HUHTIVAAVIEN VIIKKO 9
Kommentit (33)
Äitini haki jo Oskarin hoitoon, jotta saan vähän imuroida sun muuta ennen töihin lähtöä. Mutta karkasinpas ensin koneelle kuulumisia vaihtamaan:)
O-I, paljon onnea tulokkaasta ja hyviä vointeja. Koita huilata aina kun mahdollista ja toivotaan että ne unenlahjat löytyisi!
Errj, ymmärsin kyllä mitä tarkoitit sanoa, itse olen vähän samaa asiaa pohtinut... Mutta varmasti sitten jos/kun pikkukakkonen ilmoittaa tulostaan niin uskon niinkuin Lyle kirjoitti, että se rakkauskiintiökin sitten tuplaantuu. Mutta nyt olen ihan tyytyväinen näinkin, jollain lailla tämä töihin paluu vähän vauvakuumetta rauhoitti..?
Eilen olin iltavuorossa, tulin kotiin vasta klo 21.30. Kotiin tullessa jännitin että onko isi saanut Oskarin nukkumaan vai onko täällä vastassa hermoraunio isi ja karjuva poika... Mitä vielä, pikkumies oli syönyt iltapuuronsa suu ammollaan ja ruvennut sitten kiltisti nukkumaan... Jaaha, paras kai olisi olla jatkuvasti iltavuorossa... (Marttyyriäiti, huomaatteko) Ja Oskari vieläpä nukkui koko yön heräämättä:) Nyt oli aamulla sitten vähän äidin syliä vailla, eli aamutoimet tehtiin niin että O roikkui kainalossa:)
Kerroin että Oskari otti tiistaina ekat askeleet. No, sen koommin ei ole häntä se touhu kiinnostanut, tukea vastaan vain kävellään. Tai sitten äiti kulkee vierellä etusormi ojossa, selkä kumarassa kävelykeppinä. Luulin vain, että sitä kävelyä sitten treenattaisiin päivät päästään... Mutta ehtiihän sitä.
Nyt täytyy ruveta imurointihommiin että ehdin sitten vielä töihinkin.
Lylelle toivotan mukavaa vapaata viikonloppua, samoin muillekin hippusille ja mammoille!
Miiru ja Oskari
Eilinen oli aivan järkyttävä päivä, olin niin väsynyt että huh. Viimeksi olin näin väsy kun aloiteltiin kiinteät ja herättiin se 17> kertaa yössä. Viime yön Anton nukkui tosi hyvin (heräsi kaksi kertaa) Tosin Anton heräsi 22.30 ja valvoskeli rintaa syödän ja hösläten ja huuaen kaksi tuntia, kun sain taltutettua pojan unille =) Oli muuten huippusuloinen, kun yhtäkkiä nosti pään ylös ja silmät pyörivät päässä ja poju ihan " maitohumalassa" hihitteli. Sitten tosiaan nukuttiin hyvin, aamulla herättiin 08.00, ei olisi Anton taas malttanut nousta, pakko oli, että sai vietyä esikoisen luistelemaan. Kuumetta ei ollut enää, eli tauti alkaa olla voitettu, ollaan kyllä sisällä, ettei saada uutta tautia. Mutta kyllä yksi hyvin nukuttu yö teki hyvää, paljon pirteämpi olo, vielä kun pääsisi nauttimaan ulkoilmasta, huoh
Lylelle: Oikein hauskaa viihdettä, koita rentoutua =)
Kent: Mekin koitettiin antaa Antonille meidän ruokaa>>seinään lensi, eli yök, yök. 8kk soseista uppoaa makaroni+jauheliha ei muu. Kiva, että teillä on alknut mennä isomman vauvan soseet.
Vauvakuumeesta: Nyt juuri tällä sekunnilla tuntuu, etten millään kykenisi jaksaisi hoitaa uutta vauvaa, tämä tunne meee ohi ja tulee, tahdon pikku kolmosen tunne. Lyhyesti, minulta ei ole vauvakuume hävinnyt, mutta ihan vielä ei meille kolmosta tule. Errjlle sen verran, kuten Lyle jo sanoi, rakkautta riittää molemmille tasapuolisesti. Minäkin pelkäsin, että entä jos jompaakumpaa rakastaa enemmän, riittääkö rakkaus jne. Kovin erilaisia ovat nämä ihanat pojat ja molempia rakastaa ihan yhtä paljon, toki suhde on vähän erilainen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Minä lähden huomenna YKSIN kauppaan, jätän Antonin isin kanssa ja vien esikoisen harrastamaan talviurheilua isovanhempien kanssa =)
Ja nyt häivyn tekemään jotain järkevää, kun Anton tutii
Mareila+Anton 9kk
Niin, vielä ennen " äitin vapaapäivää" , kuten esikko nasevasti ilmaisi.
