Miksi julkisuudessa ei juurikaan kerrota rintasyöpään menehtyneistä?
Miksi julkisuudessa ei kerrota rintasyöpään menehtyneistä? Rintasyöpä on työikäisten naisten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Rintasyöpään kuolee edelleen yli 800 vuosittain.
Esiin tuodaan vaan urheita "taistelu syöpään vastaan alkoi nyt/ voitti taistelun syöpää vastaan" tarinoita.
Kuitenkin rintasyöpään kuolee edelleen yli 800 naista vuosittain.
Tuntuu, että rintasyövän vaarallisuutta yleisissä keskusteluissa vähätellään tyyliin "5:n vuoden kuluttua on niinjaniin monta prosenttia hengissä, ei siihen nykyään kuole."
Ovatko muut kiinnittäneet huomiota tähän asenteeseen?
Kommentit (32)
Yksi hienoimpia artikkeleita lienee tämä EEVA-lehden (9.5.2016) rintasyöpään menehtyneestä Maija Halkosaaresta.
http://www.eeva.fi/artikkeli/rintasyopaan-menehtynyt-maija-halkosaari-s…
Rintasyöpä on oikeasti pelottavaa.
Hyvää, että joku sanoo sen ja näyttää aidosti tunteensa ilman sankari-taistelija viittaa.
"Heidi Sohlberg purskahti itkuun MTV:n suorassa lähetyksessä."
"Heidi kuvaili haastattelussa, että hänelle on ollut henkisesti vaikeaa käydä läpi samoja ajatuksia, mitä hän käsitteli lapsena äitinsä kuoleman jälkeen. Heidin vanhemmat eivät koskaan kertoneet lapsilleen äidin rintasyövästä, koska tahtoivat suojella heitä."
Shannen Doherty kertoi musertavan uutisen – syöpä on levinnyt
Rintasyöpään viime vuonna sairastuneen näyttelijän mukaan pelottavin osuus syöpätaistelussa on epätietoisuus.
Shannen Dohertyn, 45, syöpä on levinnyt.
– Minulla oli rintasyöpä, joka levisi imusolmukkeisiin, ja yhdessä leikkauksessa löysimme, että osa syöpäsoluista on saattanut itse asiassa levitä imusolmukkeiden ulkopuolelle, Doherty sanoi.
Rintasyövän todelliset kasvot peitetään selviytymistarinoihin, ettei tule hysteriaa.
Samalla tehdään karhunpalvelus itse asialle, sillä moni suhtautuu yhä rintasyöpään vähätellen koska "niin moni siitä kuiteskin selviää".
Millä tasolla ovat rintasyöpätutkimukset?
Mitä uutta rintasyövästä on viime aikoina selvinnyt?
Entä sen hoidoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Me luetaan kai eri lehtiä.
Voi olla. Kerrotko kiitos missä lukemassasi lehdessä on viimeksi ollut artikkeli rintasyöpään kuolleesta suomalaisesta. Milloin? Missä lehdessä?
Riki Sorsa on viimeisin, joka tulee mieleeni. Syöpään kuolleista nuorista ja lapsista on aika useinkin juttuja lehdissä. Kuolleet eivät välttämättä ole suomalaisia, eikä kyseessä ole rintasyöpä. Syövistä puhuttiin aika paljon silloin, kun Leena Tähtinen ja Leena Peltonen-Palotie menehtyivät.
Leena Palotie kuoli syöpään
"Hän menehtyi torstain vastaisena yönä harvinaiseen luusyöpään, joka oli havaittu lähes kaksi vuotta sitten.
Tieteen akateemikko, professori ja lääketieteen tohtori Leena Peltonen-Palotie oli Suomen tunnetuimpia tiedenaisia ja yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi."
Riki Sorsa
Riki Sorsa nukkui pois kotonaan – raskas syöpätaistelu nujersi tähden
http://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/riki-sorsa-nukkui-pois-koto…
Varmaan jokaisella ikäiselläni naisella (55 v) on tuttavapiirissä joku rintasyöpään sairastunut/menehtynyt nainen. Omasta tuttavapiiristäni kolme naista on kuollut ja sairastuneita tiedän ainakin viisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuneesta syystä eturauhassyöpä on nyt kiinnostava aihe ja netissä on paljon siitä selvinneiden kokemuksia. Lehdistäkin olen lukenut.
Yleensä henkilöhaastattelut on haastatteluja, joissa haastatellaan jotakuta. Kuollutta on vaikea haastatella. Lisäksi kuolinsyy ei ole julkista tietoa ellei henkilö ole eläessään jo kertonut sairaudestaan.
Syöpädiagnoosit ovat nykyään yleisiä ja minusta on vaan hyvä, että positiivisia kertomuksia on.
Ap, Jos sinä saisit syövän, olisiko sinusta kiva, jos ihmiset kertoisivat kaikista tutuistaan, jotka siihen ovat kuolleet? vai haluaisitko mieluummin kuulla selviytymistarinoita?[/quote]
Peräänkuulutan realistisuutta ja riskien (ettei taistelua voitakkaan) tunnustamista reilusti.
Läheiseni kuoli syöpään.
Ja juuri tuohon vähättelyyn oli vaikea tottua.
Nyt taistelemaan , voittaa kyllä ,yms. kun toinen tuskin jaksaa hengittää.
Kysy hänenkaltaiseltaan haluaisikohan hän siinä tilanteessa kuulla selviytymistarinoita.
Kunnioitan toimittajia jotka tekevät artikkeleita kolikon molemmista puolista.
Jotka uskaltavat kirjoittaa myös heistä (joita on yli 800 vuodessa) jotka kuolivat rintasyövän vuoksi. Rintasyövän mistä piti parantua , kunhan urheasti taistelee sitä vastaan.
Juuri heistä tulisi kirjoittaa sillä naisten rintasyöpä on lähes epidemia jos noin moni siihen sairastuu mitä tilastot kertovat.
Miten se voi olla noin yleistä ilman että syytä tiedetään?
Samaa mieltä. Syöpään kuoleminen on kuin rintamakarkuruus: ei se edes yrittänyt! jos se olisi rakastanut lapsiaan, se olisi jäänyt henkiin. Mutta ei, oli itsekäs ja meni kuolemaan eikä viitsinyt taistella.
Silti rintasyöpä tappaa varmemmin kuin suojatien ylittäminen katsomatta, onko autoja tulossa.
Olisiko vihdoinkin aika keskustella uudella tasolla syöpäsairaista. Esimerkiksi siitä, kuinka usein rintasyöpäsairaat jätetään pöyristyttävästi ihan yksin läheisten puolesta vailla tukea, koska "ei siihen nykyään kuole". Tämä on karsean yleistä.
Täysin käsittämätön tabu tämä puhumattomuuden kulttuuri siitä, kuinka moni oikeasti menehtyy rintasyöpään, syystä, että se on syöpäsairaus ja siksi aina arvaamaton ja selviytyminen onnenkauppaa -- taisteli (tarkoittaako taisteleminen rankkoja syöpähoitoja) sitten kuinka urheasti tai ei taistellut (syöpähoidot eivät tehonneet= potilas hävisi taistelun).