Koulu vuonna 2040? ”Kielten ja vuosilukujen opiskelusta tulee turhaa”
Harmi vain jos pitää odottaa tuonne asti että turhien vuosilukujen ulkoa pänttääminen loppuu.
Kielien opiskelun tarpeettomuus on vähän harmi, mutta sekin helpottaa ihmisten kommunikointia.
"Kielten oppiminen on vuonna 2040 samanlainen taito kuin tulen tekeminen luonnossa nykyisin, väitti oppimispelejä kehittävän yrityksen toimitusjohtaja ja filosofi Lauri Järvilehto Porin SuomiAreenassa järjestetyssä keskustelussa perjantaina.
– Se on nastaa jos sen osaa ja sillä voi vähän brassailla kavereille, mutta tosiasiassa meillä on kaikilla nappikuuloke korvassa, joka kääntää reaaliaikaisesti minkä tahansa maailman kielen toiseen. Tällaista teknologiaa on jo olemassa, Järvilehto sanoi.
Kielet eivät ole ainoita aineita, jotka ovat Järvilehdon visiossa karsittavien listalla. Oppiaineista kokonaisuudessaan tulee Järvilehdon mukaan tarpeettomia.
– Vuonna 2040 ei opita substanssia, biologiaa, maantietoa ja niin edelleen. Se johtuu siitä, että tulevaisuudessa me pystymme hyödyntämään tietoverkoista löytyvää tietoa saumattomasti.
"
http://yle.fi/uutiset/koulu_vuonna_2040_kielten_ja_vuosilukujen_opiskel…
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mihin meitä ihmisiä enää tarvitaan jos koneet tekevät kaiken? Millä me eletään, jos työtä ei riitä enää kuin joillekin harvoille asiantuntijoille? Kyllä se menee taas niin, että koneista hyötyvät vain rikkaat ja köyhät tonkivat roskiksia.
Mistä tai miten ihmiset keskustelevat? Vai jääkö se kokonaan pois? Jonkun julkkiksen perseestä, et kyllä se on ruma? Jos tilalle tulisi jotain filosofiaa tai psykologiaa, niin miten niitä opiskeltaisiin, kun ei ole pohjatietoja ihan perusasioista, eikä ymmärretä historiaa, ei aikajanaa? Googlataan ilmeisesti koko ajan. Odota, mun tietokone hakee tossa parhaimman argumentin...kuka sen sitten määrittää, mikä se paras argumentti on, joukkoäly vai eliitti? Eliittipä tietysti, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ja ainahan ne ovat pitäneet.
Noilla vuosilukujen ja muiden ulkoapänttäämisellä on muuten ollut useampikin funktio. Tärkein niistä on aivojen kouliminen, treenaus. Aivoja kun pitäisi rassata, vaikka henkisesti laiskoja rassaa taas se.
Höpö höpö. Ehkä voi muilta osin toteutakkin, mutta yksi asia Suomessa on ja pysyy: Pakkoruotsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisen kognitiiviset prosessit mihinkään muutu ellei sitten ihmisen aivoihin aleta tunkea jotain implantteja. Oppiminen vaatii aina vaivaa ja myös asioiden muistamista. Kaikkea nippelitietoa ei tietenkään tarvitse muistaa.
Kysymys kuuluukin mitä enää opetetaan, koska
- kaikki tieto on haettavissa ja luettavissa sekunneisssa
- kielten opiskelua ei tarvita automaattisten kääntäjien takia
- käsinkirjoittaminen sekä näppäimistön näpyttelyn tarve häviää asioiden hoituessa puhumalla/sanelemalla koneelle.
- käsityöt ja kokaus ulkoistetaan roboteille
- kone osanee korjata suomen pilkku,- yhdyssana- yms. säännöt
- historia, biologia, maantieto ovat pelkkää nippelitietoa
- ehkä jäljelle jää etikka, kemia, fysiikka, matikka, piirustus, musiikki, tiedonhaku ja juurikin asioiden ihmettely, tutkistelu ja kokeilu.
Mielenkiintoisia näkökulmia, ja varmasti kone tuleekin hoitamaan tulevaisuudessa vielä enemmän asioita ihmisen puolesta. Mutta kuka koneelle ohjelmoi sen kaiken tiedon ja taidon, jos ei ihminen?
Entä jos haluaa itse osata jotain?
Kyllähän varmaan biisien taustarummut on nytkin saatavilla netistä, ettei tartte itse opetella soittamaan, mutta olen silti opetellut soittamaan rummuilla.
