Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Luopuisitteko tässä tilanteessa lemmikistä vai poikaystävästä?
14.07.2016 |
Minulla on kissanpentu ns. koeajalla eli olen sopinut kaverin (kissan kasvattaja) kanssa että katson miten tulen juttuun sen kanssa.
Uusi poikaystävä kuitenkin valitettavasti inhoaa kissoja. Ei hän sille mitään tee,muttei siedä silmissään ja valittaa että asunnossani haisee kissankusi ja joka paikka on karvassa. Joutuu tämän takia laittamaan luonani käydessään "huonot vaatteet" ettei hyvät karvaannu.
En haluaisi luopua pennusta, enkä suhteesta. Kumman te valitsisitte?
Kommentit (39)
Tyttöystäväni halusi että viettäisimme kaikki viikonloput hänen luonaan. En kuitenkaan kestänyt ajatusta että kissani on kaikki viikonloput yksin kotona, joten tekstasin naiselle "tää oli tässä" -viestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies ei pitäisi äidistäsi/veljestäsi/ystävästäsi niin varmaan katkoisit välit heihinkin?
Yksikään toimiva suhde ei voi perustua sille että kumppani sanelee miten ja kenen kanssa toinen elää.
Lisäksi olet itse tehnyt valinnan ottaa lemmikin ja olet siitä vastuussa. Jos joku tulisi minulle ehdottamaan kissoistani luopumista se olisi minulle lähes sama kuin käskettäisiin luopumaan omista lapsista.
(Toisaalta jos edes harkitset asiaa niin ehkä on hyvä etsiä kissalle uusi, parempi koti.)
Vierailija kirjoitti:
Siitä räjähdin kerran oikein kunnolla kun hän oli minun poissa ollessani sulkenut kissan koko illaksi vessaan. Halusi pelata rauhassa kavereidensa kanssa. Tämä on kuitenkin kissan koti ja sitä EI suljeta mihinkään omassa kotonaan. En ole sen jälkeen uskaltanut jättää heitä keskenään.
Ap
Miksi katselet tuollaista "poikaystävää"? Jos joku sulkisi minun rakkaat kissani (3 kissaa) vessaan siksi että pelaa jotain joutavaa peliä, niin suuttuisin vaarallisesti. Heitä helvettiin tuollainen jätkä elämästäsi, olen varma että elämänlaatusi paranee huomattavasti kun olet vain sen kissan kanssa, etkä joudu miettimään tuollaista tyyppiä. M34
Hyvin tehty! Meillä lähtee kissat aina mukaan jos ollaan yötä pois. Koskaan eivät oo olleet (2) keskenään yötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissanpennut ovat niin suloisia hurmureita 🐺 Kertoo aika paljon ihmisestä, jos ei voi sietää niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä räjähdin kerran oikein kunnolla kun hän oli minun poissa ollessani sulkenut kissan koko illaksi vessaan. Halusi pelata rauhassa kavereidensa kanssa. Tämä on kuitenkin kissan koti ja sitä EI suljeta mihinkään omassa kotonaan. En ole sen jälkeen uskaltanut jättää heitä keskenään.
Ap
Jos äijä on noin mulkku, niin tottakai kisu menee etusijalle! En itsekään mikään kissaihminen ole, mutta jos ihminen tekee jotain tuollaista lemmikkieläimelle, niin ei hän ole normaali enkä voisi tuollaisen ihmisen kanssa asua. Itsellä koira eikä tarvitse kahta kertaa miettiä kumman valitsisin (tosin mieheni on äärettömän eläinrakas).
Minä valitsin vastaavassa tilanteessa poikaystävän. Ihan hyvä päätös oli, yhteistä elämää takana jo 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko, että kykenisin muodostamaan pitkäaikaista ihmissuhdetta ihmiseen, joka inhoaa (tavanomaisia) eläimiä. Mielestäni henkilön suhtautuminen lemmikkieläimiin kertoo ihmisestä paljon.
No mä inhoan kotona säilytettäviä eläimiä. Ne haisee ja mua ällöttää istua tuolilla jossa esim. koira on hinkannut persettään, yäk! Lisäksi olen sitä mieltä, että ihminen on itsekäs vangitessaan eläimen häkkiin/kotiin ja estää eläintä toteuttamasta luontoaan.
En koe olevani yhtään huonompi ihminen tai että mun kanssa olisi mahdotonta muodostaa pitkäaikainen ihmissuhde. Itseasiassa kuulostat aika höhlältä tuon kommenttisi vuoksi :)
Siinä olet kyllä oikeassa, että suhtautuminen lemmikkeihin kertoo ihmisestä paljon.
