Pyysin hyvää kaveria kylään viikonlopuksi ja tämä oli vastaus

200 km suuntaansa on pitkä matka vaikka olisi auto käytössään ja varsinkin jos ei ole. Minkälaista ohjelmaa olit ap ajatellut viikonlopuksi? Onko nykyisessä kotikaupungissasi mielenkiintoisia käyntikohteita, joissa voisit kutsumasi pariskunnan kanssa käydä? Ymmärrän siis täysin, jos ystävääsi ei miehensä kanssa huvittanut lähteä ajelemaan vain sinun takiasi, aivan niin kuin ystäväsi vastasikin totuudenmukaisesti. En sinuna rikkoisi välejäni ystävään, vaan yrittäisin keksiä parempaa vastinetta ajalle. Miksi muuten ystävän pitäisi tulla miehensä kanssa? Eikö teillä olisi paljon mukavampaa ihan kahdestaan? Söisitte, joisitte viiniä, juttelisitte, kävisitte katsomassa kaupunkia ihan rauhassa, ehkä shoppailemassakin tyttöporukalla jne? Mies on siinä vain kolmas pyörä ja tylsistyisi sekunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei koe sun tapaamista tärkeäksi, vaan joksikin minkä voi suorittaa jos helposti ohikulkiessa onnistuu :(. Mulle samoin vastaavat kyläilypyyntöihin sukulaiset, mm oma isäni. Yhteen aikaan hän jopa kulki säännöllisesti kotikaupunkini ohi, ja kun kysyin että tulisitko käymään vaikka kahvilla, vastaus oli "ei mulla ole sinne mitään asiaa niin en viitsi pysähtyä".(eikä ollut eläkeläisena mikään kiirekään ). Jep, tosi tärkeä olo tulee!

Sinuna ap etsisin uusia ihmisiä elämääsi. Tällaisissa tilanteissa ne tosiystävät punnitaan.

Oletko koskaan kysynyt isältäsi, etkö sinä, hänen lapsensa, ole tarpeeksi hyvä syy poiketa kahvilla? Kokeile edes, mikä on vastaus.

Vierailija kirjoitti:

200 km suuntaansa on pitkä matka vaikka olisi auto käytössään ja varsinkin jos ei ole. Minkälaista ohjelmaa olit ap ajatellut viikonlopuksi? Onko nykyisessä kotikaupungissasi mielenkiintoisia käyntikohteita, joissa voisit kutsumasi pariskunnan kanssa käydä? Ymmärrän siis täysin, jos ystävääsi ei miehensä kanssa huvittanut lähteä ajelemaan vain sinun takiasi, aivan niin kuin ystäväsi vastasikin totuudenmukaisesti. En sinuna rikkoisi välejäni ystävään, vaan yrittäisin keksiä parempaa vastinetta ajalle. Miksi muuten ystävän pitäisi tulla miehensä kanssa? Eikö teillä olisi paljon mukavampaa ihan kahdestaan? Söisitte, joisitte viiniä, juttelisitte, kävisitte katsomassa kaupunkia ihan rauhassa, ehkä shoppailemassakin tyttöporukalla jne? Mies on siinä vain kolmas pyörä ja tylsistyisi sekunnissa.

Ei pitäisi, mutta toki ilmaisin että mieskin on tervetullut, jos niin haluaa ja jos kaverista on kivempaa tulla hänen kanssaan. Ollaan monesti vietetty aikaa kolmestaan ja ollaan kavereita myös miehen kanssa. Oli luontevaa mainita hänetkin kutsussa.

Ehkä siis seuraavan kerran laadin valmiin ohjelman, jonka esittelen kaverille. Ajattelin vain, että voitaisiin spontaanisti keksiä yksissä tuumin ja fiiliksen mukaan tekemistä tai jos huvittaa, niin olla vaan. Tai ehkä en enää vaivaudu. Käyköön sitten sellaisissa paikoissa, joissa on käyntiä.

