Kaverista oli hauskaa kun poikaystäväni reväytti kiveksensä, kaveri vain nauroi

No mitäs lähti ylittämään aitaa mistä ei ilmeisesti olisi saanut mennä.

Vierailija kirjoitti:

No mitäs lähti ylittämään aitaa mistä ei ilmeisesti olisi saanut mennä.

Mikä sua oikein vaivaa? saatko jotain tyydytystä kun toista ihmistä sattuu?

Vierailija kirjoitti:

Menimme oikoreittiä kauppaan ja sinne oli ilmestynyt sellainen n.2m korkea verkkoaita tielle. Päätimme kiivetä sen yli (ei ehkä kaikkein järkevin ratkaisu) Kun poikaystävä oli ylittämässä sitä niin että heitti siinä aidan päällä toisen jalkansa sen yli, hänen tasapainonsa petti ja haaraväli osui kipeästi aitaan, putosi siitä vielä sen 2m maahan selälleen.

Kaveri oli tikahtua nauruun. Hän pärski ja kikatti vielä kun pojan äiti saapui hakemaan tätä terveyskeskukseen. Hänellä on nyt selkä ja kyynerpäät mustelmilla ja kives revähtänyt. Sanoin kaverille että minusta on törkeää nauraa toisen kivulle ja hän vain pärski että no kun se näytti niin huvittavalta. Tiuskaisin että olisiko hänestä huvittavaa jos hän reväyttäisi alapäänsä ja tästä hän suuttui.

Mutta oikeasti, kuka nauraa tuollaiselle? Ilmeisesti löytyy useampiakin kun kaikki "hauskat" kotivideot on täynnä tällaisia pätkiä.

Oliko se siis sinun kaverisi? Jos oli niin sinuna minä katkaisisin kaikki välit siihen kaveriin välittömästi.

Jos se oli miehen kaveri niin sanoisin miehellesi että katkaisisi välit kaveriinsa.

mulla on yksi kaveri, jonka pää ei kestä loukkaantumistilanteita. Se sitten tulee ilmi hysteerisenä nauruna. Se on ihan hullua kikattavaa ääntä, aikuiselta mieheltä. Hän ei osaa toimia, vaan menee shokkiin ja se hullu nauru.

Näin on muutamia kertoja käynyt, yksi tilanne oli hirvikolari. Hän itse ajoi autoa, väisti hirveä vastaantulevien kaistalle. Törmäsi toiseen autoon. Kolme ihmistä loukkaantui, jalkoja murtui yms. Hirvi piti lopettaa. Koko tuon ajan tää 38 vuotias mies vaan nauraa kikatti. Lanssista annettiin sille jotain rauhottavaa, niin johan hiljeni.

Ei jengi siis välttämättä tarkoituksellisesti toimi noin dorkasti. Osa ei vaan hallitse tilanteita. Vahingoniloiset ihmiset ovat päästään viallisia. Mulla oli sellainen kaveri. Muija (sairaanhoitaja vieläpä) nauroi isoon ääneen, osoitti sormellaan ja kommentoi "olisitpa nähnyt ilmeesi!" juurikin APn kuvailemissa tilanteissa. Muut yritetään auttaa polvensa taittanutta, niin yksi vaan hirnuu.

Vierailija kirjoitti:

mulla on yksi kaveri, jonka pää ei kestä loukkaantumistilanteita. Se sitten tulee ilmi hysteerisenä nauruna. Se on ihan hullua kikattavaa ääntä, aikuiselta mieheltä. Hän ei osaa toimia, vaan menee shokkiin ja se hullu nauru.

Näin on muutamia kertoja käynyt, yksi tilanne oli hirvikolari. Hän itse ajoi autoa, väisti hirveä vastaantulevien kaistalle. Törmäsi toiseen autoon. Kolme ihmistä loukkaantui, jalkoja murtui yms. Hirvi piti lopettaa. Koko tuon ajan tää 38 vuotias mies vaan nauraa kikatti. Lanssista annettiin sille jotain rauhottavaa, niin johan hiljeni.