Olen naimisissa miehen kanssa jolla oli tavatessamme säilössä edellisen naisystävänsä koira. Mies kyseli josko haluisin alkaa olee sen kaa, niin ilmoitin vakavan seurustelun esteeksi koiran. No ei siinä kauaa mennyt kun exä haki koiransa pois. Mulla ei koskaan tule olemaan lemmikkejä, ei minkäänlaisia. Opas/avustajakoiran kohdalla olen valmis tekemään myönnytyksen jos joskus joku perhenjäsen sellaista tarvitsisi.
Ei minunkaan mies tykännyt yhtään, kun otin kissanpennun. Asuttiin vielä erillään, eikä juttu ollut vielä niin vakava. Monesti miehellä meni kissanpentuun hermot, niin kyllä minullakin, oli aikamoinen riiviö pentuna. Nykyään kyseinen kissa on äärimmäisen rakas miehelleni ja hän lellii sitä minkä ehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse luopunut kissasta siinä kohtaa, kun olin muuttamassa yhteen kissa-allergiasta kärsivän mieheni kanssa. Eläimet eivät mene ihmisten edelle.
Ap:n tapauksessa miettisin silti miehen luonnetta. Onko hän oikeasti unelmiesi mies, jos hän suhtautuu pieneen luontokappaleeseen noin kylmästi?
Olen pahoillani koska tiedän, että jotkut tästä loukkaantuvat, mutta mielestäni ihmisillä jotka eivät pidä mistään eläimistä on jokin paha tunne-elämän häiriö. Ukko siis pihalle. Varsinkin tuollaisen vessaan sulkemis episodin jälkeen. Seuraavaksi potkaisee kissaa kun kissa häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että kykenisin muodostamaan pitkäaikaista ihmissuhdetta ihmiseen, joka inhoaa (tavanomaisia) eläimiä. Mielestäni henkilön suhtautuminen lemmikkieläimiin kertoo ihmisestä paljon.
No mä inhoan kotona säilytettäviä eläimiä. Ne haisee ja mua ällöttää istua tuolilla jossa esim. koira on hinkannut persettään, yäk! Lisäksi olen sitä mieltä, että ihminen on itsekäs vangitessaan eläimen häkkiin/kotiin ja estää eläintä toteuttamasta luontoaan.
En koe olevani yhtään huonompi ihminen tai että mun kanssa olisi mahdotonta muodostaa pitkäaikainen ihmissuhde. Itseasiassa kuulostat aika höhlältä tuon kommenttisi vuoksi :)
Siinä olet kyllä oikeassa, että suhtautuminen lemmikkeihin kertoo ihmisestä paljon.
Olen naimisissa miehen kanssa jolla oli tavatessamme säilössä edellisen naisystävänsä koira. Mies kyseli josko haluisin alkaa olee sen kaa, niin ilmoitin vakavan seurustelun esteeksi koiran. No ei siinä kauaa mennyt kun exä haki koiransa pois. Mulla ei koskaan tule olemaan lemmikkejä, ei minkäänlaisia. Opas/avustajakoiran kohdalla olen valmis tekemään myönnytyksen jos joskus joku perhenjäsen sellaista tarvitsisi.
Koirat, että kissat ovat valistettuja ihmisten elämään. Ylipäätään homma on lähtenyt alkuun eläinten itse olevasta halusta olla ihmisen lähellä. Olen täysin vakuuttunut, että esimerkiksi koiralle ihmislauma on yhtä hyvä ellei paljon parempi, kuin että se olisi luonnosa muiden koirien kanssa. Lisäksi ne saavat hyvältä ihmiseltä kosketusta, ruokaa, suojaa ja lepoa paljon paremmin kuin olisivat villinä. Samoin edelleen kulkukissat jotka ovat lisääntyneet luonnossa saattavat tulla mökillä piipahtamaan hakemaan hellyyttä ja ruokaa (jos antaisi aina veikkaisin, että jäisivät asumaan). Kulkukoiratkin pyrkivät ihmisten luo. Ymmärrän jos puhut käärmeistä tai rotista, niihin en ota kantaa.
Olen itse siivousalalla ja voin kertoa, että kun menet kauppaan ostoksille saat itseesi kosketuskohdista, muista ihmisitä ja tuotteista miljoona kertaa enemmän paskaa päällesi kuin istumalla tuoliin jossa on makoillut koira :) Tai en tiedä millaisia koiria olet tavannut, mutta useimmat koirat eivät "hinkkaa perseitään tuoleihin"
Alue: Aihe vapaa
Mies kiertoon. Jos ei kissaa siedä saman katon alla, niin tuskin sietää paljon muutakaan. Ja kissaa EI suljeta yksin johonkin huoneeseen minkäänlaiseksi ajaksi! Mutta jos et voi pitää pentua, niin suosittelen että leikkautat jSe on samanlainen tunteva olento kuin sinäkin.