Suutun miehelleni tyhjästä pelkään että mies jättää
Pelkään että aviomieheni haluaa kohta erota. Rakastan häntä ja haluan olla yhdessä. Mutta jostain syystä suutun hänelle herkästi ja räjähtelen mitättömistä asioista. Jotenkin kun joku asia ärsyttää niin se saa suuttumaan kaikesta. Jälkikäteen tajuan että ne on ollu ihan mitättömiä asioita tai stressistä johtuvia, en oikein itse edes ymmärrä miksi räjähdän mihelleni joka useimmiten on ihan syytön asiaan. Haluaisin muuttua etten menetä miestäni, edellinen suhde päättyi kun mies hermostui tuliluontoisuuteeni. En ole mitenkään kyllästynyt mieheeni tms vaan tämä on enemmän minulla kai luonteenpiirre. Kaipaisin kommentteja kohtalotovereilta. Miten olette saaneet muutettua itseänne?
Kommentit (28)
Ei tuossa muu auta kuin se, että päättämällä päätät lopettaa turhat kiukuttelut.
Suurimman osan aikaa olen kiva ja rauhallinen. Mutta jos joku asia menee pieleen tai ärsyttää niin en osaa enää ajatella järkevästi ja hillitä itseäni, suuttumus lyö jotenkin yli. Tiedän että toimin väärin mutta siinä hetkessä en jotenkin välitä. Surettaa että en osaa paremmin. Ap.
Tuliluontoisuus on salonkikelpoinen ilmaisu kiukuttelulle ja hankalalle luonteelle.
Itsehillintä ja käytöstavat. Et kai vieraillekaan räjähtele hallitsemattomasti, miksi sitten rakkaimmalle? Jos et voi mitään, mene vihanhallintaterapiaan. Kenenkään ei tarvitse sietää huonoa kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Tuliluontoisuus on salonkikelpoinen ilmaisu kiukuttelulle ja hankalalle luonteelle.
Kun minulla ei ole stressiä ja on hyvä mieli niin ymmärrän että muut kokevat asian näin. Mutta kun olen ärsyyntynyt niin tuntuu että minulla on oikeus suuttua kun mies sählää tai ei osaa tehdä jotain tai on unohtanut jotain. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintä ja käytöstavat. Et kai vieraillekaan räjähtele hallitsemattomasti, miksi sitten rakkaimmalle? Jos et voi mitään, mene vihanhallintaterapiaan. Kenenkään ei tarvitse sietää huonoa kohtelua.
En räjähtelekään vieraille. Mutta se vie paljon energiaa. Ap.
Ja siis kirjoitan tänne nyt siksi että haluaisin oppi itsehillintää ennen kuin tämä tuhoaa avioliittoni :( . Jos joku osaisi kertoa miten on itse selättänyt saman. Ap.
Jos oma muija olisi tuollainen sekoboltsi niin olisi vaihtunut jo ensioireiden ilmettyä. Elämä on liian lyhyt mt-vaivaisten kanssa taistelemiseen.
Nimim kokemusta on. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos oma muija olisi tuollainen sekoboltsi niin olisi vaihtunut jo ensioireiden ilmettyä. Elämä on liian lyhyt mt-vaivaisten kanssa taistelemiseen.
Nimim kokemusta on. Valitettavasti.
Arvasin että saan tällaisia kommentteja. Tiedän että minun kanssa ei ole kaikein helpoin elää :( . Ap.
Tästä aiheestahan avattiin täällä eilen ketju, jossa naista suositeltiin hyvittämään tekonsa miehellä näyttämällä, että arvostaa tätä. Kuten tiedettyä mies noin keskimäärin pitää kun saa kunnon suuhoidon naiseltaan. Tuo suositus taidettiin teilata tuossa ketjussa, ei sitä noin voi tehdä ja plaa plaa... Tottakai parasta olisi yrittää oppia pois tuosta pahasta tavasta, mutta jos ei onnistu niin koita sitten hyvittää tuota pahaa tapaasi jollain, mistä miehesi pitää. Olkoon se sitten vaikka kunnon suihinotto parikertaa kuukaudessa. Pepun antmaistakin aina silloin tällöin voi harkita..
Ja tässä siis linkki siihen eiliseen
http://www.vauva.fi/keskustelu/2608402/help_kiukuttelen_miehelle_koko_a…
Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..
Vierailija kirjoitti:
Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..
Kyllä minä huomioin miestäni arkisissa jutuissa ja sängyssä myös. Olen oikeasti ihan ihana vaimo kun olen hyvällä päällä. Mutta tuntuu että se ei riitä, mies ihmettelee miksi kiukuttelen pienistä asioista välillä ja tulee riitaa eikä mies edes ymmärrä mistä se riita tulee kun suutun. Itse koen että mies on ääliö kun ei tajua mistä olen vihainen. Ap.
Hakeudu terapiaan, et sä itseksesi enää muutu suuntaan jos toiseen. Mitä häviät, jos haet apua?
Edellinen avoliitto siis kariutui kun ex mies ei enää jaksanut että olen räiskähtelevä persoona. Ja siinä liitossa oli paljon suuseksiä, puolin ja toisin, ei se riittänyt. Nykyisen kanssa olen ollut naimisissa vuoden, seurustelu muutama vuosi. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..
