Lue keskustelun säännöt.
kannattaako mennä luokkakokoukseen mikäli on katkera kouluajoista?
12.07.2016 |
En varsinaisesti ollut kiusattu, mutta minua kohdeltiin aika ikävästi ja olin luokka"kavereilleni" lähinnä pelkkää ilmaa. Pari päivää sitten tuli kutsu luokkakokoukseen, enkä tiedä onko parempi mennä vai olla menemättä. Minulla menee nyt erittäin kivasti elämässä, on hyvä työ, oma asunto, ihana mies jne., mutta olen yhä katkera kouluajoista enkä pidä näistä ihmisistä edelleenkään tai ole muutenkaan kiinnostunut heidän kuulumisistaan.
Kertokaa omia kokemuksianne luokkakokouksista. Kuinka tilaisuus yleensä menee? Mitä siellä edes tehdään?
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa, etten osaa suhtautua heihin normaalisti vaan alan vittuilemaan tai katkeruuteni paistaa muuten läpi. Ap
Kuulostaa siltä, ettet ole käsitellyt asiaa loppuun vieläkään. Ehkä sinun kannattaisi mennä, niin saisit asioille jonkinaisen lopun ja voisit jatkaa elämääsi normaalisti. Luultavasti huomaat kokouksessa, että kiusaajat ovat nykyään ihan tavallisia ihmisiä.
Itse en menisi jos tuntisin katkeruutta niistä ajoista. Enhän menisi huvin vuoksi muutenkaan paikkoihin jotka aiheuttavat huonoa fiilistä eivätkä palvele mitään erityistä tarkoitusta.
Olen ollut kaksi kertaa luokkakokouksessa ja kerran jättänyt väliin. Kaksi ensimmäistä oli periaatteessa ihan mukavia ravintolailtoja, mutta mukavia lähinnä sillä tavalla kuin jos olisi jonkun ei kovin läheisen tutun häät. Ihmiset olivat kohteliaita ja ystävällisiä, mutta ei siitä mitään suurta inhimillistä kohtaamista tullut. Juteltiin niitä näitä.
Kolmannen luokkakokouksen jätin väliin kun alkoi tuntua etten saisi siitä enää senkään vertaa irti kuin aiemmilla kerroilla. Ei siis edes mitään katkeruutta, vain mielenkiinnon puutetta.
Minua ei siis koulussa kiusattu, mutta niiltä ajoilta jäi tasan yksi kaveri, jota häntäkään en tapaa kuin ehkä joka toinen vuosi.
Sama ajatusvirhe toistuu aina vaan näissä. Ei ole enää mitään luokkaa. On vain ihmisiä jotka ovat olleet samalla luokalla. Mitään yhteistä auktoriteettia ja pakkoa ei enää ole. Ne ovat bileet joissa olette vapaaehtoisesti. Se on samaan aikaan sekä helpotus että pettymys. Pettymys heille jotka haluaisivat ratkoa vanhoja menneitä umpisolmuja tai näyttää nykyistä menestystään. Ukkosi kiinnostaa yhtä paljon kuin viereisen parkkiruudun Audi-kuski tänään markettireissulla. Kiusausmenneisyyden kaivelu on lähinnä kiusallista muista kun tultiin tänne halki Suomen pitämään hauskaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Jos, siveetä teiniä haukutaan koulussa huoraksi, niin onko se ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kääntymässä siellä. Olihan se kokemus, mutta kotona odotti rapujuhlat ja nykyiset kaverit.
Olitko kouluaikoinakin noin olevinasi?
En tarkoittanut sitä. Teetkö kaiken erilailla kuin muut? Et voi laittaa tekstiäsi lainauksien alle? Se olisi sulle...liian tavallista? Ja muille liian helppoa?
Ok. Ei oo kiireessä tullut moinen mieleenkään. Täytyy varmaan tutustua tarkemmin tähän systeemiin:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Jos, siveetä teiniä haukutaan koulussa huoraksi, niin onko se ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kääntymässä siellä. Olihan se kokemus, mutta kotona odotti rapujuhlat ja nykyiset kaverit.
Olitko kouluaikoinakin noin olevinasi?
