Parisuhteen vaikeat ajat
Seurustelevat, seurustelleet, kuinka kauan teillä on kestänyt vaikeaa aikaa parisuhteessa? Millainen ongelma oli, kuinka siitä selvisitte? En nyt ala kertomaan suhteestani täysanalyysia, mutta olemme n 22 ja m 23 pariskunta, yhteisiä vuosia takana 2 ja nyt vaikeaa aikaa ollut 4kk, ennen tätä todella hyvä suhde.
Kommentit (22)
Parisuhde on aina subjektiivinen. Molemmat kokee sen eri tavalla. Parisuhde voi olla miehellesi aivan ok. Sinusta se taas voi olla vaikea. Menkää parisuhdeneivontaa. Se on vähän kuin veisi auton huoltoon. Siellä persuhde laitetaan kuntoon ja säädetään molemmille mieleiseksi.
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vaikeaa aikaa ei ikinä ollut. Korkeintaan muutamia viikkoja jolloin oli kiirusta enemmän. Silloinkin kyllä nopeasti asiat analysoitiin. En minä kestäisi monen kuukauden vaikeita aikoja.
Ongelmat ratkeaa keskustelemalla usein.
Hyväkin parisuhde tosin voi loppua.kun seinään toisen tietämättä.
Oletteko olleet kauan yhdessä?
AP
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on aina subjektiivinen. Molemmat kokee sen eri tavalla. Parisuhde voi olla miehellesi aivan ok. Sinusta se taas voi olla vaikea. Menkää parisuhdeneivontaa. Se on vähän kuin veisi auton huoltoon. Siellä persuhde laitetaan kuntoon ja säädetään molemmille mieleiseksi.
Näin juuri. Terapiassa voisi olla ideaa.
Tytöntyllerö kirjoitti:
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vaikeaa aikaa ei ikinä ollut. Korkeintaan muutamia viikkoja jolloin oli kiirusta enemmän. Silloinkin kyllä nopeasti asiat analysoitiin. En minä kestäisi monen kuukauden vaikeita aikoja.
Ongelmat ratkeaa keskustelemalla usein.
Hyväkin parisuhde tosin voi loppua.kun seinään toisen tietämättä.
Oletteko olleet kauan yhdessä?
AP
Emme ole enää, mutta noin 5-vuotta kunnes naapurin nurmikko alkoi näyttää paremmalta hänen silmissään. Ei tosin kenenkään muun ei minun eikä sukulaisten. Aina ei voi voittaa
Olisiko kenelläkään antaa suosituksia parisuhdeterapeutista pk seudulla?
Olette ihan lapsia vielä. Hankkikaa elämänkokemusta ensin, yrittäkää parisuhdetta vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan lapsia vielä. Hankkikaa elämänkokemusta ensin, yrittäkää parisuhdetta vasta sitten.
Ok, lapsia varmasti vielä jossain määrin olemme. Mutta itse varsinkin olen ehdottomasti parisuhdeihmisiä, ei minua tuo sinkkuelämä kiehdo. Mitä tulee poikaystävääni, kyllä hänkin on rellestysvuodet taakseen jättänyt.
Me ollaan oltu yhdessä vasta kolme vuotta, eikä meillä ole mitään vaikeita aikoja ollut. On ollut päiviä jolloin ollaan riidelty tai oltu vähän viileitä toisiamme kohtaan mutta koskaan ei ole kestänyt päivää kauemmin. Mä ajattelen, että tämä on niin lyhyt aika, että jos pitkiä vaikeita aikoja tässä kerkeää olla niin pitää vähän miettiä mikä mättää ja miksi juttu ei toimi.
Kannattaa varmaan mennä terapiaan juttelemaan. Jos ei auta niin on pakko vaan erota. Olisi helpompaa neuvoa, jos vähän selventäisit mihin ongelmat liittyy.
Ongelma liittyy mieheni työtressiin, ystäväni ovat olleet sitä mieltä että hän on kuulostanut masentuneelta, sen takia tässä olen myöskin ollut pitkäpinnainen.
Vuosia. Ei kun ihan totta, kyllä se kesti vuosia. Kaksi hyvin nuorta, mielenterveysongelmaista, edellisistä parisuhteista traumatisoitunutta pässinpäätä yhdessä, sen siitä saa. Nyt on reilusti yli vuoden verran ollut hyvin tasaista. Kyllä kannatti riidellä, kun enää ei tarvitse. Ollaan kasvettu molemmat ihan hirveästi tän parisuhteen aikana, opittu tekemään kompromisseja ja näkemään omaa napaa pidemmälle. Siinä missä ekan, tokan ja kolmannenkaan vuoden aikana ei pystynyt näkemään, ollaanko enää "ens viikolla" yhdessä, niin nyt molemmista tuntuu, että tässä ollaan ja pysytään. Naimisiin ollaan menossa. Vaikka se alku oli ihan helvettiä, päivääkään en vaihtaisi, koska sen läpi elämällä ollaan päästy tähän, missä ollaan nyt.
