Suomessa on tehty vain yksi kokopitkä elokuva miesten välisestä rakkaudesta, tiedättekö mistä se johtuu?
Jotain poikkeuksia lukuunottamatta nämä elokuvat yleensä floppaavat, marginaalien jutut kun harvoin jaksaa kiinnostaa suurta yleisöä. Lisäksi näillä ei ole mitään onpa jännää tai erilaisuusarvoakaan koska homoudesta on tullut niin hyväksyttyä, että se on tylsää.
http://yle.fi/ylex/uutiset/suomessa_on_tehty_vain_yksi_kokopitka_elokuv…
Kommentit (31)
Olli Saarelan esikoiselokuvan Lunastus voi kyllä mielestäni laskea homoelokuvaksi. Se valmistui 1997. Todennäköisesti muitakin on ollut.
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
Suomessa kaikki munat satsataan joihinkin Luokkakokouksiin.
Torka aldrig tårar utan hanskar on hyvä esimerkki onnistuneesta ruotsalaisesta myyntimenestyksestä. Sarja oli tehty kaikin puolin laadukkaasti ja huolella. Sarjaa katsoessa itsensä parin sukupuolet unohtuivat koska suhdetta kuvailtiin niin intensiivisesti. Oli siis ihmisten kasvukertomus sekä parisuhdekuvaus samassa paketissa.
Varmaan siitä, että suomalaista elokuvaa tylsempi voi olla vain suomalainen homoelokuva. Ei kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
Olen pahoillani, mutta näin heterona en voi samaistua ja lisäksi ei vain kiinnosta, tulee se haukotus efekti.
Mua kiinnostaisi suomalainen "homoelokuva" mut varmaan vain mua varten ei sellasia tehdä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
Olen pahoillani, mutta näin heterona en voi samaistua ja lisäksi ei vain kiinnosta, tulee se haukotus efekti.
Mahtaa sun homokavereilla olla kivaa kertoa sulle jotain, kun olet niin empatiakyvytön, että vaan haukottelet päin naamaa. Et varmaan kanssa osaa samaistua toiseen sukupuoleen, eri elintason omaaviin ihmisiin tai toisiin ikäluokkiin? Oot varmaan aika hauskaa seuraa, kun näet elämän vain omasta vinkkelistä (ja myös vain se oma vinkkeli kiinnostaa). Jatkakaa.
Otsikon perusteella arvelin, että sekin on feministien syytä. Tai ylipäätään naisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
mikä tuossa itsensä/toisensa löytämisessä edes on mielenkiintoista? Kaikkihan sitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
Olen pahoillani, mutta näin heterona en voi samaistua ja lisäksi ei vain kiinnosta, tulee se haukotus efekti.
Mahtaa sun homokavereilla olla kivaa kertoa sulle jotain, kun olet niin empatiakyvytön, että vaan haukottelet päin naamaa. Et varmaan kanssa osaa samaistua toiseen sukupuoleen, eri elintason omaaviin ihmisiin tai toisiin ikäluokkiin? Oot varmaan aika hauskaa seuraa, kun näet elämän vain omasta vinkkelistä (ja myös vain se oma vinkkeli kiinnostaa). Jatkakaa.
Ystävät ja kaverit on eri juttu, mutta se että menen jotain leffaa katsomaan homoista, ei tiedätkös vain kiinnosta. Voi kuinka söpöä ja ihmeellistä kaksi homoa löytää toisensa, boooooring !
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi suomalainen "homoelokuva" mut varmaan vain mua varten ei sellasia tehdä :D
Meinaatko "homoelokuvalla" suoraa pornoa vaiko elokuvaa missä on juonikin? Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mikko Mäkelällä on valmisteilla sellainen juonellinen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kaikki munat satsataan joihinkin Luokkakokouksiin.
Torka aldrig tårar utan hanskar on hyvä esimerkki onnistuneesta ruotsalaisesta myyntimenestyksestä. Sarja oli tehty kaikin puolin laadukkaasti ja huolella. Sarjaa katsoessa itsensä parin sukupuolet unohtuivat koska suhdetta kuvailtiin niin intensiivisesti. Oli siis ihmisten kasvukertomus sekä parisuhdekuvaus samassa paketissa.