Kaupasta saa kalaa, mutta silti ihmiset haluavat kalastaa myös itse.
Viihdettä tulee joka tuutista, ettei tarvitse tylsistyä, silti ihmiset hakeutuvat hyttysten syötäväksi mökille polttopuita pilkkomaan.
Vaikka meillä olisi mikä teknologia käytössä, ihmiset eivät silti itse muutu koneiksi.
Ehkäpä voidaan jopa nähdä vastareaktio, siinä missä nyt jo on ihmisiä, jotka tekee itse meikkinsä ja shampoonsa, jotkut kutovat itse villasukkansa ja toiset ostavat mieluiten vinyylilevyjä. Halutaan tehdä itse, nähdä oma kädenjälki, oppia, saavuttaa, tietää käyttämiemme tuotteiden taustat.
Mitä enemmän meitä sysätään riippuvaisiksi yrityksistä, sähköstä, elektroniikasta, sitä enemmän ihmiset hakeutuvat omavaraisemmiksi.
2040 opiskellaan islamia. Oikeustieteellisen sijaan pyritään koraani-kouluun lukemaan sharia-lakia.
Minua ällöttää tuollaiset teknologiasta sokaistuneet haihattelijat ja visionäärit, joiden tavoitteena on mennä vain teknologia edellä joka paikkaan yhtään seuraamuksia miettimättä. Vastenmielistä puhetta ja todella kapeakatseista ajattelua. Noilla ihmisillä on tähän maailmaan jo liikaa valtaa, he päättävät millainen tästä paikasta tulee, riippumatta onko valtaosa ihmisistä samaa mieltä ja onko siitä kaikille yhtä paljon hyötyä kuin heille itselleen. Teknologinen kehitys on tärkeää, mutta sitä pitää käyttää jäkevästi, ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseksi, ei ihmisen tekemiseksi tarpeettomaksi. Ihmisen tulee aina olla keskiössä, ei teknologian. Ei koneet ja laitteet voi elää meidän puolestamme. Maailma on jo nyt muuttunut reilussa vuosikymmenessä hurjaa vauhtia, eikä kaikki meinaa pysyä perässä. Onnellisuutta se ei lisää. Sosiaalinen media vieraannuttaa ihmisiä toisistaan, sen sijaan että lisäisi yhteisöllisyyttä. Miksi enää kokoontua kun voidaan hoitaa sekin verkossa. Kun ihmiset alkaa kokea itsensä ja elämänsä tarpeettomiksi, alkaako se näkyä positiivisesti vai negatiivisesti? Miettikääpä sitä.
Tietoverkkoja osaavat nykyoppilaat hyödyntää jo ihan hyvin. Valitettavasti emme ole robotteja vaan kognitiivis-sosiaalisia kykyjä ja taitoja tarvitsevia ihmisiä, joiden perustarpeet eivät tule muuttumaan 2040 mennessä. Ihmissuhdetaidot ja kielitaito kulkevat käsi kädessä. Käännösohjelmat eivät auta kaupanteossa eikä kansantaloudessa, jos emme osaa kohdata ihmisiä face to face reaaliaikaisesti. Vuosilukujen pänttäämisen sijaan koulussa opiskellaan jo nyt asioita kokonaisuuksina. Kuka teini haluaisi opiskella netistä kaiken nykymaailmassa tarvittavan perustiedon itse? Sitä varten meillä on pätevät ja pitkään koulutetut opettajat Suomessa. Kyllä he tietävät, miten asiat saa parhaiten maaliin. Kaiken kaupallistaminen tuo rahaa oppimispelifirmoille. Opiskelutavat voivat muuttua, mutta oppiminen on mutkikkaampi prosessi kuin Järvilehto antaa ymmärtää.
Lauri Järvilehto on melkoinen "filosofi". Haihattelija ja huijari koko mies. Teknoutopisti, jolla on hyvät kaverit (Niklas Hed ja Westerbacka) sijoittajana pelissään. Sitten jauhaa, kuinka kaikista voi halutessaan tulla mitä vain. Järvilehdon kirjat on melkoista huttua a'la Jari Sarasvuo. Missä vaiheessa filosofeista tuli positiivista naminamia tarjoilevia helppoheikkejä. Järvilehdon visiot ovat täyttä huuhaata. Mies näyttelee mukavaa, mutta on tosielämässä täysi narsisti.
On se hirveätä opetella jokunen vuosiluku. Ainakin siitä päätellen, että monet nykynuoret eivät muista edes Suomen itsenäistymisvuotta.