Muusikoiden puolisot

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

joo, no riippuu niin muusikosta. Meillä on oma studio huone, aanieristys. Jotta tyo voidaan hoitaa kunnolla, on aikatulu ja koetetaan pitaa siita kiinni. meilla on keikkailu on tyota, joka hoidetaa ja vapaa-aika erikseen.

Miksi ei puoliso voi tehdä omia asioitaan? Koska sinä joustat mielestäsi muidenkin pitäisi joustaa? Et omista miestäsi, jos rakastat niin rakastat ei kyse ole mistään neuvottelusta kaikilla on oma oikeus päättää miten elämänsä haluaa elää. Toisen syyllistäminen omien tarpeidensa mukaan on täysin kohtuutonta.

Vierailija kirjoitti:

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

Mutta toisaalta, on joillain pitkiä työmatkojakin ulkomailla. Suurin asiahan on se että mietitään perheen tilannetta jos lapsia siunaantunut (en aio olla miehen kanssa, jolle keikat on omia lapsia tärkeämmät) ja toisekseen, että niillä keikoilla käyttäydytään. Mutta tässäkin, jos jotain tapahtuu niin lusikat lähtee jakoon.

^ kuka tässä on syyllistänyt ja ketä? Ei missään kohti tätä ketjua mielestäni ole mainittu, etteikö joustettaisi. Päinvastoin, lomamatkoja on peruttu jne.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei puoliso voi tehdä omia asioitaan? Koska sinä joustat mielestäsi muidenkin pitäisi joustaa? Et omista miestäsi, jos rakastat niin rakastat ei kyse ole mistään neuvottelusta kaikilla on oma oikeus päättää miten elämänsä haluaa elää. Toisen syyllistäminen omien tarpeidensa mukaan on täysin kohtuutonta.

Mihin tämä liittyi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

Mutta toisaalta, on joillain pitkiä työmatkojakin ulkomailla. Suurin asiahan on se että mietitään perheen tilannetta jos lapsia siunaantunut (en aio olla miehen kanssa, jolle keikat on omia lapsia tärkeämmät) ja toisekseen, että niillä keikoilla käyttäydytään. Mutta tässäkin, jos jotain tapahtuu niin lusikat lähtee jakoon.

Keikat OVAT muusikoille tärkeämmät kuin omat lapset. Tämän olen todennut lähipiirissäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

Mutta toisaalta, on joillain pitkiä työmatkojakin ulkomailla. Suurin asiahan on se että mietitään perheen tilannetta jos lapsia siunaantunut (en aio olla miehen kanssa, jolle keikat on omia lapsia tärkeämmät) ja toisekseen, että niillä keikoilla käyttäydytään. Mutta tässäkin, jos jotain tapahtuu niin lusikat lähtee jakoon.

Keikat OVAT muusikoille tärkeämmät kuin omat lapset. Tämän olen todennut lähipiirissäni.

Keikoista se raha muusikoille nykyään tulee. Yhtä hyvin voisit syyllistää jotain muuraria siitä, että piippujen ja takkojen muuraaminen on hänelle tärkeämpää kuin omat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

Mutta toisaalta, on joillain pitkiä työmatkojakin ulkomailla. Suurin asiahan on se että mietitään perheen tilannetta jos lapsia siunaantunut (en aio olla miehen kanssa, jolle keikat on omia lapsia tärkeämmät) ja toisekseen, että niillä keikoilla käyttäydytään. Mutta tässäkin, jos jotain tapahtuu niin lusikat lähtee jakoon.

Keikat OVAT muusikoille tärkeämmät kuin omat lapset. Tämän olen todennut lähipiirissäni.

Allekirjoitan tämän, mutta toisaalta ymmärrän myös tämän. Varmaan monessa bändissä jossa on vaikkapa rippikouluikäisiä lapsia pyritään pitämään rippijuhlavkl vapaana. Mutta jos just siihen sattuu Etelä-Amerikan kiertue ja varsinkin jos vain yhdellä bändin jäsenellä on konfirmaatioikäinen lapsi, niin kyllä se on pääsääntöisesti perhe joka joustaa. Ei tuolta maailmalta sukkuloida noin vain kotiin ja logistiikka ja kiertämisen kalleus sitoo aikataulut.