Kyllä minä huomioin miestäni arkisissa jutuissa ja sängyssä myös. Olen oikeasti ihan ihana vaimo kun olen hyvällä päällä. Mutta tuntuu että se ei riitä, mies ihmettelee miksi kiukuttelen pienistä asioista välillä ja tulee riitaa eikä mies edes ymmärrä mistä se riita tulee kun suutun. Itse koen että mies on ääliö kun ei tajua mistä olen vihainen. Ap.
Joo mut nyt olikin kyse siitä extrasta. Katsos tuollainen huomioiminen kuuluu jokaiseen hyvään parisuhteeseen ja jos sinä vedät sitä tyhjänpäiväisellä kiukutelullasi miinuksen puolelle, niin sinun pitäisi huolehtia siitä, että on jotain todella extraa joka saa miehesi tyytyväiseksi ja pysyään suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..
Kyllä minä huomioin miestäni arkisissa jutuissa ja sängyssä myös. Olen oikeasti ihan ihana vaimo kun olen hyvällä päällä. Mutta tuntuu että se ei riitä, mies ihmettelee miksi kiukuttelen pienistä asioista välillä ja tulee riitaa eikä mies edes ymmärrä mistä se riita tulee kun suutun. Itse koen että mies on ääliö kun ei tajua mistä olen vihainen. Ap.
Joo mut nyt olikin kyse siitä extrasta. Katsos tuollainen huomioiminen kuuluu jokaiseen hyvään parisuhteeseen ja jos sinä vedät sitä tyhjänpäiväisellä kiukutelullasi miinuksen puolelle, niin sinun pitäisi huolehtia siitä, että on jotain todella extraa joka saa miehesi tyytyväiseksi ja pysyään suhteessa.
Ymmärrän. Voin yrittää extraa tarjota, oikeastaan teen mitä vaan että tämä avioliitto ei kaatuisi. Mutta itsellenikin on raskasta suuttumiseni, niistä tulee paha mieli. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa eilisessähän ap oli sitä mieltä, että hän kyllä pitää miestään hyvänään ihan riittäväsäti, mutta kun ruvettiin kyselemään, että kuinka usein, niin eipä enään kuulunut yhtikäs mittään.. Eli kovasti oli asiasta huolissaan mutta mitään ei ollut valmis tekemään asian hyväksi. Uskokaa nyt arvon palstalaiset, että miehen tyytyväisenä pitäminen on maailman yksinkertaisin asia.. Tuohon nyt ei montaa varttitunnin pätkää tarvitse kuukaudessa käyttää (siis normiseksin lisäksi), pari kertaa kuukaudessa kun saa vähän sellaista extraa mausteeksi..
Kyllä minä huomioin miestäni arkisissa jutuissa ja sängyssä myös. Olen oikeasti ihan ihana vaimo kun olen hyvällä päällä. Mutta tuntuu että se ei riitä, mies ihmettelee miksi kiukuttelen pienistä asioista välillä ja tulee riitaa eikä mies edes ymmärrä mistä se riita tulee kun suutun. Itse koen että mies on ääliö kun ei tajua mistä olen vihainen. Ap.
Joo mut nyt olikin kyse siitä extrasta. Katsos tuollainen huomioiminen kuuluu jokaiseen hyvään parisuhteeseen ja jos sinä vedät sitä tyhjänpäiväisellä kiukutelullasi miinuksen puolelle, niin sinun pitäisi huolehtia siitä, että on jotain todella extraa joka saa miehesi tyytyväiseksi ja pysyään suhteessa.
Ymmärrän. Voin yrittää extraa tarjota, oikeastaan teen mitä vaan että tämä avioliitto ei kaatuisi. Mutta itsellenikin on raskasta suuttumiseni, niistä tulee paha mieli. Ap.
Todella hienoa kuulla, että yrität. En tiedä olenko tehnyt itseäni selväksi, mutta se mitä tarkoitan, niin on jotain sellaista, jossa sinä olet selvästi antava osapuoli ja miehesi saava osapuoli. Itse näen jotenkin niin, että tuollainan (anteeksi) räksyttävä pirttihirmu omassa kotona käy oman miehisyyden päälle. Miettikääpä mitä "luolamies" olisi tällaisessa tilanteessa tehnyt?? No nyt kun nainen hyvittää tekonsa tavallaan alistumalla miehensä palvelijaksi (olkoon sitten hieronta, todellinen passaaminen ruokapöydässä ruokatarjotaan pöytään ja voileivät voidellaan, tai miehen eteen polvistuminen ja hänen tyydyttäminen) niin mies saa tuntea olevansa mies. Tämä on mielestäni se juju. Siis räyhääminen käy miehisyyden päälle, niin se mitää hyvittää sellaisilla asioilla jossa mies saa todella tuntea olevansa mies. Näin minä asian itse koen...
Sun tapaset naiset on pahimmasta päästä. Oo kiitollinen jos kerta mies on hyvä. Moni jää elämässään jumiin huonon aviomiehen kanssa.