Hyvä luoja!! En jaksa ystävääni

Parempi olisi katkaista kaikki välit tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai ystävyyteen kuuluu myös toisen hyvinvoinnista "huolehtiminen" mutta toi kuulostaa jo holhoamiselta ja dominoivalta käytökseltä.

Itselläkin ystävä, jolla mielentetveysongelmia mutta ei tulisi mieleenkään käyttäytyä noin. Ystävän tehtävä ei ole määräillä mihin toinen on valmis ja mihin ei.

Yritin hänelle kertoa, että pyydän kyllä apua jos sitä tarvitsen, mutta muuten hän voi suhtautua asioihin rennolla mielellä ja humoristisesti. Sanoi, että se käy, mutta heti jos alkaa tulla sitä kuuluisaa pelkopuhetta, hän pistää hommalle stopin. Ja pelkopuhehan hänelle on mitä tahansa maan ja taivaan väliltä - ihan vaan vaikkapa se, että kerron hänelle meneväni kävelylle. Saatika sitten se jos minulla on laiska päivä, enkä ole jaksanut käydä ulkona :D Silloin olen saattanut ottaa "takapakkia kuntoutumisessa". Lisäksi hän muistaa kertoa, kuinka elämässäni ei ole tarpeeksi sisältöä ja siitä syystä murehdin jatkuvasti.

Tänään on vähän väsyneempi päivä, mutta haluan vielä kiittää todella paljon kaikkia teitä! Auttaa jaksamaan. Ap

Oletko puhunut terapiassa ystävästäsi ja hänen käytöksestään? Näillä tiedoilla mitä olet tähän antanut, niin sinä viakutat paljon terveemmältä, hän vaikuttaa dorkalta, ongelmaiselta, alistavalta, narsistiselta ja jollain tavalla täysin sekolta.

Ihmiset ilman mitään mielenterveyden ongelmia, tai ilman muutaman vuoden koulutaukojakaan, jännittävät uuteen kouluun menemistä. tämä vain ihan esimerkkinä siitä, että käytöksesi on normaalia.

Onko teillä yhteisiä ystäviä? Mitä mieltä he ovat tämän "ystävän" käytöksestä?

Mitä muuten ystäväsi tekee? opiskeleeko, onko töissä, seurusteleeko, onko lapsia?

Miten se, että kertoo lähtevänsä kävelylle on pelkopuhetta?

Kuinka usein olette yhteydessä?

Hei taas ap, vastasin ketjuun jo eilen illalla, mutta mulla tuli mieleen vielä jotain. 

Tämän kaverisi toiminta kalskahtaa nimittäin minun korvaani gaslighting-nimiseltä väkivallankäyttötaktiikalta, jonka tarkoituksena on muuttaa uhrin käsitystä itsestään ja todellisuudesta kaltoinkohtelijalle edullisella tavalla. Tämän taktiikan piiriin kuuluu mm. kaikenlainen "et ajattele/tunne oikeasti noin, ajatusmaailmasi on sairas syystä x/y, annahan minä kerron sinulle miten tehdä asiat..." -tyyppinen toiminta. Gaslighting voi pahimmassa tapauksessa tuhota uhrin käsityksen itsestään, ja saada tämän takertumaan kaltoinkohtelijaansa, joka "rakentaa" uhrilleen uuden, itselleen sopivan minä- ja maailmankuvan. Kaverisi tapauksessa hän vaikuttaa yrittävän muokata sinusta itselleen potilasta, ja itsestään jonkinlaista auktoriteettia elämääsi. 

Lisätietoa ja esimerkkejä gaslightingista: https://www.psychologytoday.com/blog/power-in-relationships/200905/are-…

Aloittajan ns ystävä on aito esimerkki läpeensä kateellisesta ihmisestä joka yrittää pitää itseään parempana kuin ystäväänsä ja tietää että ei ole yhtään parempi kuin se ystävä ja että ystävä on kunnollinen osaava ihminen jota haluaa lytätä.

Minullakin oli tuommoinen ns ystävä. Oli ihan mukava kunhan hänellä meni paremmin jne.

Hänet sai järkyttymään se kuinka kaunistuin meikkaamalla ja sanoi että hän haluaa meikata minut kun mennään ravintolaan. Kun odotin meikkaamattomana ravintolan aulassa niin tuo ystävä tuli kauheassa kännissä paikalle eli ei pystynyt meikkaamaan. No olihan minulla meikit mukana joka harmitti kaveria kun nyt vien kaikki miehet.

