En jaksa enää tätä elämääni
Olin hommannut asumisoikeusasunnon nelihenkistä perhettämme varten, sillä varakas mieheni haluaisi kuulemma maksaa nykyisen ahtaan kaksiomme velattomaksi, ennen kuin suostuu vaihtamaan isompaan asuntoon. Hankin sitten neliön, joka olisi uudesta talosta hyvällä sijainnilla jne. Mies sitten alkoi moittia mua "s*atanan tyhmäksi lehmäksi, joka ei tajua raha-asioista mitään" ja joka tahallaan järjestää hänelle liian pitkän työmatkan (autolla testatessa kului 17 minuuttia). Aiemmin ko. asunti oli kelvannut, mutta nyt kun oon hommannut rahoitusta jne., niin hän haluaakin perua koko jutun. Ja siis se asunto tulisi minun nimiini ja maksaisin itse sen lainankin. Mies alkoi mua nimitellä ja uhkasi lyödä nyrkillä autossa (hän on tehnyt niin monta kertaa aiemmin, joten pelkäsin aiheellisesti).
Sitten kävimme kaupassa, niin mies loi minuun sellaisen täysin tyhjän vihamielisen katseen. Hetken päästä hän sanoi minulle ilkkuvaan sävyyn, että mä turhaan pidän noin avokaulaista paitaa, kun mulla ei ole mitään esiteltävää (=liian pienet rinnat). Paitani siis on normaali (ehkä normaalia aivan hieman avarampikaulainen) t-paita ja yleensä pidänkin todella peittäviä vaatteita. Mitään rintavakoa yms. siitä ei näkynyt. Mies alkoi repiä paitaank ja naureskella, kuinka mulla on vain tyhjät nahkapussit, joita ei sovi esitellä. Tosiasiassa mulla on ihan tavalliset, ei-roikkuva B-kupin rinnat - ei missään nimessä isot, mutta eivät roikkuvat tai "nahkapussitkaan".
Lopulta aloin itkeä ja mies säesti ilkkumalla, kuinka olen ihan hyödytön ja arvoton ja elämässäni epäonnistunut surkimus. Sanoin sitten, että ehkä mun pitäisi hypätä junan alle, jolloin mies mielihyvin ajoi mut välittömästi junaradan vierelle ja jätti sinne sanoen näkemiin ja ajoi nopeasti pois taakseen vilkaisematta. Tässä nyt sitten istun... Kysymys kuuluu: mitä teen?
Kommentit (23)
Oma syysi.
Et sovi asoista miehesi kanssa vaan toimit omin päin. Miehesi haluaisi turvallisen elämän mutta olet arvaamaton eikä miehesi voi luottaa sinuun.
Kaiken lisäksi olet todella jääräpainen etkä suostu muuttumaan. Miehesi haluaisi että elämä olsi ennustettavaa seesteistä mutta sinä vedät jalkojen alta mattoa.
Vaikka koet että mies yhtäkkiä muutti kantaansa uuden asunnon suhteen niin niin ei ole vaan hän on myötäillyt sinua ajatuksella että haaveilet mutta et toteuta aikeitasi nyt sitten hän havahtuu siihen että oletkin toiminut ja tuo julki oman kantansa ja on järkyttynyt asunnon hankinastasi.
Vierailija kirjoitti:
Oma syysi.
Et sovi asoista miehesi kanssa vaan toimit omin päin. Miehesi haluaisi turvallisen elämän mutta olet arvaamaton eikä miehesi voi luottaa sinuun.
Kaiken lisäksi olet todella jääräpainen etkä suostu muuttumaan. Miehesi haluaisi että elämä olsi ennustettavaa seesteistä mutta sinä vedät jalkojen alta mattoa.
Vaikka koet että mies yhtäkkiä muutti kantaansa uuden asunnon suhteen niin niin ei ole vaan hän on myötäillyt sinua ajatuksella että haaveilet mutta et toteuta aikeitasi nyt sitten hän havahtuu siihen että oletkin toiminut ja tuo julki oman kantansa ja on järkyttynyt asunnon hankinastasi.
Vaikka olisi kuinka järkyttynyt niin IKINÄ KOSKAAN ei saa ketään kehottaa tappamaan itseään. Tuollainen parisuhde on sairas!
No sitten vaikka turvakotiin! Ihan oikeasti, tuo tulee vaan pahenemaan. Lue tuo Rikosuhripäivystyksen artikkeli niin ymmärrät itsekin missä tilanteessa elät. Tuo on väkivaltaa mitä miehesi harjoittaa. Hae apua itsellesi ja lapsillesi, asuntoasiat ym. järjestyy. Mies on nyt saanut sinut uskomaan että hän voi päättää kaikesta, näinhän se ei mene. Ja jos mies on fyysisesti väkivaltainen, lääkäriin ja rikosilmoitus. Huudot ja solvaamisen sekä kaikkein pimeimmät jutut voi vaikka nauhoittaa kännykällä.