitään tunnustanut kuin polisille
* Hesari väittää nyt "Kirjoituksen ilmestyttyä asiasta nousi voimakas keskustelu, jonka seurauksena Minttu Vettenterä myönsi, että Enkeli-Elisan tarina oli keksitty"Hesarin väite on puhdasta sontaa.
Mistä kukaan ulkopuolinen voi tietää, mitä Minttu Vettenterä on myöntänyt toimittajalle, siis sen jälkeen kun juttu on ilmestynyt ja voimakas kohu noussut?
No vaikkapa niin, että Minttu julkaisi avoimen kirjeen medialle ja sen sisältö on luettavissa täällä (http://www.vauva.fi/comment/6790697#comment-6790697)
On aika älytön kommentti Hesarilta. Peppukipua on siis jäljellä Kiasman vieressä vielä tapauksen tiimoilta. Otetaanpa pieni monivalintatehtävä. Jatkakaa seuraavaa virkettä:
"Kirjoituksen ilmestyttyä asiasta nousi voimakas keskustelu, jonka seurauksena ..."
Vaihtoehdot ovat:
a) "media paransi lähdekritiikkiään."
b) "40 000 ihmisen facebook ryhmä katosi."
c) "syntyi käsite elisagate, johon viitataan vastaavissa tilanteissa."
d) "Minttu Vettenterä myönsi, että Enkeli-Elisan tarina oli keksitty."
Mikä noista on yhteiskunnallisesti merkittävää? Onko Hesarille oikeasti se tärkeää, että Minttu myönsi huijauksen? Ymmärrän tosi hyvin, että täällä Vauva palstalla yli 7000 viestin voimin yritettiin saada Minttua tunnustamaan tai EK-yhdistystä toimimaan edes joten kuten moraalisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Onko Minttis sairastunut, vai muuten vaan ajellut päänsä?
Alopecia. Ei siis tod. mikään syöpä.
Minä olen kirjoittaminen. Istun koneeni ääressä kuten silloin, kun kirjoitin aiemmin. Näen tahatonta huumoria kaikessa tapahtuneessa. "Tämähän on helppoa", ajattelen mielessäni. Tunteet tulevat sanoistani eivätkä päinvastoin. Uudet ajatukset elävät todellisista muistoistani. Vakavuus katoaa mielestäni. "Et ole tosissasi", naurahdan ruudulle. "Totta kai olen", kirjaimet vastaavat. Tapahtumissa on eloa ja iloa, jollaista en tiennyt olevan. En keksi hassuja nimiä todellisille ihmisille ja todellisia nimiä keksityille ihmisille. Näin se kaikki meni arin, kimin, marian, paulan, santun, saulin, tiinan ja virpin kanssa. Totuus ei olekaan lainkaan tylsää. Elisa oli tarina, jolle saa ja pitää nauraa. Rakastan tätä oikeaa elämää. Älkää unohtako minua koskaan!
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon Mintun kirjoittajan kyvyistä ja hänen omasta luottamuksestaan niihin, ettei hän edes yrittänyt kirjoittaa rehellisesti fiktiivistä tarinaa koulukiusaamisesta. Jokainen, joka on lukenut koko Jonakin päivänä kaduttaa -kirjan tai katkelmia siitä, ymmärtää kuinka heikkotasoinen kirjoittaja MV oikeasti on. Sekä kielellinen ilmaisu että aihevalinnat ovat hyvin vahvasti yläasteikäisen tasoa, vaikka MV käsittääkseni on opiskellut kirjoittamista jopa avoimen yliopiston kursseilla. Näillä lahjoilla tuskin kirjoitetaan kustantamojen julkaisukynnyksen ylittävää käsikirjoitusta. Sen sijaan, että olisi kehittänyt kirjoittamistaan, MV kehitti nyyhkytarinan tekstiensä taustalle. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä hän ajatteli silloin kun laittoi tarinan liikkeelle. Luuliko hän, ettei kukaan saisi totuutta selville?
Se on vaikeaa, kuten minkä tahansa liian henkilökohtaisen aiheen käsitteleminen. Omaksi terapiakseen voi tietysti kirjoittaa mitä tahansa, hyvä vain jos kirjoittamalal saa purettua vaikeita asioita. Kaunokirjallisuudeksi omasta uhrinäkökulmasta kirjoitettu tarina ei oikein sovi, se on niin mustavalkoista, siitä puuttuu inhimillinen kosketuspinta. Kirjallisessa mielessä E-E:n pahimpia puutteita on asetelma, jossa kiusaajat ovat läpeensä pahoja, suorastaan sadisteja, ja kiusattu on herttainen, lapsenmielinen, viaton enkeli.