Kun olin työttömänä vasten tahtoani ja kaveri töissä niin hän sanoi joka välissä että sinä saat olla lasten kanssa kotona ihanaa ja varsin hyvin tiesi että ei ole kivaa ja lapsetkin halusivat päivähoitoon ja olisihan hänkin voinut tuosta vain jäädä hoitovapaalle mutta ei tietenkään halunnut kun halusi ja tarvitsi rahaa ja olla töissä.

Kun sitten pääsin töihin niin kaveri puhui koko ajan että hänellä on kauhea vauvakuume että pitäiskö tehdä kolmas ja eikö sinulla ole. Yritti siis että minä tekisin kolmannen etten olisi töissä ja olisi hankalampaa kun olisi kolme ja että se vaikeuttaisi unelmaani opiskella uusi ammatti.

No tuo kaveri pääsi sitten opiskelemaan uutta ammattia ja hehkutti sitä kun on niin upeaa. Valmistui ja sai heti vakipaikan. Soitteli jatkuvasti ja puhui omahyväiseen tyyliin työstään ja kuinka tärkeä yms hän on. No sitten minä pääsin opiskelemaan yliopistoon ja siihen loppui ns ystävyys tuon naisen kanssa. Hän yksinkertaisesti lopetti kaiken yhteydenpidon eikä vastannut viesteihin tms.

Joo mullekin tuli mieleen toi gaslighting. Oikeesti pysy ap kaukana siitä "ystävästä". Jos hän ottaa yhteyttä uudestaan, niin ei minusta kannata edes vastata :/ Menee tosi överiksi tuo hänen sinun paapomisensa. En usko että tilanne paranee koska olet jo sanonut että jättäisi rauhaan ja hän ei usko. Siksi mietin että ehkä kannattaa antaa koko ystävyyden kuihtua. Tosiaan koulun alku jännittää ihan kaikkia joskus ja muutenkin, ei tuommoinen käytös vaan ole häneltä enää ok. Hän ei ole ammattilainen, ammattilaiset hoitaa sinua jo. Asetit jo selvät rajat. Ja hän ei niitä näytä kunnioittavan.

Täällä jo joku toinenkin kommentoi samaan tapaan, mutta vielä:

Jotkin ihmissuhteet saattavat perustua sellaiseen dynamiikkaan, jossa esim. toisen sairaus pitää yllä, tai on muodostunut suhteen ylläpitäväksi voimaksi. Varmasti teillä on ollut paljon muitakin yhdistäviä juttuja, mutta kun olet alkanut voimaan paremmin, hänen oma roolinsa teidän suhteessanne muuttuu, eikä hän jostain omista persoonansa ongelmista johtuen kestä sitä. Jos ihminen on itse ehjä persoonaltaan, hän kestää myös sen väistämättömän, eli että ihmissuhteissa tilanteet muuttuvat. 

Tämä voi tapahtua tietysti niinkin päin, että esim. vakavasti masentuneen ympäriltä ihmiset karsiutuvat (johtuu tietysti monista muistakin syistä). On kuitenkin hyvin yleistä, että esim. kun alkoholisti raitistuu (tämä ei ollut ap:n ongelma), saattaa vuosikymmeniäkin kestänyt parisuhde päättyä, kun "hoivattavaa" ei enää olekaan.

Älkää ihmiset suostuko huonoihin ihmissuhteisiin! On tavallista, että nainen kertoo, kuin "rontti mies" on tuhonnut hänen elämänsä. Omani melkein tuhosi oma paras ystävättäreni, juuri samanlaisella hallinnalla, mitä ap kertoi. Hän oli minulle hyvin tärkeä ja lopulta onnistui lähestulkoon musertamaan itsetuntoni täysin. Siitä meni vuosia toipua. Voi kun olisin aiemmin tajunnut pistää välit poikki! 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut mielenterveysongelmien vuoksi hoidossa parisen vuotta. Lähinnä vaivannut huono itseluottamus, heikko lapsuus ja kotiin jumittuminen. Nyt olen kuitenkin mennyt valtavasti eteenpäin ja oikeasti elämä on hyvää ja isoin osin tosi normaalia.