Ja varmaan se on sama vaikka jollain johtajalla, jos tulee tärkeä työmatka 2 viikoksi Japaniin, niin todennäköisesti rippijuhlat jää väliin.

Tuota noin, keikkailu on työtä josta maksetaan rahaa. Ei se ole hauskanpitoa vaan duunia ja vieläpä erittäin rankkaa duunia. Jokainen työtätekevä joutuu järjestämään lapset hoitoon työn ajaksi eli ovatko kaikki sitten itsekkäitä paskiaisia?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei puoliso voi tehdä omia asioitaan? Koska sinä joustat mielestäsi muidenkin pitäisi joustaa? Et omista miestäsi, jos rakastat niin rakastat ei kyse ole mistään neuvottelusta kaikilla on oma oikeus päättää miten elämänsä haluaa elää. Toisen syyllistäminen omien tarpeidensa mukaan on täysin kohtuutonta.

Emme me syyllistä syyllistessämme toisen valintoja.....ettäs tietät tooope.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, en suosittele kenellekään. Oma puoliso pienemmässä bändissä joka keikkailee mutta onneksi aika harvoin, levyjen ilmestymisten aikaan enemmän. Puolensa siinäkin, saa omaa aikaa, mutta toisaalta keikat menee kaiken muun edelle. Lomamatkoja on peruttu koska keikka. Treenit ei mene kaiken edelle mutta monen asian. Himassa ollaan melko lailla jatkuvasti kitara tai muu soitin kädessä ja sävelletään. Balladeja ei ole täälläkään kuulunut. Mutta tää on kaikki pientä ystävääni verrattuna, joka seurustelee kansainvälisesti melko suositun muusikon kanssa. Syksyllä kun alkaa kiertue niin erossa ollaan viikkoja / kuukausia. Oma elämä ja työ estää ettei voi lähteä mukaan, ja kuka sitä nyt haluaisikaan kiertueella roikkua mukana kun mies soittaa joka ilta ja itse hengaat hotellissa. Mutta ei se erossaolokaan mukavaa ole.

Kyllä joku perus-raksamies voittaa puolisona muusikon mennen tullen, jos muuten mies olisi tismalleen samanlainen siis.

Mutta toisaalta, on joillain pitkiä työmatkojakin ulkomailla. Suurin asiahan on se että mietitään perheen tilannetta jos lapsia siunaantunut (en aio olla miehen kanssa, jolle keikat on omia lapsia tärkeämmät) ja toisekseen, että niillä keikoilla käyttäydytään. Mutta tässäkin, jos jotain tapahtuu niin lusikat lähtee jakoon.

Keikat OVAT muusikoille tärkeämmät kuin omat lapset. Tämän olen todennut lähipiirissäni.

Keikoista se raha muusikoille nykyään tulee. Yhtä hyvin voisit syyllistää jotain muuraria siitä, että piippujen ja takkojen muuraaminen on hänelle tärkeämpää kuin omat lapset.

Ainakin meilla tiedetaan keikkakalenterin mukaan koska keikka on. Koska on kohtuullisen menestykas yhtye  niin emme ota valiin muuta keikkaa. Tottakai muusikko on poissa silloin kun muut ovat vapaalla koska han heita viihdyttaa. Meilla on myos perheen kanssa paikka jonne menemme vapaalla ja voimme olla "omia itseamme" . eika meilla puhuta vain musiikin tekemisesta, vaan ihan arki asioista ja meilla on myos harrastuksia. Luulen etta alottelevassa bandissa on niita ap kuvaamia puolisoita. Musiikki on aika kovaa bisnesta, ei se ole mitaa kaynpa soittamassa vahan kapakassa touhua.

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, keikkailu on työtä josta maksetaan rahaa. Ei se ole hauskanpitoa vaan duunia ja vieläpä erittäin rankkaa duunia. Jokainen työtätekevä joutuu järjestämään lapset hoitoon työn ajaksi eli ovatko kaikki sitten itsekkäitä paskiaisia?

Tällä palstalla on meneillään joku uskomus että kaikki muusikot ovat supermenestyviä megaluokan tähtiä. No suurin osa ei todellakaan ole.

Minunkin miehelleni keikat menevät kaiken muun edelle, jopa lapsien. Ja kyllä minä sen ymmärrän, mutta älkää viitsikö rinnastaa tätä johonkin kokopäiväiseen työntekoon josta saisi kunnon palkkion.