Tuota on kehuttu, mutta olen ajatellut että kehujat edustavat ns. punaviherkuplaa, joten en ole katsonut. Hyvä draama kyllä kiinnostaa, mutta joitakuita (varsinkin toimittajia) vaivaa homohurmos, joten homouden esittäminen myönteisessä valossa takaa loistoarviot.
Anyway, käsittääkseni tuo Älä pyyhi kyyneleitä... käsittelee HIV-aihetta. Muistuttaako tämä Philadelphia (Tom Hanks) -elokuvaa? Sitähän on myös kehuttu, mutta minusta siinä oli ärsyttävää säälin kerjäystä. HIV on tavallinen homoilla, oli varsinkin 80-90-luvuilla, mutta niin on myös keuhkosyöpä tupakoitsijoilla... (vrt. HIV-positiiviset lapset Afrikassa, jotka ovat syyttömiä sairauteensa)
Pekka ja Pätkä elokuvia on tehty vaikka kuinka monta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole ilmeisesti katsonut Salattuja elämiä. Siinä tuota aihetta on käsitelty liiaksi saakka.
En ole, mutta sen tiedän ihan omasta kaveripiiristäkin, että jonkun homous ei kiinnosta, on nykyään mitä sitten ja kuittaantuu olankohautuksella. Oli se 10-20v sitten varmasti jännä juttu, sentakia luulen että tämä uusi elokuva ei kiinnosta ketään.
Miksi näet elokuvan homoelokuvana, jos homous on yhdentekevää? Eikö olisi mielenkiintoisempaa ajatella elokuvaa kahden ihmisen itsensä ja toisensa löytämisenä?
Olen pahoillani, mutta näin heterona en voi samaistua ja lisäksi ei vain kiinnosta, tulee se haukotus efekti.
Mahtaa sun homokavereilla olla kivaa kertoa sulle jotain, kun olet niin empatiakyvytön, että vaan haukottelet päin naamaa. Et varmaan kanssa osaa samaistua toiseen sukupuoleen, eri elintason omaaviin ihmisiin tai toisiin ikäluokkiin? Oot varmaan aika hauskaa seuraa, kun näet elämän vain omasta vinkkelistä (ja myös vain se oma vinkkeli kiinnostaa). Jatkakaa.
Ystävät ja kaverit on eri juttu, mutta se että menen jotain leffaa katsomaan homoista, ei tiedätkös vain kiinnosta. Voi kuinka söpöä ja ihmeellistä kaksi homoa löytää toisensa, boooooring !
En itseasias tiedä, ettei kiinnosta. Luen ja katson elokuvia mieluiten erilaisista aiheista eri teemoilla: paljon fantasiaa, scifiä tai nimenomaan draamaa erilaisista elämäntilanteista. Yksi suosikeistani, mitä tulee suomalaisiin elokuviin, on Postia Pakki Jaakobille ja en omasta elämästäni juurikaan löydä siihen yhtymäkohtia, mikä tekee elokuvasta minulle mielenkiintoisen. Luulisin, että draamankaarellisesti ihkusöpöhomoleffa, olisi minulle helpompi samaistua kuin vaikkapa Matrix, mutten näe automaattisesi mitää nsyytä, miksen voisi pitää molemmmantyylisistä elokuvista.
Jaksatko sitten katsoa jotain söpöä heteroleffaa, jossa kaksi heteroa löytää toisensa? Ei mulle ainakaan mikään Holiday-tyylinen maistu ehkä siksi, kun se ei tuo genreensä tai mun elämään mitään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi suomalainen "homoelokuva" mut varmaan vain mua varten ei sellasia tehdä :D
Meinaatko "homoelokuvalla" suoraa pornoa vaiko elokuvaa missä on juonikin? Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mikko Mäkelällä on valmisteilla sellainen juonellinen.
Tarkoitin siis ihan tavallista elokuvaa, jossa olisi homoja. Homopornoa löytyy netistäkin. Kiva kuulla että sellainen olis vihdoin valmisteilla Suomessa!
No hohhoijaa sanon minä sille että ihan sama onko homo vai hetero jos siitä ei tehdä elokuvan ydintä. Esim. Adelen elämä oli musta valloittava kuvaus nuoren naisen kipuilevasta kasvusta. Ihan hyvin oisi voinu olla puhdas heterokin. Mutta näitä stereotyyppisiä vähemmistöt kärsii -elokuvia ja sarjoja ei kyllä jaksa kuin silloin tällöin.
Avaus ei kiinnostanut ketään. I rest my case.
Ap