Pako täällä partaani hihitellä, että taitaapa ukko-kulta saada aimo annoksen " kotiäidin" puuhaa. Tosiaan, lähden kohta ja tulen vasta sunnuntaina. Siinä on ihan tarpeeksi sarkaan miehelleni, joka itsekin on sanonut, ettei putkiaivoilla voi ilman sählinkiä hoitaa kahden lapsen asioita yhtäaikaa. Niin, lisäbonarina se, että Pihla on yhtäkkkiä vähentänyt päiväunensa aivan minimiin: 3omin.+50min. Ennen meni siis 3h ja 2h. Mistä moinen? Ja esikolla on ummetusta. Että sellaista ekstraa :-) Toivottavasti pärjäävät.
Ja sitten muuten piti jo aiemmin mainita, että Pihlan virstatientulehduksen estolääke aiheuttaa Pihlalla (ja varsin yleistä muutenkin) oksennusta. Lääke pitää antaa illalla ruuan yhteydessä ja eilen taas reppana oksensi päivällisen ja iltapuuron pihalle. Kiva sitten laittaa toista tyhjällä vatsalla nukkumaan. Olen kironnut sen lääkkeen moneen kertaan. No, ainakin olen jo tyystin tottunut saamaan ryynit päälleni. Riisuminen, vauvan putsaaminen ja pyykkääminen sujuvat jo aivan kuin valssi.. (oksennus ja valssi... hmmm...)
No mutta, olen pitkästä aikaa laittanut hiukseni nätisti ja meikannut. Odottelen ukkoa kotiin ja hurauttelen auringon laskuun. Kaikille muillekin mukavaa viikonloppua!
Lyle
Heti aluksi, jotta muistan.......
Erjj- Ei, ei olla vielä bikinikunnossa ;-) yritys on kova ;-) Tosin tänä viikonloppuna on todella repsahdettu herkuttelun puolelle. Ja viis siitä!!!
Lyle - Todella hauskaa polttari-iltaa..... ja taas olen toivottelujeni kanssa myöhässä ;-) Mutta , mutta , pakko myöntää, että oikein herkuttelin ajatuksella, että jättäisin nämä kaikki 3 muksua miehen kanssa tänne nelisin ;-) Hmmmmm sepä vasta olisi mielenkiintoista ;-)
Niin Elmo on tosiaan 10 kk ja mies ei ole vielä koskaan laittanut elmoa nukkumaan. Oikeastaan syy on se, että se on vain ollut mun homma jotenkin..... Jos mies ei ole töissä, niin hän vastaa isompien poikien iltapalasta, pesusta ja sänkyyn laitosta. Mutta hauska huomata, että Elmo ja iskä (eli äijä niinkuin elmo sanoo ;-)) alkavat saada toisistaan enemmän irti joka päivä.
Olen tästä kyllä aikaisemminkin sanonut, että jotenkin noi vauvat ei ole mun miehen juttu. Loistavampaa isää saa hakea, mutta kuitenkin pääsee loistamaan, vasta kun toinen osaa enemmän ilmaista itseään. ei siis ole mitenkään sellainen hoivatyyppi, vaikka tykkääkin paijailla ja halailla hmmmm onpas tää nyt taas vaikeaa.