Ei jengi siis välttämättä tarkoituksellisesti toimi noin dorkasti. Osa ei vaan hallitse tilanteita. Vahingoniloiset ihmiset ovat päästään viallisia. Mulla oli sellainen kaveri. Muija (sairaanhoitaja vieläpä) nauroi isoon ääneen, osoitti sormellaan ja kommentoi "olisitpa nähnyt ilmeesi!" juurikin APn kuvailemissa tilanteissa. Muut yritetään auttaa polvensa taittanutta, niin yksi vaan hirnuu.

Hyvä sairaanhoitaja. Enpä haluaisi häntä hoitajakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitäs lähti ylittämään aitaa mistä ei ilmeisesti olisi saanut mennä.

Mikä sua oikein vaivaa? saatko jotain tyydytystä kun toista ihmistä sattuu?

Miksi tämäkin on saanut alapeukkuja?

Yksi vittuilee ihmiselle joka joutuu sairaalaan. Niin sellaiselle ei saisi mitään sanoa?

4 Kuulostaa tutulta - itse reagoin helpommin naurulla kuin itkulla. Nauru ja itku nyt eivät oikeasti ole kovin kaukana toisistaan. Molemmat ovat hermoston keinoja päästellä patoutumia ulos. Toisinaan nauru muuttuu itkuksi jossain vaiheessa kun hiukan rauhoitun. Olen siis nauranut mm. hautajaiset, erot, sairaudet, läheisten sairaudet tms. Osaan kyllä jo varoittaa kanssaihmisiä siitä, että nauran kummallisissa tilanteissa. Nimenomaan niissä, joissa normatiivisesti olisi hyväksyttävämpää itkeä. 

AP mikäli on mahdollista, että on kyse tästä ilmiöstä - siis stressin tuomasta hysteerisestä pakosta purkaa liika energia johonkin, se ei ole ystäväsi hallittavissa mitenkään. Koeta tässä tapauksessa keskustella ja ymmärtää. Hän ei nauranut pilkatakseen, vaan koska hänen kehonsa päätti niin. Shokkireaktio. 

Mutta jos ystäväsi ei ollut shokissa tai ei ollut kyse kehon luomasta reaktiosta, on nauraminen ja pilkkaaminen yksinkertaisesti väärin ja täysin käsittämätöntä. Kerro ystävällesi, että sinusta anteeksipyyntö olisi paikallaan sekä sinulle että poikaystävällesi. Sitten vaan toivotaan,e ttä saat oikean, aidon anteeksipyynnön ja että pysyt myös anteeksi antamaan. Samoin kuin poikaystäväsi. 

Jotkut ihmiset vaan reagoi noin ei siitä kannata numeroa tehdä. Mutta tietenkin hän olisi voinut hillitä itsensä. Itsekin kerran kaaduin pyörällä pahasti ja kaveri pidätteli nauruaan mutta en siitä suuttunut.

Ehkä kiveksen loukkaamista ei pidä niin vakavana ja siksi voi naurattaa? Toisin kuin vaikka pään loukkaaminen.

Mielestäni hiukan eri nauraa tahattomasti, kyllä sen huomaa jos toinen on melkeinpä hysteerinen ja ns. shokki purkautuu nauruna. Ei kai sille itse voi mitään mutta tollanen pilkallinen nauru, kun toinen satuttaa on kyllä aika epäempaattista. Tosin en tota nyt silti niin vakavasti ottaisi, ehkä kaveri ei tajunnut kuinka paljon poikaystävääsi sattui.

Itselläni on myös samantyyppinen kaveri, mitä tahansa surullista kukakin kertoo niin hän tirskuu ja putkahtelee nauruun mutta yrittää kuitenkin peittää reaktiotaan. Tai itse kun pelkään ajamista vaikka moottoritiellä ja olen aivan paniikissa niin kaveri hekottaa vieressä. Sitten kun joku on huomauttanut tälle nauramisesta niin kaveri voi vielä alkaa syytellä toista henkilöä juurikin noin että se näytti kuitenkin niin hauskalta tai kerroit sen surullisen jutun niin hauskasti. (Yeah right) Mielestäni se on jo todella törkeää, reilumpaa olisi vaikka suoraan myöntää että on taipumus naureskella kun on hermostunut tms.