Vaikka yhdistys on vielä pieni ja aktiivisia jäseniä suhteellisen vähän, on yhdistys pystynyt kehittymään ja luomaan uusia kontakteja. Ensi vuonna on syytä panostaa jo alulle pantuihin projekteihin, jatkaa ja tehostaa varainhankintaa sekä jakaa tietoa yhdistyksestä enemmän jäsenmäärän kartuttamiseksi sekä vakiinnuttaa jo alkanutta yhteistyötä eri tahojen kanssa. Varsinaisia jäseniä oli kauden lopussa yhteensä 45, joista nuorisojäseniä oli seitsemän. Uusia jäseniä tuli yhteensä kymmenen, yksi kannatusjäsen siirtyi varsinaiseksi jäseneksi ja neljä jäsentä erosi yhdistyksestä.
TOIMIHENKILÖT
Yhdistyksen hallitus:
puheenjohtaja, Nina Kaurila
varapuheenjohtaja, Maria Pynnönen
sihteeri, Paula Järvenpää
jäsen, Marjo Ruhala
varajäsenet: Virpi Aho, Johanna Murtovaara, Janne Löfgren
Muut toimihenkilöt:
toiminnantarkastaja: Eeva-Kristiina Eronen
varatoiminnantarkastaja: Ari Vettenterä
rahastonhoitaja: Hilkka Luoma-aho
E-P:n aluevastaava: Paula Järvenpää
Tampereen seudun aluevastaavat: Marjo Ruhala ja Maria Pynnönen
www.sivujen ylläpitäjä: Antony Smal
Vierailija kirjoitti:
Kadonneet blogimerkinnät 1/5 kirjoitti:
Istuttiin Riikan ja Miksun kanssa keittiön pöydällä. Miksulla oli vaaleanpunainen essu ja se veti kuumasta uunista kakun pöytään. Kakussa oli kermavaahdosta muotoiltu enkeli, joka makasi kyljellään käpertyneenä. "Kato noita M&M namuja!", sanoi Miksu ja jatkoi: "Ne on ihan kun ne vierivät pillerit, silloin kun mä löysin Elisan". "Voi Miksu, sä oot maailman vahvin mies", mä vastasin. Riikka otti mua kädestä kii ja sano "Mut sä Minttu oot vielä sata kertaa vahvempi, sä oot tän kaiken saanu aikaiseks. Sä oot kakkus ansainnu". Mä otin Miksua kädestä ja Miksu Riikkaa niin, että tuli sellanen verkko. "Otetaan vielä toisellakin kädellä" Musta alkoi tuntua siltä, että voisin nukkua sata vuotta. Tunsin Riikan ja Miksun puristuksen ranteissani ja nukahdin.
Onko tuo ihan oikea? On kuin 12-vuotiaan kirjoittama tai jokin outo parodia.
Jep, myötähäpeää herättävä. Lisäksi haluaisin nähdä sen miehen joka kutsuu karkkeja namuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon Mintun kirjoittajan kyvyistä ja hänen omasta luottamuksestaan niihin, ettei hän edes yrittänyt kirjoittaa rehellisesti fiktiivistä tarinaa koulukiusaamisesta. Jokainen, joka on lukenut koko Jonakin päivänä kaduttaa -kirjan tai katkelmia siitä, ymmärtää kuinka heikkotasoinen kirjoittaja MV oikeasti on. Sekä kielellinen ilmaisu että aihevalinnat ovat hyvin vahvasti yläasteikäisen tasoa, vaikka MV käsittääkseni on opiskellut kirjoittamista jopa avoimen yliopiston kursseilla. Näillä lahjoilla tuskin kirjoitetaan kustantamojen julkaisukynnyksen ylittävää käsikirjoitusta.
Aivan, se kirjoitusvalmiudet on kyllä todella heikot enkä yhtään ihmettele, ettei se saa tuotoksilleen kustannussopimusta vaan kaikki pitää painattaa omakustanteena. Silti se on olevninaan niin kirjailijaa niin kirjailijaa ja kasvattaa uutta sukupolvea samankaltaisia kirjattelijahaihattelijoita. (Julkaisi tyttärensä riipustuksen omakustanteena ja oli haljeta ylpeydestä kun tytär on hänen mielestään niin lahjakas kirjailija).
Minäkin kiinnostuin tuosta Elisa-gatesta aikoinani. Seurasin sitä täällä sekä fb sivuilla. Harvoin innostun mistään av-jutuista, mutta täällä kirjoitellut eräs nimimerkki herätti jostain syystä myöhemmin mielenkiintoni. Seurasin sitä ja sen ympärillä pyörivää tarinaa ja ihmettelin, mikä tässä tuntuu tutulta. Sitten käsitin; Hel-nyc kirjoittaa aivan samoilla maneereilla kuin Minttis!