Tämä ystäväni vaan nykyään sisällyttää KAIKKEEN tekemiseeni ongelmani. Jos menen kauppaan, niin hän kommentoi "Hienoa! Sä pystyit siihen. Tota se kuntoutuminen on. Huomasitko, että ei ollu vaikeeta". Jos jännitän taloyhtiön tulevaa putkiremonttia hän kommentoi "Hei, sä voit elää tolla pelolla tai alkaa elää vapaasti. Mutta mä en kuuntele tollasta pelkopuhetta, niin tässä ois kaksisataa vinkkiä mielenterveysongelmien voittamiseen...".

Lisäksi hän on diagnosoinut minulle mm. sosiaalisten tilanteiden pelon, joka ei pidä lainkaan paikkaansa. Hän ei kuitenkaan suostu luopumaan tästä mielipiteestään. Muitakin diagnooseja on meinannut tulla, esimerkiksi epävakaata persoonallisuutta hän on heitellyt ilmoille. Ajattelee myös, että päiväosasto tekisi minulle hyvää.

Näitä esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Olen hänelle kertonut, että lopettaisi tuon, mutta siitähän se soppa vasta alkaakin. Koska sekin on mielenterveysongelma ja minun ehdottomuus se. ARRRRGGGGG. Muuten hän on ihana ihminen, joten olen aivan solmussa, että mitä teen. Tämä nyt oli tämmöinen tunnevoittoinen purkaus, mutta kiitoksia, kun sain avautua hieman :D

sano hänelle kohteliaasti jossain kivassa ihan neutraalissa tilanteessa että btw, mulla ei oo enää sosiaalisia pelkoja. ei oo ollu moneen vuoteen.

Toi on aika kuvaavaa kuinka alistava tämä henkilö on, jos käskee ottamaan yhteyttä kun olet "rauhoittunut" ja lisäksi estää sinut kaikista viestimistä. Itse jouduin kerran riitaan ystäväni kanssa ja päädyin huutamaan hänelle. Olin niin kauan kestänyt huonoa käytöstä, kun tuli viimeimen pisara ja päästin sen kaiken ulos. Ystävä käänsi kaiken minun syyksi- olin ilkeä kun huusin hänelle ja lopulta päädyin moneen kertaan pyytämään anteeksi ja hän ei vaivautunut kertaakaan kyseenalaistamaan omaa käytöstään.

Jos sua vielä 'ystävyytenne' kiinnostaa niin laittaisin ehkä tälle henkilölle viestin, että olet kiitollinen että hän on jaksanut tukea sua mutta valitettavasti on alkanut tuntumaan, että teidän ystävyytenne on enemmänkin hoitosuhde ja hän näkee sinussa vain sairauden, ja kuinka välillä olisi kiva olla vain rennosti eikä niin, että hän tuo joka yhteydessä aina sairautesi esille. Jos ystäväsi tämänkin tyyppiseen viestiin vastaisi jotenkin välinpitämättömästi, kieltäisi asian tai alkaisi syytellä sinua niin luultavasti tästä henkilöstä on toipumisesi kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Toi on aika kuvaavaa kuinka alistava tämä henkilö on, jos käskee ottamaan yhteyttä kun olet "rauhoittunut" ja lisäksi estää sinut kaikista viestimistä. Itse jouduin kerran riitaan ystäväni kanssa ja päädyin huutamaan hänelle. Olin niin kauan kestänyt huonoa käytöstä, kun tuli viimeimen pisara ja päästin sen kaiken ulos. Ystävä käänsi kaiken minun syyksi- olin ilkeä kun huusin hänelle ja lopulta päädyin moneen kertaan pyytämään anteeksi ja hän ei vaivautunut kertaakaan kyseenalaistamaan omaa käytöstään.