Keikat ovat tärkeitä, koska niistä saa sitä tunnettavuutta että edes joskus tulisi vaikka yksityiskeikka, josta saisi rahaakin.

Suurimmalle osalle muusikoista keikka = baari/lämppärikeikka, josta korvauksena saa ilmaiset juomat, matkakulut ja ehkä hotellin jos lykästää.

Muusikon puolisona saa myös aina sydän syrjällään miettiä, että mitähän se mies keksii siellä, maksetussa hotellissa koko illan ilmaiseksi juoneena ja "bändärien" ympäröimänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, keikkailu on työtä josta maksetaan rahaa. Ei se ole hauskanpitoa vaan duunia ja vieläpä erittäin rankkaa duunia. Jokainen työtätekevä joutuu järjestämään lapset hoitoon työn ajaksi eli ovatko kaikki sitten itsekkäitä paskiaisia?

Tällä palstalla on meneillään joku uskomus että kaikki muusikot ovat supermenestyviä megaluokan tähtiä. No suurin osa ei todellakaan ole.

Minunkin miehelleni keikat menevät kaiken muun edelle, jopa lapsien. Ja kyllä minä sen ymmärrän, mutta älkää viitsikö rinnastaa tätä johonkin kokopäiväiseen työntekoon josta saisi kunnon palkkion.

Keikat ovat tärkeitä, koska niistä saa sitä tunnettavuutta että edes joskus tulisi vaikka yksityiskeikka, josta saisi rahaakin.

Suurimmalle osalle muusikoista keikka = baari/lämppärikeikka, josta korvauksena saa ilmaiset juomat, matkakulut ja ehkä hotellin jos lykästää.

Muusikon puolisona saa myös aina sydän syrjällään miettiä, että mitähän se mies keksii siellä, maksetussa hotellissa koko illan ilmaiseksi juoneena ja "bändärien" ympäröimänä.

Ymmärrätkö että jokainen bändi aloittaa noin. Ensin tehdään tuota 4-5 vuotta, sitten saadaan vähän parempia keikkoja jne. ja lopuksi päästään ehkä sinne Provinssin päälavalle mutta edelleen heitetään klubikeikkoja myös. Jos et tuota sisäistä, et pysty kannustamaan ja tsemppaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Muusikon puolisona saa myös aina sydän syrjällään miettiä, että mitähän se mies keksii siellä, maksetussa hotellissa koko illan ilmaiseksi juoneena ja "bändärien" ympäröimänä.

En käyttäisi sanaa aina. Itse en ole koskaan miettinyt mitä mies keksii hotellissa bändärien ympäröimänä, en vaikka näen keikkojen jälkeen kuvia jossa hän on bändärien ympäröimänä. Ei muusikko ole sen alttiimpi pettämään kuin kukaan muukaan, luotan mieheeni täysin ja tiedän että yhteiskuvat ovat osa työsarkaa ja että keikan jälkeen bäkkäreillä pyörii aina kaikenlaista porukkaa joiden kanssa hengataan jos jaksetaan.

Olen itsekin monasti ollut eri bändien bäkkäreillä ja hotellihuoneissa eikä koskaan ole tapahtunut mitään sen kummempaa kuin kippistelyä ja hauskoille jutuille nauramista.

1

Minua mietityttää, miten muusikoiden (jos nyt tarkennetaan, niin rock-, pop- ja metallimuusikoiden) puolisot jaksavat jatkuvan pettämisuhan alla. Olen vierestä seurannut, miten niin lukuisat keikkailevat muusikot sortuvat pettämään, vaikka aluksi he olisivat vaikuttaneet hyvinkin kunnollisilta puolisoilta ja/tai perheenisiltä.

Toki kuka tahansa voi pettää milloin tahansa, ja puolisoon pitää vain luottaa, jos haluaa säilyttää mielenterveytensä ja pitää suhteen kunnossa, mutta muusikoilla ne houkutukset ja pettämisen helppous ovat ihan toista luokkaa kuin perusduunareilla. Ja se, mikä tapahtuu kiertueella, jää kiertueelle, tuntuu olevan monenkin mottona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, keikkailu on työtä josta maksetaan rahaa. Ei se ole hauskanpitoa vaan duunia ja vieläpä erittäin rankkaa duunia. Jokainen työtätekevä joutuu järjestämään lapset hoitoon työn ajaksi eli ovatko kaikki sitten itsekkäitä paskiaisia?

