Mistä joidenkin nuorten lääkärien yli-itsevarmuus tulee?
Jonkin aikaa sitten loukkasin selkäni pahasti ja pääsin lääkäriin nopeasti. Lääkäri teetti yksinkertaisia testejä vähän tylyllä tavalla eikä oikein tuntunut välittävän kovista kivuista. Kuulemma mitään kuvauksia ei tarvittu, vaan kyse oli vain noidannuolesta.
Oikeastihan kyse oli kuitenkin välilevytyrästä ja muusta vakavammasta eikä mistään lihaskrampista, kuten kuvaukset paljastivat.
Kommentit (12)
Kova kiire, liian vähän lääkäreitä, taukoja ei kerkeä pitää, asiakkaisiin ei kerkeä keskittyä, pienet vaivat vievät aikaa oikeasti apua tarvitsevilta jne. Ystäväni on lääkäri ja hän sanoi nämä syyksi, kun kysyin syytä tympeisiin lääkäreihin
Jumalakompleksi ja narsismi. Yleisiä lääkäreiden keskuudessa.
Lääkärit koulutetaan peruskoulutuksen puitteissa lähinnä tunnistamaan akuutit, hoitoa vaativat hätätilanteet ja suoriutumaan niistä. Kyseinen lääkäri ehkä nosteli jalkojasi, kokeili peräaukkosi supistusvoimaa jne. Kun todettiin ettei sellaisia vaivoja ole (-> ei toimenpiteitä vaativaa, kipulääkettä vaan), mielenkiinto lopahti. Ja niin, siis kipulääke ja potilaan patistaminen liikkeelle ovat nimenomaan sen välilevytyrän hoito. Ellei sitten ole niitä hälytysoireita, joiden olemassaolon selvittämiseksi lääkäri niitä testejään teki. Sinänsä lopputuloksen kannalta on aika triviaalia onko selkävaivan syy pieni välilevytyrä vai noidannuoli, hoito on etenkin alkuvaiheessa sama. Lääkärin on tärkeintä diffata ne tapaukset, jotka on lähetettävä päivystyksenä magneettikuville ja leikkauspödälle.
Valtava epävarmuus näyttäytyy ulospäin ylpeytenä, kun ihmisellä ei ole hyvää stressinsietokykyä eikä kykyä pyytää apua.
Ranne oli murtunut, joka näkyi myös röntgenkuvassa. Päivystyksen miespuolinen kandi.... joo, ei näitä nykyään enää kipsata, side ja lasta riittää.
Soitin heti seuraavana arkipäivänä takaisin terveyskeskuksen puolelle ja pyysin lääkäriä vielä katsomaan kuvat, sain välittömösti kutsun tulla kipsaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit koulutetaan peruskoulutuksen puitteissa lähinnä tunnistamaan akuutit, hoitoa vaativat hätätilanteet ja suoriutumaan niistä. Kyseinen lääkäri ehkä nosteli jalkojasi, kokeili peräaukkosi supistusvoimaa jne. Kun todettiin ettei sellaisia vaivoja ole (-> ei toimenpiteitä vaativaa, kipulääkettä vaan), mielenkiinto lopahti. Ja niin, siis kipulääke ja potilaan patistaminen liikkeelle ovat nimenomaan sen välilevytyrän hoito. Ellei sitten ole niitä hälytysoireita, joiden olemassaolon selvittämiseksi lääkäri niitä testejään teki. Sinänsä lopputuloksen kannalta on aika triviaalia onko selkävaivan syy pieni välilevytyrä vai noidannuoli, hoito on etenkin alkuvaiheessa sama. Lääkärin on tärkeintä diffata ne tapaukset, jotka on lähetettävä päivystyksenä magneettikuville ja leikkauspödälle.
Tavalliset kipulääkkeet eivät kuitenkaan välttämättä tuo mitään helpotusta silloin kun kyseessä on hermokipu. Sain sairaslomaa kaksi päivää; tarvitsin ainakin kaksi kuukautta ja erikoislääkäri tarjosi lähetettä kirurgille.
Vierailija kirjoitti:
Valtava epävarmuus näyttäytyy ulospäin ylpeytenä, kun ihmisellä ei ole hyvää stressinsietokykyä eikä kykyä pyytää apua.
Juurikin näin.
Ei tarvitse olla nuori lääkäri. Minulla vastaavan välilevytyrämokan teki erään lääkäriaseman iäkäs fysiatri.
Paljon riippuu myös paikasta, että kuinka paljon on resursseja käytössä. Esimerkiksi tuon selkäkivun tapauksessa julkisen puolen perusterveyshuollossa ei ole mahdollista alkuvaiheessa kuvauttaa joka potilasta, vaan tilanteen seuranta ja kipulääkkeiden sekä mahdollisesti fysioterapian kokeileminen on osa diagnostiikkaa. Privaatissa toki jos vakuutus tai potilas itse maksaa niin mielellään magneettikuvataan jokainen joka suostuu, koska se tietää lisää massia firmalle. Tavallisella röntgenkuvalla ei akuutissa selkäkivussa ole juurikaan muuta käyttöä kuin mahdollisen nikamamurtuman toteaminen, joka taas edellyttää siihen sopivaa vammaa taustalla.
Asiallinen lääkäri toki selittäisi nämä asiat potilaalle, mutta harva jaksaa, varsinkaan jos on hoppu.
Heille on tehty selväksi, että lähetteitä ja lisätutkimuksia ei tehdä, koska budjetti on se mikä on. Jos alkaa mennä persnettoa, on turha kuvitella saavansa samalta alueelta seuraavana kesänä työtä (tulijoita kyllä riittää). Meidän tk:ssa on kaupunkimme terveyshuollon ylilääkäri usein tekemässä päivystystä ja hän viis veisaa mistään budjeteista. Kuuri tulee aina, ja saikkua saa pyytämättä viikon, vaikka olisi perusflunssasta kyse.
Lukekaa hyvät ihmiset edes pieni lääketieteellinen opus. Näette, kunka monitahoisesta ja laajasta aihealueesta on kyse, kun kyseessä on ihmisen anatomia ja kehon toiminta. Lääkärit eivät ole yli-ihmisiä. Tietävät varmasti enemmän kuin keskiverto potilas, joka tulee vastaanotolle, vaikka välillä näyttää olevan niin, että potilas on kaikissa asioissa mielestään se tietävämpi. Lääkäri voi erehtyä ja olla väärässä. Suotakoon se hänelle(kin) kuiten meille muillekin työntekijöille.
Lääkärin äiti
Se on sitä, kun on innostunut että minä tiedän tämän, tästähän oli viime vuonna tenttikysymyskin. Ammattitaito kehittyy sitten ajan mittaan, kun on ikää ja kokemusta vähän enemmän ja on tehnyt tarpeeksi pieleen menneitä nopeita diagnooseja.