Kaverin arjen rytmittömyys
oon vähän huolissani kaverini lapsista. Perheessä ei tunnu olevan oikein mitään rytmiä arjessa, nukkumaan saatetaan mennä vasta klo 12 tai myöhemminkin, herätään joskus 9-10 maissa aamulla, ruoka-aikoja ei oikein ole. Kaksi lasta, 2 ja 4 vuotiaat. Kummatkin kotihoidossa. Arki menee oikeestaan ihan täysin lasten ehdoilla.
Itellä ei oo muksuja, ja mietinkin että kuinka tärkeää se arjen rytmi oikeasti on lapsille? Tuleeko eskariin ja kouluun meno ihan mahdottomaksi tällä menolla? Rakkautta, virikkeitä ja hoivaa kyllä riittää, siitä ei ole kyse.
Sanokaa nyt viisaat mammat, huolehdinko turhasta kun pelkään että niille lapsille tulee koulun alusta todella haastavaa?
Kommentit (11)
Pitäskö sun keskittyä omiin asioihisi? Nyt onkin viisasta huolehtia 2-vuotiaan koulunaloittamisesta. :D Mitä sitten jos rytmi puuttuu? Ei se lapsi siihen kuole että ei ole minuuttiaikataulutettua elämää. Hirveämpää on katsella niitä aikataulunatsiäitejä jotka pakottavat lapset syömään aina minuutilleen samaan aikaan "KOSKA RUTIINIT". Ja nukkumaan aina samaan aikaan vaikka ei väsyttäisi.
Eiköhän jokainen äiti hoida lapsensa ihan itse. Toisille tärkeintä on ne RUTIINIT, toiselle se että osoittaa rakkautta ja huolenpitoa lasta kohtaan.
Huolissasi ystäväsi lapsista kannattaa olla jos eivät saa ruokaa, puhtaita vaatteita, rakkautta. Puuttuuko näitä mielestäsi?
kasvoin tolleen ihan normaaliksi aikuiseksi. älä puutu asiaan. miksi pitäisi elää aamuvirkkujen mukaan jos ei sellainen ole. ja onhan heillä rytmi.
Ok, hyvä homma, ettei tarvitse huolehtia :)
Katsokaas, kun lapsettomana en tosiaan tiedä mitä ajatella, mutta hyvä kuulla että rytmittömyys ei ole niin paha asia kuin mitä annetaan välillä ymmärtää.
AP
Jaa, no rytmit ja rutiinit nimenomaan luovat lapselle turvaa. Siihen en ota kantaa millainen rytmi milläkin perheellä on. Mutta jos arki rullaa ja rutiinit löytyy, en näkisi (vielä ainakaan) ongelmaa. Perheitä, vanhempia ja lapsia kun on niin monenlaisia.
Jos kaikki on muuten kunnossa, en olisi huolissani. Heillä on erilainen rytmi kuin suurimmalla osalla, mutta se on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Älä huolehdi toisen perheen asioista.
Tämä on muuten vaarallisin ja huonoin neuvo jonka voi antaa. Totta helvetissä ihmisten pitää huolehtia toisistaan. Maailma olisi parempi paikka monelle (etenkin) lapselle, jos useammat tekisivät niin eivätkä kulkisi laput silmillä tai välinpitämättöminä ei-kuulu-mulle -asenteella.
No jo on huoli toisten elämästä. Kaverisi perheineen elää sillä tavalla, mikä on heille mukavinta. Don't worry!
Meillä oli suurinpiirein noin kun lapset oli pieniä, olen itse tosi aamu-uninen, enkä ole koskaan tajunnut näitä "lapsi illalla klo 19 nukkumaan, se herää aina kuudelta, nyyh en saa nukkua koskaan"-ihmisiä. Mä laitoin lapset myöhemmin nukkumaan, ne nukkui aamulla pidempään ja mä sain myös nukkua.
Koulu/päiväkoti-iässä homma lähti sitten menemään niin, että mentiin aiemmin nukkumaan ja noustiin ajoissa. Yksi lapsista on luokkansa parhaita, kaikki on sopeutuneet koulun rytmiin hyvin, lomilla nukutaan pidempään edelleen. Eli jos lapset saavat säännöllisesti ruokaa ja hoivaa niin en olisi yhtään huolissani.
Tätä rytmiasiaa olen nyt itse joutunut miettimään lapsen myötä. Jos lasta ei olisi, menisi esim. kesäloma niin että valvoisin aamuyöhön ja nousisin puoliltapäivin, söisin silloin kun on nälkä. Taaperon kanssa pidän parista asiasta kiinni: iltaisin laitamme hänet nukkumaan 19-20 välillä, ja päivisin ruokaa on n. kolmen tunnin välein. Muuten ei ole niin minuutin päälle, ja esim. päiväunet nukutaan silloin kun poikaa väsyttää (11-12 aikaan yleensä) samoin ulkoillaan silloin kun siltä tuntuu tai sää on hyvä.
Aamuisin hän saa nukkua niin pitkään kuin haluaa, mutta herää yleensä miehen lähtiessä töihin n.7-8 aikoihin, jolloin saa aamupuuron. Siitä sitten n. kolmen tunnin välein seuraavat lämmin ruoka, välipala, lämmin ruoka ja lopulta seiskan mailla iltapuuro ym. iltatoimet. Ollaankohan me liian rytmittömiä kun ei ole mitään tarkkoja kellonlyömiä jolloin asiat tapahtuvat?
Älä huolehdi toisen perheen asioista.