Tällä palstalla on meneillään joku uskomus että kaikki muusikot ovat supermenestyviä megaluokan tähtiä. No suurin osa ei todellakaan ole.

Minunkin miehelleni keikat menevät kaiken muun edelle, jopa lapsien. Ja kyllä minä sen ymmärrän, mutta älkää viitsikö rinnastaa tätä johonkin kokopäiväiseen työntekoon josta saisi kunnon palkkion.

Keikat ovat tärkeitä, koska niistä saa sitä tunnettavuutta että edes joskus tulisi vaikka yksityiskeikka, josta saisi rahaakin.

Suurimmalle osalle muusikoista keikka = baari/lämppärikeikka, josta korvauksena saa ilmaiset juomat, matkakulut ja ehkä hotellin jos lykästää.

Muusikon puolisona saa myös aina sydän syrjällään miettiä, että mitähän se mies keksii siellä, maksetussa hotellissa koko illan ilmaiseksi juoneena ja "bändärien" ympäröimänä.

Ymmärrätkö että jokainen bändi aloittaa noin. Ensin tehdään tuota 4-5 vuotta, sitten saadaan vähän parempia keikkoja jne. ja lopuksi päästään ehkä sinne Provinssin päälavalle mutta edelleen heitetään klubikeikkoja myös. Jos et tuota sisäistä, et pysty kannustamaan ja tsemppaamaan.

Minun mieheni on tehnyt tuota kymmenen vuotta. Hän on mukana monessa bändissä ja on ollut myös eräässä varsin suositussa(?) viihteellisessä musiikkiohjelmassa.

Ei se mene noin. Eivät kaikki pääse pinnalle ja isoille keikoille. Pinnalle pääseminen vaatii rahaa, aikaa, tuuria ja hyvää ajoitusta. Kannustan ja tsemppaan miestäni aina. En ole koskaan kieltänyt häneltä mitään musiikkiin liittyvää, joskus minä olen se joka patistaa treenaamaan. Ennen lapsia minä kuljin keikoilla mukana kannustamassa.

T. Se edellinen kirjoittaja

Miksi roikutte mukana jos ette luota toiseen ettekä oikeasti rakasta toista ihmisenä? Käsittämätöntä syyllistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei muusikko ole sen alttiimpi pettämään kuin kukaan muukaan, luotan mieheeni täysin ja tiedän että yhteiskuvat ovat osa työsarkaa ja että keikan jälkeen bäkkäreillä pyörii aina kaikenlaista porukkaa joiden kanssa hengataan jos jaksetaan.

Tämä.

Ihmisillä tuntuu olevan kumma käsitys siitä että muusikot ovat automaattisesti jotenkin löyhiä tavarastaan. Muusikoita on yhtä moneen junaan kuin perusjamppojakin, toiset pettää, toiset ei. Ei se uraa katso.

Vierailija kirjoitti:

Minua mietityttää, miten muusikoiden (jos nyt tarkennetaan, niin rock-, pop- ja metallimuusikoiden) puolisot jaksavat jatkuvan pettämisuhan alla. Olen vierestä seurannut, miten niin lukuisat keikkailevat muusikot sortuvat pettämään, vaikka aluksi he olisivat vaikuttaneet hyvinkin kunnollisilta puolisoilta ja/tai perheenisiltä.

Toki kuka tahansa voi pettää milloin tahansa, ja puolisoon pitää vain luottaa, jos haluaa säilyttää mielenterveytensä ja pitää suhteen kunnossa, mutta muusikoilla ne houkutukset ja pettämisen helppous ovat ihan toista luokkaa kuin perusduunareilla. Ja se, mikä tapahtuu kiertueella, jää kiertueelle, tuntuu olevan monenkin mottona.

No varmaan samalla tavalla kuin muutkin, luotetaan niin kauan kuin on aihetta luottaa. Ja jos sen luottamuksen käyttää väärin, niin kyllä asioilla on tapana selvitä ennemmin tai myöhemmin ja vastuu siitä on sitten otettava.

Olen itse elänyt niin mustasukkaisessa suhteessa, etten jaksa aloittaa sellaista perseilyä. Ei se vahtiminen, stressaaminen ja kyttääminen kenenkään pettämisiä estä jos on pettääkseen.