Jos sua vielä 'ystävyytenne' kiinnostaa niin laittaisin ehkä tälle henkilölle viestin, että olet kiitollinen että hän on jaksanut tukea sua mutta valitettavasti on alkanut tuntumaan, että teidän ystävyytenne on enemmänkin hoitosuhde ja hän näkee sinussa vain sairauden, ja kuinka välillä olisi kiva olla vain rennosti eikä niin, että hän tuo joka yhteydessä aina sairautesi esille. Jos ystäväsi tämänkin tyyppiseen viestiin vastaisi jotenkin välinpitämättömästi, kieltäisi asian tai alkaisi syytellä sinua niin luultavasti tästä henkilöstä on toipumisesi kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jep, tällaiset ihmiset ottavat usein riitatilanteissa loukatun roolin, mistä seuraa usein, että se todellisuudessa loukattu osapuoli joutuu suurin piirtein anomaan toiselta anteeksiantoa. Sillä tavalla toinen oppii ennen pitkää olemaan ottamatta esiin kipeitä asioita ja olemaan osoittamatta tämän kaltoinkohtelijansa käytöksestä mitään haitallista. Seuraa vallan epätasapaino, jossa toinen osapuoli joutuu koko ajan ns. kävelemään munankuorilla, samalla kun kuulee itse jatkuvaa arvostelua omasta persoonastaan ja toiminnastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää tätä ihmistyyppiä äitinä. Se menee nimenomaan noin, että HÄN TIETÄÄ, HÄN OSAA, HÄN EDELLYTTÄÄ, HÄN MÄÄRITTÄÄ, HÄN KORJAA, HÄN LAITTAA, HÄN VAATII....... Siis just toi, ettei voida mennä vain tavalliselle kävelylle, se ei olisi ap:lle tarpeeksi "kehittävää". Mitä muuta sillä lapselle luodaan kuin aivan helvetin huono itseluottamus, kun lapsessa nähdään aivan koko ajan vikoja, joita pitää kehittää? Ja että älä mene yliopistoon, mene invalidikouluun. Aivan kuin minun äitini suusta. Et sinä pärjää siellä lukiossa, mene liukuhihnalle! Oikeasti! Olen 4 laudaturin ylioppilas. Nyt kun koitat katkaista välejäsi, niin seuraavaksi ystäväsi sanoo sinun joutuvan katuojaan koska et kuuntele ja tee mitä sanotaan (äitini sanoi minulle näin.) Alkaa siis pelotella, miten et tule toimeen ilman häntä ja hänen "apuaan". Ikävää oli, että minä uskoin äitiäni.

t.kivikissaäiti

Mukava saada vertaistukea, vaikka äidin tyranniassa eläminen on kyllä aivan eri tason juttu jo. Siitä kestää uskomattoman kauan selvitä jos oikeastaan koskaan selviää. Jos on lapsesta asti kasvatettu siihen, että on riittämätön, niin onhan se uskomattoman työn takana voimaantua. Tsemppiä sinulle!! Ap

Kiitos

Mutta, tässä on nyt se hyvä puoli, että tiedostaminen auttaa minua, eli ilman sinun kirjoitustani en edelleenkään tajuaisi auttaa itseäni tämän asian kanssa ja nyt se on mahdollista. Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap on vielä palstalla niin kiinnostaisi kuulla antaako tämä ystäväsi sinun olla rauhassa vai koittaako jatkaa väkipakolla "opastamistasi".

Hän haukkui minua, esti minut viestisysteemeissään ja sanoi palaavansa myöhemmin asiaan. Sanoi kyllä myös, että ei aio lopettaa, koska se olisi karhunpalvelus ja ongelmieni peesaamista. Katsotaan nyt, että milloin palaa ja millä mielellä. Eli toistaiseksi saan olla hyvinkin rauhassa, mutta en usko, että kovinkaan pitkään. Tuntuu vallankäytöltä tämä - ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun hän katoaa ristiriitatilanteessa ja jättää minut ikäänkuin pohtimaan mitä on tullut tehtyä. Ap

Arvasin tämän. Olen siis sama kirjoittaja, kuin jonka äidissä on näitä ystäväsi piirteitä. Mutta koita vain katkaista yhteydenpito kokonaan. Jos hän ei saa sinuun otetta väittämällä, että koittaa parantaa ja auttaa sinua, niin hän saattaa lopuksi vielä koittaa saada sinut otteeseensa kertomalla, miten se, ettet vastaa syö häntä tms. ja syyllistää sitten sinut omasta pahoinvoinnistaan, mutta pysyt vain lujana, hänen oppiensahan mukaan nyt on kyllä kyseessä siis niin erinomainen ihminen (siis hän, omasta mielestään), ettei minkäänlainen maanmatonen (eli siis sinä, hänen mielestään) voi tällaisen mahtavuuden mielenrauhaa hetkauttaa tai syödä.