Tytöntyllerö kirjoitti:
Ongelma liittyy mieheni työtressiin, ystäväni ovat olleet sitä mieltä että hän on kuulostanut masentuneelta, sen takia tässä olen myöskin ollut pitkäpinnainen.
No siinä tapauksessa terapia meneeihan hukkaan. Ainoa lievennys työsttessiin on töiden vähentäminen. Tai tukeminen ja tsemppaaminen uusien stressittömämpien töiden haussa.
Vierailija kirjoitti:
Vuosia. Ei kun ihan totta, kyllä se kesti vuosia. Kaksi hyvin nuorta, mielenterveysongelmaista, edellisistä parisuhteista traumatisoitunutta pässinpäätä yhdessä, sen siitä saa. Nyt on reilusti yli vuoden verran ollut hyvin tasaista. Kyllä kannatti riidellä, kun enää ei tarvitse. Ollaan kasvettu molemmat ihan hirveästi tän parisuhteen aikana, opittu tekemään kompromisseja ja näkemään omaa napaa pidemmälle. Siinä missä ekan, tokan ja kolmannenkaan vuoden aikana ei pystynyt näkemään, ollaanko enää "ens viikolla" yhdessä, niin nyt molemmista tuntuu, että tässä ollaan ja pysytään. Naimisiin ollaan menossa. Vaikka se alku oli ihan helvettiä, päivääkään en vaihtaisi, koska sen läpi elämällä ollaan päästy tähän, missä ollaan nyt.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi!
Mieheltäni päättyy maanantaina työt, sillä molemmat jatkamme opiskeluja. Tässä voisi olla käännekohta parempaan, toivotaan.
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan lapsia vielä. Hankkikaa elämänkokemusta ensin, yrittäkää parisuhdetta vasta sitten.
Elämänkokemustahan tuo parisuhteessa oleminenkin on. Kyllähän siinä oppii jo paljon, vaikka suhde ei kestäisi. Vai pitääkö ensin olla maisterin paperit ja vakiduuni, ennen kuin voi harkita seurustelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ihan lapsia vielä. Hankkikaa elämänkokemusta ensin, yrittäkää parisuhdetta vasta sitten.
Elämänkokemustahan tuo parisuhteessa oleminenkin on. Kyllähän siinä oppii jo paljon, vaikka suhde ei kestäisi. Vai pitääkö ensin olla maisterin paperit ja vakiduuni, ennen kuin voi harkita seurustelua?
Niinpä. Eri asia, jos olisimme esimerkiksi vielä alaikäisiä. Yhdessähän sitä parina kasvetaan.
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Tytöntyllerö kirjoitti:
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vaikeaa aikaa ei ikinä ollut. Korkeintaan muutamia viikkoja jolloin oli kiirusta enemmän. Silloinkin kyllä nopeasti asiat analysoitiin. En minä kestäisi monen kuukauden vaikeita aikoja.
Ongelmat ratkeaa keskustelemalla usein.
Hyväkin parisuhde tosin voi loppua.kun seinään toisen tietämättä.
Oletteko olleet kauan yhdessä?
APEmme ole enää, mutta noin 5-vuotta kunnes naapurin nurmikko alkoi näyttää paremmalta hänen silmissään. Ei tosin kenenkään muun ei minun eikä sukulaisten. Aina ei voi voittaa
No eiköhän tossa ole silloin miehen mielestä ollut jo jotain aika pahasti parisuhteessa pielessä. Ei toki oikeuta tuollaiseen käsittämättömän tökeröön perseilyyn.
Vierailija kirjoitti:
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Tytöntyllerö kirjoitti:
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vaikeaa aikaa ei ikinä ollut. Korkeintaan muutamia viikkoja jolloin oli kiirusta enemmän. Silloinkin kyllä nopeasti asiat analysoitiin. En minä kestäisi monen kuukauden vaikeita aikoja.
Ongelmat ratkeaa keskustelemalla usein.
Hyväkin parisuhde tosin voi loppua.kun seinään toisen tietämättä.
Oletteko olleet kauan yhdessä?
APEmme ole enää, mutta noin 5-vuotta kunnes naapurin nurmikko alkoi näyttää paremmalta hänen silmissään. Ei tosin kenenkään muun ei minun eikä sukulaisten. Aina ei voi voittaa
No eiköhän tossa ole silloin miehen mielestä ollut jo jotain aika pahasti parisuhteessa pielessä. Ei toki oikeuta tuollaiseen käsittämättömän tökeröön perseilyyn.
Oletettavasti naisessa, mutta kuitenkin.
Vaikeaa aikaa ei ikinä ollut. Korkeintaan muutamia viikkoja jolloin oli kiirusta enemmän. Silloinkin kyllä nopeasti asiat analysoitiin. En minä kestäisi monen kuukauden vaikeita aikoja.
Ongelmat ratkeaa keskustelemalla usein.
Hyväkin parisuhde tosin voi loppua.kun seinään toisen tietämättä.