Minkälaisia leluja teillä oli lapsena?
Milloin olitte lapsi?
Minun perheeni oli lapsena tosi köyhä niin että meillä ei ollut melkein yhtään "oikeita" kaupasta ostettuja leluja koska ei ollut juuri sukulaisiakaan, jotka olisivat niitä meille ostaneet eikä niitä tainnut edes olla missään myynnissä, koska olin lapsi 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa niin tuskin silloin pahemmin leluja oli myynnissä. Siksi me (siis minä ja sisarukseni) leikimme paljon ulkona kivillä, kepeillä, tyhjillä pulloilla ja muulla sellaisella. Sitten teimme joitain leluja itse. Esimerkiksi kun minä täytin 4, niin isosisko oli tehnyt minulle lahjaksi itse nuken, sille vaatteita ja isoveli oli tehnyt sille itse sängyn. Olin lapsi
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1975. Nämä lelut muistan: nukkekoti, nukenrattaat, nukenvaunut, nukkeja, puupalikat, legoja, pehmoleluja, daisy, barbie & vaatteita & uima-allas, apina (tää oli hittilelu, en muista nimeä), my little pony & tarvikkeita, pikkuautoja, autorata, posliininukke (Olipa mukava muistella!)
Olisiko se apina ollu Montchichi?
f
Googlasin. Just se :-)
Paljon Legoja, joitain pikkuautoja, kaiken näköistä kojetta ja laitetta purettavaksi ja (harvoin) kokoon laitettavaksi. Puukolla tehtiin itse jousipyssyt,miekat, majat ym. Sitten vielä onkivarusteet ja polkupyörä. Sen sijaan minulla ei koskaan ollut esim. jalkapalloa, mutta aina jollain kaverilla oli.
Vierailija kirjoitti:
Paljon Legoja, joitain pikkuautoja, kaiken näköistä kojetta ja laitetta purettavaksi ja (harvoin) kokoon laitettavaksi. Puukolla tehtiin itse jousipyssyt,miekat, majat ym. Sitten vielä onkivarusteet ja polkupyörä. Sen sijaan minulla ei koskaan ollut esim. jalkapalloa, mutta aina jollain kaverilla oli.
Olen siis 70-luvun lapsi maaseutupitäjästä.
Olen syntynyt 50-luvun lopulla ja meillä oli todella paljon leluja jotka nyt olisi hauska nähdä mutta ovat kaikki jo kadonneet maailman tuuliin. Veljelläni oli mm. Musta Simon Templar-auto (?), pieni metallinen. Auton kattoa painamalla hahmo 'ampui' ikkunasta. Veljeni sai joskus jouluksi (ilmeisesti DDR-ssä tehty?) pienen panssarivaunun joka alkoi pitää hillitöntä rätinää kun kävimme salaa tutkimassa ennakkoon joululahjapakettejamme. Tuhmia oltiin. Minulla ja sisarillani oli rattaita ja vaunuja, monenmoisia nukkeja. Palloja, myös itsetehtyjä. Ritsoja oli esim. sähköjohtosinkelien ampumiseen. Korkkipyssyjä, nallipyssyjä. Liidokkeja, veneitä ja leijoja. Muovailuvaha oli kova sana ja kaikki kynät. Vihkoja, joihin kirjoitettiin muistovärssyjä. Kiiltokuvia, pojillakin omansa. En tiedä voiko leluksi enää luokitella veljeni koulussa tekemää jalkajousta josta äitini oli aivan kauhuissaan (taisi polttaa mokoman). Veljeni teki myös puutöissä pienimmälle siskolleni hienon ankkakeinutuolin ja puisen lelulaatikon. Ja oli vielä paljon, paljon muita. Tulipa nostalginen olo.
Olisiko se apina ollu Montchichi?