Syötät hänelle mielessäsi vaikka vain hänen omia sanojaan ja hänen omaa lääkettään, eli kovetut hänelle kokonaan, niin lopulta uskon, että hän jättää sinut (ehkä niskojaan nakellen, mutta kuitenkin) rauhaan. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Oletko puhunut terapiassa ystävästäsi ja hänen käytöksestään? Näillä tiedoilla mitä olet tähän antanut, niin sinä viakutat paljon terveemmältä, hän vaikuttaa dorkalta, ongelmaiselta, alistavalta, narsistiselta ja jollain tavalla täysin sekolta.

Ihmiset ilman mitään mielenterveyden ongelmia, tai ilman muutaman vuoden koulutaukojakaan, jännittävät uuteen kouluun menemistä. tämä vain ihan esimerkkinä siitä, että käytöksesi on normaalia.

Onko teillä yhteisiä ystäviä? Mitä mieltä he ovat tämän "ystävän" käytöksestä?

Mitä muuten ystäväsi tekee? opiskeleeko, onko töissä, seurusteleeko, onko lapsia?

Ihanaa kuulla sana normaali! :D

Meillä on ollut pari yhteistä ystävää, joita tosin en itse tunne kovinkaan paljoa enkä ole sen kummemmin yhteyksissä. Hänellä on mennyt välit molempiin. Muutenkin tuntuu, että hän kovin pintapuolisesti tutustuu ihmisiin ja hyvien ystäviensä kanssa on jatkuvasti jonkinlaista vääntöä. Katkaisee ihmisiin välejä ja taas ystävystyy uudelleen. Hänellä ei ole perhettä, lapsia tai työpaikkaa. Ap

Sano sille suorat sanat ja lopeta ystävyys. Ystävä ei ole tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Miten se, että kertoo lähtevänsä kävelylle on pelkopuhetta?

Kuinka usein olette yhteydessä?

Hän tulkitsee rivien välistä. Olettaisin, että kun puhun asiasta, niin sen täytyy olla minulle vaikeaa. En oikeasti osaa sanoa, sitä tässä on tullut pohdiskeltua ja häneltäkin yrittänyt kysyä. Ollaan oltu ystäväni kanssa päivittäin viestien välityksellä yhteyksissä. Ap

Virtahepo kirjoitti:

Hei taas ap, vastasin ketjuun jo eilen illalla, mutta mulla tuli mieleen vielä jotain. 

Tämän kaverisi toiminta kalskahtaa nimittäin minun korvaani gaslighting-nimiseltä väkivallankäyttötaktiikalta, jonka tarkoituksena on muuttaa uhrin käsitystä itsestään ja todellisuudesta kaltoinkohtelijalle edullisella tavalla. Tämän taktiikan piiriin kuuluu mm. kaikenlainen "et ajattele/tunne oikeasti noin, ajatusmaailmasi on sairas syystä x/y, annahan minä kerron sinulle miten tehdä asiat..." -tyyppinen toiminta. Gaslighting voi pahimmassa tapauksessa tuhota uhrin käsityksen itsestään, ja saada tämän takertumaan kaltoinkohtelijaansa, joka "rakentaa" uhrilleen uuden, itselleen sopivan minä- ja maailmankuvan. Kaverisi tapauksessa hän vaikuttaa yrittävän muokata sinusta itselleen potilasta, ja itsestään jonkinlaista auktoriteettia elämääsi. 

Lisätietoa ja esimerkkejä gaslightingista: https://www.psychologytoday.com/blog/power-in-relationships/200905/are-…

Löydän kyllä yhtymäkohtia tästä, selkeästi asiat menossa jatkuvasti vaan pahempaan suuntaan, vaikka vielä ollaankin suht "turvallisilla vesillä". Tosin jos nyt jatkaisin entiseen malliin ja antaisin kaiken anteeksi, niin pahemmaksi tämä varmaan menisi. Suht avartavaa luettavaa tuo! Kiitos linkistä. Ap

Minä kiitän teitä kaikkia!! Niin monta viestiä ja yläpeukkua tullut aloitukseenikin, että asiat näyttää nyt niin paljon selkeämmiltä. Ajattelin aloitusta tehdessäni, että juttuni tyrmätään ja saan kommentteja joissa käsketään lopettamaan valittaminen, mutta tämä keskustelu onkin täynnä positiivisia ja älyttömän mieltä avaavia viestejä. Olen lukenut joka ikisen ja saanut monia vinkkejä, kiitos!! Maailman parasta kuulla olevansa normaali :D Ap