Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et koe tarpeelliseksi soveltaa käytöstapakulttuuria myös asiakaspalvelutilanteissa?
16.07.2016 |
Lukaisin eilen otteita keskustelusta, jossa tarjoilijaa otti pannuun, kun asiakkaat menivät istumaan likaiseen pöytään ymsymsym. Siihen enempää kantaa ottamatta, olen kuitenkin itse asiakaspalvelutyössä huomannut, että huolestuttavan monella suomalaisella ei ole minkäänsortin käytöstapoja asiakaspalvelutilanteessa. Ei tervehditä, laukaistaan vain tilaus kuin automaattiselle puheentunnistimelle, heitetään rahat tiskiin tms ja poistutaan. Kiitosta on turha edes odottaa. Asiakaspalvelutilanteet ovat vuorovaikutustilanteita siinä missä mikä tahansa kanssakäymisen, IHMISEN kanssa, joten minun on vaikea ymmärtää mainitun kaltaista sanelukulttuuria. Onko perusoletuksesi siis asiakaspalvelutilanteessa se, että minä olen kone, en ihminen?
Ja kyllä. Inhoan tätä työtä useimmiten. En sovellu alalle, eikä se minua haittaa. Kyseessä on varmaan jonkinlainen valta-asemakysymys minunkin tapauksessani. Minä kuitenkin kohtelen asiakaspalvelijoita arvonsa ansaiten. Ammattitaitoiset ja työstänsä nauttivat aspat saavat minulta suuren hatunnoston. Itse en ole kumpaakaan näistä, mutta ehkä joskus saan ihan oman alan töitä.
P.S Teen työni aina hyvin ja hymyssä suin, vaikka otsasuoni pullottaakin ja tekee mieli ripuloida ruokaan. Teen keikkatöitä kahdessa melko tasokkaassa ravintolassa, joten asiakaskunnan sosioekonominen status ei ole ongelman perimmäinen syy.
Kommentit (9)
Käyttäydyn hyvin, olen joustava, silti usein saan hymytöntä ja tylyä palvelua. En myöskään huomauta edes selkeistä virheistä, äänestän vain jaloillani jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sovin asiakaspalveluhommiin ja nautin ihmiskontakteista - pärjään jopa hankalampien asiakkaiden kanssa ja osaan tuoda hyvää mieltä tilanteisiin. Ihmettelen kuitenkin samaa: etenkin pääkaupunkiseudulla asiakkaat osaavat olla tylyjä varsinkin kassalla oleville myyjille. Se kassalla oleva myyjä on kuin automaatti, jolle annetaan käskyjä ja tiuskitaan, jos kaikki ei sujukaan robottimaisen hyvin. Mun neuvoni on olla ottamatta noista tapauksista itseensä ja olla tekemättä mitään arvovaltakysymyksiä, hiljaa mielessään voi toki ajatella mitä vain. Työssä jaksaa paremmin, kun keskittyy ihaniin asiakkaisiin, onnistumisiin ja mukaviin työtovereihin.
Käyttäydyn mielestäni ihan hyvin joka paikassa ja saan myös hyvää kohtelua. Kaksi kertaa kuitenkin olen saanut huonoa kohtelua ja vieläpä niin, että meinasin ääneen nauraa.
Ensimmäisellä kerralla olin lähtenyt kaupunkiin ja sade oli yllättänyt. Kun kohdalla sattui olemaan Tokmanni, poikkesin sieltä hakemassa sateenvarjon ja saman tien tarttui mukaan lapselle alushousuja ja lapasia. Sitten menin sinne, minne varsinaisesti olin matkalla, nimittäin Sokokseen. Myyjä tuli vastaan hymy huulilla, mutta kun hänen katseensa vaelsi kädessäni olevaan Tokmannin kassiin, hänen hymynsä tyrehtyi ja tyrmistyneen näköisenä hänen huuliltaan pääsi oohhh ja hän livahti vaaterekkien taakse.
Toisella kerralla olin ostamassa rannekelloa. Tiesin, millaisen haluaisin, ja myyjältä sitten kysyin, onko kello nikkelitön. No ei kuulemma ollut. Pyysin sitten nähdä näitä titaanikelloja, jotka sopivat nikkeliallergikoille. Myyjä katsoi minua hetken aikaa ja vilkaisi päästä varpaisiin ja tokaisi, että ne on kuule sitten ihan eri hintaluokassa. Minulta meinasi päästä hörönauru. Sanoin, että katsellaan niitä kelloja siitä huolimatta. Ostin sitten kalleimman titaanikellon, se maksoi jopa 85 euroa. Budjettini olisi ollut 500 euroa.
Koska siinä tilanteessa saa käyttää valtaa. Moni, varsinkaan nainen, ei perinteisesti pääse käskyttämään koskaan ketään aikuista. Ja he jotka pääsevät tekemään sitä työssään, joillain heillä sitten jää rooli päälle vapaallakin?
Tarjoilijoiden ja myyjien työssä näyttää olevan yllättävän paljon yhtymäkohtia yläkoulun opettajien työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassusti sanottu: SOVELTAA käytöstapaKULTTUURIA :D
Mun elämässä huomioiminen on varattu läheisille ja ystäville, ei random aspoille. Asiakaspalvelijalle annan tilaukset, mutta en koe tarpeelliseksi lähteä mihinkään tervehtimiseen ja small-talkkiin yms. Olen niin eri aaltopituudella heihin verrattuna muutenkin, parempi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun elämässä huomioiminen on varattu läheisille ja ystäville, ei random aspoille. Asiakaspalvelijalle annan tilaukset, mutta en koe tarpeelliseksi lähteä mihinkään tervehtimiseen ja small-talkkiin yms. Olen niin eri aaltopituudella heihin verrattuna muutenkin, parempi näin.
Jokseenkin kornia, kun mielletään itsensä joksikin brittein "aristokraatiksi", joka ei alennu puhumaan "työläisluokalle"... :D
Alue: Aihe vapaa
Samaa olen miettinyt. Tähän kysymykseen kun saisi joskus vastauksen.