Joku oli tuossa kirjoitellut parisuhteesta ja sen olemassa olosta. Meillä se alkaa taas pikkuhiljaa löytyä :-) Alkaa väsymys loppua , kun Elmokin on alkanut nukkumaan. Toisaalta myös äitiys antaa taas jo vähän myöten, kun toinen on vähän edes vanhempi. Iän myötä on tullut huomattua ( ja kavereita seuraamalla), että kyllä mä kuitenkin olen tainnut lottovoiton löytää, kun mieheeni törmäsin. Kukapa uskois, että mun mies on mun ensimmäinen yhden illan suhde ;-) oikeasti, olin vakaasti päättänyt (silloin 17 vuotiaan järjellä), että nyt harrastan elämäni ensimmäisen yhden illan suhteen. Hmmmm ei oikein onnistunut, kun sama mies on nykyään aviomies ja kolmen lapsen isä ;-)
No näihin paljastuksiin, heips :-)
minun mieheni on juuri niin kuin sinä kuvasit omaasi! Siis vauvojen kanssa jne. Pari viikkoa sitten laittoi Amandan ekaa kertaa nukkumaan (ja meni ihan hyvin), ja aivan samasta syystä kun teillä, eli koska se nyt vaan on ollut mun homma. Minä ainakin hyvin tajusin selityksesi =)
Ja vielä tuo että yllättäen minunkin mieheni oli mun eka ja vika yhdenilllanjuttuni, tosin minä sillon jo _kypsässä_ 19 vuoden iässä!! Oikeen huvittaa kun oli vappuaatto ja olin täällä au pairina ja sitten iskin silmäni tähän heppuun (joka oli aivan ärsyttävän ruotsalaisen näkönen) ja vielä yhteen toiseenkin ja sitten kännispäissäni soitin kaverilleni Suomeen että " no hei, otaks mä nyt ruotsalaisen vai hollantilaisen" ja kaveri sano ykskantaan että se ruotsalainen. Enpä siloln uskonut että saan jätkän kanssa 3 lasta...
Mutta nyt pitää kai mennä alas tarkastelemaan että kuin ihana se oikeesti onkaan =)
Meidän aamu alkoi tänään kuudelta !?! Helka on kyllä melkein aina herännyt kuuden maissa, mutta nukahtanut vielä uudelleen vähintään tunniksi. Paitsi nyt parina päivänä on ollut hirveetä ähellystä aamuyö ja tänään sitten herätys kuudelta. Voi yäääh, minä en halua herätä kuudelta!
Me oltiin eilen kylässä yhdellä sukulaisella, jolla on kaksikerroksinen talo. Likka paineli suoraan portaille ja kiipesi ihan itse ylös asti (olin tietysti vieressä ottamassa mahdollista koppia)! Eikä ole ennen portaita nähnytkään. Ohhoh. Ja tänään on sitten ollut ohjelmassa sohvalle ja leikkilaatikkoon kiipeämistä sekä kovaa yritystä sängylle. Mietittiin tossa miehen kanssa, että kun omaa lapsuuttaan muistelee, niin jatkuvasti oli pää täynnä patteja ja mustelmia siellä sun täällä. Eli kai täytyy vaan tottua siihen ajatukseen, että tuo kopse on meillä taustaäänenä vielä muutaman vuoden...
Tuli mieleen ryhiksen Kaapon syömisistä, että paljonkos muut hippuset tällä hetkellä suunnilleen syö? Ja juo?
Meillä aaamulla ja illalla keitän puuron 1/5 desistä hiutaleita, yleensä siitä menee noin puolet. Pari kertaa on mennyt koko satsi. Lisukkeena marjoja, luumua tai hedelmää.
Lounas ja päivällinen tekee yhteensä yhden ison soossipurkillisen verran, lisäksi sormiruokana (tytön paikallaanpitämiseksi) on yleensä tomaattia, kurkkua, herneitä, maissia tms.
Ruokajuomana on vettä, sitä menee muutamia kulauksia. Imetän päivällä noin 6-8 kertaa, yöllä kerran.
Ei mitenkään hurjia määriä nää meidän syömiset verrattuna Kaapoon! Ja näittenkin kanssa on tekeminen, lähinnä siinä että saa kakrun viihtymään pöydässä niin kauan että saa lapettua ruuan alas. Tuota juomapuolta olen kans miettinyt, että pitäiskö vähitellen saada enemmän vettä menemään (kaikki sukulaiset on aina ensimmäisenä kippaamassa vesipulloa tytölle), mutta ei se huoli. Ruuan kanssa menee vettä mutta muuten on ihan turha yrittää.
