Vanhemman psyykkisen sairauden vaikutus lapsiin. Mm. skitsofrenian.

"Lasten ongelmat ja häiriöt, kun vanhempi sairastaa

Vankka epidemiologinen tieto kertoo lasten vaarasta sairastua psyykkisesti, kun vanhempi kärsii psyykkisestä häiriöstä. Lapsilla on myös erilaisia kehityksellisiä vaikeuksia ja subkliinistä oireilua. Näitä ovat mm. varhaislapsuuden sosioemotionaaliset ongelmat, vanhemmista erossa oloon liittyvät vaikeudet, sosiaalinen arkuus tai aggressiivisuus sekä kognitiiviset ja koulunkäyntiongelmat (Beardslee ym. 1998, Dierker ym. 1999, Reinherz ym. 2000, Biederman ym. 2001, Goodman ja Gotlib 2002, Niemi ym. 2003, Schubert ja McNeil 2003, Keller ja Cummings 2008). Häiriöt ovat myös vaikeampia ja moniulotteisempia, alkavat varhaisemmin ja kestävät pidempään kuin lapsilla, joiden vanhemmilla ei ole psykiatrista häiriötä.

Eniten tutkimuksia on tehty vanhemman masennuksesta, joka onkin tavallisin psykiatrinen häiriö ja erityisesti lapsiperheiden ongelma. Hammenin ja Brennanin (2003) aineistossa 20 % masentuneitten äitien lapsista oli sairastunut masennukseen kymmenenteen ikävuoteen mennessä, ei-masentuneitten lapsista puolet tästä. Beardslee ym. (1998) arvioivat katsauksessaan, että noin 40 % masennusta sairastavien vanhempien lapsista sairastuu psyykkisesti ennen 20 vuoden ikää ja jopa 60 % alle 25-vuotiaana (Beardslee ym. 1998).

Lasten ja vanhempien häiriöiden keskinäistä suhdetta voidaan tarkastella myös tutkimalla lastenpsykiatristen potilaiden vanhempien mielenterveyttä. Noin 40 %:lla lastenpsykiatrisessa avohoidossa ja 70 %:lla osastohoidossa olevista suomalaislapsista on vanhempi, jolla on psykiatrisia ongelmia (Erkolahti ym. 2000). Weller ym. (1994) totesivat vakavaa masennusta sairastavien lasten vanhemmilla esiintyvän muita useammin erityisesti mielialahäiriöitä."