En tarkoittanut sitä. Teetkö kaiken erilailla kuin muut? Et voi laittaa tekstiäsi lainauksien alle? Se olisi sulle...liian tavallista? Ja muille liian helppoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokkakokouksissa ihmiset ovat ensin kohteliaita ja aikuisia. Kun ilta etenee, kaikki holahtavat takaisin kouluaikojen rooleihin. Älä mene, sinua tulee sattumaan.
Törmäsin luokallani olleeseen kiusaajan juhlimassa. Hän ei pahemmin minua aikanaan kiusannut. Juteltiin pitkään, oli hauskaa ja humalluttiin. Menin vessaan ja hän kohta perästä jonoon. Lukko oli rikki ja hän tempaisi oven auki, minä pöntöllä. Voitteko uskoa, että 40vee nainen alkoi räkäisesti nauraa.
Mulle tuli 2-3 v sitten kutsu yläasteen 30-v luokkakokoukseen. Ei minua kiusattu, vaikkei montaa kaveria ollutkaan. Mutta kun en yhteenkään heistä ole pitänyt sen jälkeen yhteyttä, niin en näe mitään mieltä mennä tapaamaan aivan vieraita ihmisiä 30 v jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon käynyt kahdessa luokkakokouksessa. Eka oli yläasteen luokkakokous, n. 7 vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Ei ollut kovin hyvä kokemus. Luokan "kuningattaret" olivat jääneet biletystasolle. Vetivät kauheat koomat jo alkuillasta, yrittivät iskeä kaikkia varattuja miehiä.
Toka oli lukion luokkakokous 20 vuotta kirjoituksista ja se oli jollain tasolla jopa eheyttävä kokemus. Ihmiset olivat kasvaneet ja ihmistyneet, myös minä. Oli tosi kiva jutella monien kanssa ja oli semmoinen olo, et olin omieni joukossa. En ollut lukiossa ollenkaan "in-porukoissa", vaan en mitenkään hyljeksyttykään.
En näe mitään syytä mennä luokkakokoukseen jos muistot ovat ikäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata mennä jos et halua. Mutta jos päätät kuitenkin mennä niin tee näin: Pukeudu muodikkaisiin vaatteisiin, laita kiva kampaus ja sopiva määrä meikkiä niin, että näytät hyvältä muiden silmissä. Koita näyttää iloiselta ja positiiviselta. Jos sinulle tullaan juttelemaan, kerro miten hyvin sinulla on mennyt elämässä, millainen työ ja mies sinulla on. Harrastukset ja millainen koti. Älä kiutenkaan paljasta liikaa elämästäsi vaan kerro kaikki hyvät puolet joista sinulle voidaan olla kateellisia. Kun olet lähdössä, pyydä että miehesi tulee autolla hakemaan sinua ja mies voi nousta jopa ulos autosta, että muutkin näkevät kuinka komea mies sinulla on. Tietty miehen pitää pukeutua muodikkaasti myös.
Tällä hetkellä on sellainen olo että voisin mennä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä jos et halua. Mutta jos päätät kuitenkin mennä niin tee näin: Pukeudu muodikkaisiin vaatteisiin, laita kiva kampaus ja sopiva määrä meikkiä niin, että näytät hyvältä muiden silmissä. Koita näyttää iloiselta ja positiiviselta. Jos sinulle tullaan juttelemaan, kerro miten hyvin sinulla on mennyt elämässä, millainen työ ja mies sinulla on. Harrastukset ja millainen koti. Älä kiutenkaan paljasta liikaa elämästäsi vaan kerro kaikki hyvät puolet joista sinulle voidaan olla kateellisia. Kun olet lähdössä, pyydä että miehesi tulee autolla hakemaan sinua ja mies voi nousta jopa ulos autosta, että muutkin näkevät kuinka komea mies sinulla on. Tietty miehen pitää pukeutua muodikkaasti myös.
Muuten hyvin, mutta toi loppu on hyvin läpinäkyvää, *tirsk!*
Teillä sentään kutsutaan ilmeisesti kaikki. Meillä ei. Tosin eihän se ole pakko. Kutsua tai mennä.
Ihan turha mennä jos ei huvita syystä tai toisesta. menneet on menneitä, eikä niitä menneisyden huonoja ihmissuhteita enää tarvitse aikuisena kaivella esille.
Pelottaa, etten osaa suhtautua heihin normaalisti vaan alan vittuilemaan tai katkeruuteni paistaa muuten läpi. Ap