Mulla oli jotain muutakin mielessä, mutta meni pois. Mun pitää mennä nukkumaan, jos huomennakin pitää kampeutua ylös kukonlaulun aikaan :(
Heh, mullakin on vappuheila! Ei kumminkaan eka yhden illan juttu (kröhöm, punastun), mutta baarista bongattu kuitenkin :) Mulla oli vielä hirvittävä dilemma silloin yöllä, kun mulla oli kuukautiset ja mietin pääni puhki (aika monen kaljan jälkeen) että kuinka ihmeessä saan pidettyä noin ihanan miehen ellen voi viedä sitä kotiin?! Tulin lopulta siihen johtopäätökseen, etten voikaan ja että pakko se on kotiin roudata, oli mikä oli. Tunnustin kuukautiset vasta kotiovella :D
Meillä tulee 8 vuotta tänä vuonna täyteen. Ja nyt taas menee ihan hyvin, kai se on tuo kevätaurinko kun keventää mieltä kaikin tavoin!
Mulla ei vappuheilaa ole, töistä löysin ja treffeille eksyttiin =)
Errj: Kyseli syömisistä, Anton syö 1/4 purkin vauvapuuroa aamulla ja illalla. Lounaana menee pikkupurkki sosetta, samoin päivällisellä. Välipalana menee 1/4 purkkia hedelmäsosetta. Imetän 7-9 kertaa vuorokaudessa ja vettä poju juo 1/2 dl-1dl, kun on oppinut juomaan itse niin pakko on saada juoda =) Sormiruokaa menee vaihtelevasti omenaa, vesimelonia, maissinaksuja jne. Sormiruokaa ei kyllä paljoa mene. Eipä tuo poikakaan paljoa syö. Helka juo aika usein maitoa, tuskin vettä tarvitsee juoda ainakaan siksi, ettei muuten saisi nestettä. Anton rupesi juomaan vettä paremmin kun oppi itse juomaan.
Mugsab: Kyselit kakka asiaa, nyt kun Anton on ruvennut syömään taas, niin saa olla kokoajan vaihtamassa vaippaa.
Eilen olikin kivaa, olin aamupäivän ostoksilla ystäväni kanssa, Anton oli kotona ja esikoinen yökylässä isovanhemmilla. Hyvin olivat pojat pärjänneet, loppua kohden tuli itku, mutta mies sai rauhoitettua pojan. Minulla oli tosi ikävä, mutta oli kyllä rentouttavaa, Iltäpäivällä tulivat Antonin kummit.
Nyt kahvia santsaamaan. Hauskaa päivää hippusille+perheille
T:Mareila+Anotn tänään 10kk
Sen verran korjaan edellistä viestiäni puuromääristä, että keitän siis puuroa PUOLESTA desistä hiutaleita... Kirjoittaessani mietin, että laitanko 1/2 vai 0,5 ja niinhän siitä sitten tuli 1/5!
Ei ny muuta, kakrulainen roikkuu lahkeessa.
Helvi on näitä hirmusyljiä... Teen ruokia itse milloin mistäkin, joten määrät ovat arvioita, mutta suuunnilleen näin:
-aamupuuroa jälkiruokakulhollinen, joskus enemmänkin
-välipalana tissimaitoa tai kiisseliä tms noin ½-1 kulhollinen
-liharuokaa noin ½-1dl (vaikea arvioida, paljonko on, kun on perunanpaloja tai makaroonia tms, mutta ei siis isoja annoksia mene " varsinaista" ruokaa"
-välipalana taas tissimaitoa tai jugurttia tms ½-1kulhollinen
-iltapuuroa jälkiruokakulhollinen
Lisäksi vaihteleva määrä leivänpaloja ja maistiaisia vanhempien lautaselta...
Uteliaisuuttani kävin mittaamassa kulhon: 2½dl.
Nyt ei itku laannu sängyssä isin kanssa. eroahdistusta...
.. käytin juuri melkein tunnin kirjoittelemiseen, en tallentanut tekstiä välillä ja hävisihän se sitten! #¤@@!?*##!
Lyhyesti siis: kiitos ensinnäkin hykerryttävistä yhden illan paljastuksista! Erityisesti Errj:n kuukautisjuttu oli mahtava. : ) !! Me tavattiin mieheni kanssa yhteisessä kesätyöpaikassa, kun minä olin 22 ja hän 19. Välillä ehdittiin erotakin, mutta nyt menee paremmin kuin koskaan, vaikka vauvan myötä tulikin taas yllättävää riitaa ja hampaiden kiristelyä mukaan kuvioon...