En voi tietenkään varmaksi sanoa.. Mitä mieltä muut ovat?
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kiinnostuin tuosta Elisa-gatesta aikoinani. Seurasin sitä täällä sekä fb sivuilla. Harvoin innostun mistään av-jutuista, mutta täällä kirjoitellut eräs nimimerkki herätti jostain syystä myöhemmin mielenkiintoni. Seurasin sitä ja sen ympärillä pyörivää tarinaa ja ihmettelin, mikä tässä tuntuu tutulta. Sitten käsitin; Hel-nyc kirjoittaa aivan samoilla maneereilla kuin Minttis!
En voi tietenkään varmaksi sanoa.. Mitä mieltä muut ovat?
Minun mielestäni Hel-Nyc ei ole Minttis. Minttis kirjoittaa aika lapsenomaisesti ja dramaattisesti, kun taas Hel-Nycin kirjoitustyyli on analyyttisempi. Hel-Nycin seksikeskeisyys ei myöskään sovi Minttiksen tyyliin. Siinä missä Minttis kirjoittaa kiiltokuvakuolemista, kyynelistä, anteeksipyyntöfantasioista jne, Hel-Nycin teksteissä lentää sperma ja lautaset. Siinä missä Minttiksen tekstit ovat kuin teflonia, niistä ei löydy minkäänlaista tartuntapintaa, ne eivät yksinkertaisesti herätä halua lukea eteenpäin, Hel-Nycin teksteissä on joko tahallisia tai tahattomia täkyjä, jotka innostavat lukijaa seuraamaan tilannetta. Ja Hel-Nyc-ketjujen perusteella yksityiskohdat jäivät hyvin lukijoiden mieleen. Ja ehkä se tärkein, eli ihminen joka pitää itseään vakavasti otettavana kirjailijana, tuskin vaivautuu ylläpitämään noin pitkää provoa.
Vaikka niin, voihan se olla että Minttis on onnistunut pyristelemään tavaramerkeistään eroon, mutta en löisi vetoa sen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon Mintun kirjoittajan kyvyistä ja hänen omasta luottamuksestaan niihin, ettei hän edes yrittänyt kirjoittaa rehellisesti fiktiivistä tarinaa koulukiusaamisesta. Jokainen, joka on lukenut koko Jonakin päivänä kaduttaa -kirjan tai katkelmia siitä, ymmärtää kuinka heikkotasoinen kirjoittaja MV oikeasti on. Sekä kielellinen ilmaisu että aihevalinnat ovat hyvin vahvasti yläasteikäisen tasoa, vaikka MV käsittääkseni on opiskellut kirjoittamista jopa avoimen yliopiston kursseilla. Näillä lahjoilla tuskin kirjoitetaan kustantamojen julkaisukynnyksen ylittävää käsikirjoitusta. Sen sijaan, että olisi kehittänyt kirjoittamistaan, MV kehitti nyyhkytarinan tekstiensä taustalle. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä hän ajatteli silloin kun laittoi tarinan liikkeelle. Luuliko hän, ettei kukaan saisi totuutta selville?
Sama teinityyli jatkuu, asenteet samat, näkemys suppea, kirjoitustaidot eivät ole kehittyneet lainkaan, huomiontarve ja halu olla suurten tunnemyllerrysten keskiössä "johtotähtenä", malliesimerkkinä empatiasta (mitä ei todellakaan ole, tämä itseensä käpertynyt mielenterveyspotilas) ovat edelleen olemassa. Ihme tyyppi tämä M.V, todellakin.
"Te ootte kantaneet meitä sydämessä. Te ootte tsempanneet ja rukoilleet. Te ootte valaneet muhun uskoa, kun mä itse en ole jaksanut muuta kuin pelätä kuollakseni, että mä menetän tän pojan, Minttu kirjoitti ryhmään maanantaina." (IL) Vettenterä kertoo Facebook-ryhmässä pariston nielaisseen poikansa voinnista. Aivan samaa tavaraa kuin ennenkin. Nyt vain tarinassa todellinen henkilö, Mintun poika, keksityn Elisan asemesta.
Minttu kirjoitti Elisa-päiväkirjaan Miksu-sivupersoonanaan:"Mä, Riikka ja Minttis ollaan lopulta vaa kolme pientä ihmistä. Te. Ihan jokainen. Teette välittämisestä ilmiön". Ilmiön kehittely jatkuu. Pipiä.
Allekirjoitan täysin tämän näkemyksen. Tsemppiä ja kiitos AV palstalaisille!