RuokaG: Laura on ilmeisesti suursyömäri. Aamulla ja illalla puuroon 3/4 dl hiutaleita, lounaaksi ja päivälliseksi n. 3 dl liha- (tai kala tai kana)kasvissosetta, välipalaksi pikkupurkillinen hedelmä- tai marjasosetta. Lisäksi imetän jokaisen aterian yhteydessä + kerran aikaisin aamulla. Olen tosi iloinen ja kiitollinen siitä, että ruokailut sujuvat meillä niin vaivattomasti.
Nyt täytyy lopettaa, sillä tunti riittänee tähän hommaan : ). Oikein hyvää yötä kaikille!
Ompunäiti ja Laura 9.4.
Pitkästä aikaa käväisen kirjuttelemassa jotain, taas vähän kiireessä, enkä muista kuka oli kirjoittanut mitäkin..Pitää tulla vaikka myöhemmin ajan kanssa uudelleen.
Meillä aamu alkoi pikkaista vaille 7. Miia on ottanut nyt tavakseen mennä nukkumaan jo puol 9 aikoihin ja sit herätä aamulla jo jossain 6-8 välillä..Ja itse kun ei tajua mennä ajoissa nukkumaan, niin väsyttää ihan älyttömästi aamuisin. Mutta aika nopsaan sitä herää, kun meidän päivänpaiste alkaa kujertelemaan korvan juuressa:)
Vaipanvaihdosta on tullut melkoista showta, vaikka yritetään aina keksiä jotain katseltavaa niin silti yritetään täysin voimin kääntyä mahalleen..ja sittenkun kielletään, niin huutohan siitä tulee.
Kyllä huomaa muutenkin, että tempperamenttiä ei tuolta tytöltä puutu. Joku asia kun ei mene mielen mukaan, niin alkaa huuto ja kaikki tavarat viskellään kädestä oikein mielenosoituksellisesti.
Syönti onnistuu edelleen ihan hyvin, tosin nyt suurinta huutoa on laittaa kädet lusikan eteen tai sit suuhun kun siellä on jo ruokaa..syönnin jälkeen on sit niin äidin housut kuin oma naamakin ruuassa, kun niitä pitää taputella siinä ruokailun ohessa.
Vauvakuumeesta sen verran, että sitä olis kyllä ilmassa, mut olosuhteiden pakosta sille ei voi tehdä mitään, ja päälle vuosi on odoteltava:(
Onnea kovasti O-I:lle ja perheelle!
Nyt pitää taas rientää ja jättää palstatilaa muillekin! Mukavat päivänjatkot!
-Milenna ja Miia 27.4-
Viikonloppu! Tämä äippä tekee radikaalin siirron ja lähtee koko viikonlopuksi humputtelemaan. Mulla on mun parhaan kaverin polttarit ja järjestelyt alkaa jo tänään. Mieheni hoitelee lapset viikonlopun ajan. Eilen se jo pyysi, että voisinko kirjoitella sille Pihlan käyttöohjeet. Pistin siis paperille tärkeimmät jutut. Saas nähdä miten ukon käy! Itse aion ottaa ilon irti, enkä murehdi.. (Höpönlöpön, murehdin kuitenkin)
Errj.. tuo kuvailemasi " pystynkö rakastamaan toista lasta näin paljon" on niin tuttu juttu. Minä pelkäsin tuota aivan tokan raskauden loppuun asti. Se on vaan kumma juttu: kun se toinen laspi tupsahtaa maailmaan, niin se oma rakkausvarastokin tuplaantuu. En ole itse ainakaan koskaan kokenut, etteikö rakkautta olisi riittänyt molemmille yhtä paljon. Jännää se on, että molempia mukuloita rakastaa juuri sellaisina kuin he ovat. Ja juuri kun tuo rakkausmittari tuntuu olean ihan maksimissa, niin löytyy taas uusi taso. (Ja toki välillä on niitä hetkiä, kun voisi vaihtaa lapset keltaisella palstalla vaikka vähän käytettyyn polkupyörään)
No mutta, tämä viikko on ollut meillä onnistunut. Olen kevätenergiaa täynnä! Pihla oppi tiistaina seisomaan ilman tukea.. Kaikkea kivaa on taoahtunut muutenkin.
Nyt viikonlopun viettoon...
Lyle