Vierailija kirjoitti:

200 km suuntaansa on pitkä matka vaikka olisi auto käytössään ja varsinkin jos ei ole. Minkälaista ohjelmaa olit ap ajatellut viikonlopuksi? Onko nykyisessä kotikaupungissasi mielenkiintoisia käyntikohteita, joissa voisit kutsumasi pariskunnan kanssa käydä? Ymmärrän siis täysin, jos ystävääsi ei miehensä kanssa huvittanut lähteä ajelemaan vain sinun takiasi, aivan niin kuin ystäväsi vastasikin totuudenmukaisesti. En sinuna rikkoisi välejäni ystävään, vaan yrittäisin keksiä parempaa vastinetta ajalle. Miksi muuten ystävän pitäisi tulla miehensä kanssa? Eikö teillä olisi paljon mukavampaa ihan kahdestaan? Söisitte, joisitte viiniä, juttelisitte, kävisitte katsomassa kaupunkia ihan rauhassa, ehkä shoppailemassakin tyttöporukalla jne? Mies on siinä vain kolmas pyörä ja tylsistyisi sekunnissa.

Eikö nykyään ihmisille riitä enää pelkkä ystävien näkeminen? Aina pitäisi olla huvia ja sirkustemppuja jo etukäteen mietittynä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 km suuntaansa on pitkä matka vaikka olisi auto käytössään ja varsinkin jos ei ole. Minkälaista ohjelmaa olit ap ajatellut viikonlopuksi? Onko nykyisessä kotikaupungissasi mielenkiintoisia käyntikohteita, joissa voisit kutsumasi pariskunnan kanssa käydä? Ymmärrän siis täysin, jos ystävääsi ei miehensä kanssa huvittanut lähteä ajelemaan vain sinun takiasi, aivan niin kuin ystäväsi vastasikin totuudenmukaisesti. En sinuna rikkoisi välejäni ystävään, vaan yrittäisin keksiä parempaa vastinetta ajalle. Miksi muuten ystävän pitäisi tulla miehensä kanssa? Eikö teillä olisi paljon mukavampaa ihan kahdestaan? Söisitte, joisitte viiniä, juttelisitte, kävisitte katsomassa kaupunkia ihan rauhassa, ehkä shoppailemassakin tyttöporukalla jne? Mies on siinä vain kolmas pyörä ja tylsistyisi sekunnissa.

Ei pitäisi, mutta toki ilmaisin että mieskin on tervetullut, jos niin haluaa ja jos kaverista on kivempaa tulla hänen kanssaan. Ollaan monesti vietetty aikaa kolmestaan ja ollaan kavereita myös miehen kanssa. Oli luontevaa mainita hänetkin kutsussa.

Ehkä siis seuraavan kerran laadin valmiin ohjelman, jonka esittelen kaverille. Ajattelin vain, että voitaisiin spontaanisti keksiä yksissä tuumin ja fiiliksen mukaan tekemistä tai jos huvittaa, niin olla vaan. Tai ehkä en enää vaivaudu. Käyköön sitten sellaisissa paikoissa, joissa on käyntiä.

Siitäkin nousisi varmaan joku haloo, jos jättäisin kaverin miehen yhtäkkiä kutsumatta....

Taas sitä huomaa, millaisessa kuplassa itse elän. Minusta on nimittäin iso juttu, jos joku kaveri (saati että itse) muuttaa pois 200km päähän. Siis toinen muuttaa pois tutuista ympyröistä ja jutuista. Ettekö te halua edes henkisesti olla tukena sellaisessa?

Ettekö te halua nähdä kaverin uutta kotia? Uutta paikkakuntaa? Nähdä kasvotusten?

Ei tietenkään joka viikonloppu, mutta vaikka kerran vuodessa?

Niin ja en ymmärrä, miksi joku kysyy että mitä ohjelmaa olet järjestänyt että viitsisi tulla kylään. Wtf? Ja toinen tuskailee että on niin kamalaa olla yötä kun pitää miettiä sanomisia ja kolmas ei vaan jaksaisi.

Olen varmaan tosi outo myös, kun en ikinä vastaisi noin tylysti, vaikka kylään kutsuva olisi sellainen josta en yhtään tykkää. Vastaisin että kiitos kutsusta, mutta.

Vierailija kirjoitti:

Taas sitä huomaa, millaisessa kuplassa itse elän. Minusta on nimittäin iso juttu, jos joku kaveri (saati että itse) muuttaa pois 200km päähän. Siis toinen muuttaa pois tutuista ympyröistä ja jutuista. Ettekö te halua edes henkisesti olla tukena sellaisessa?

Ettekö te halua nähdä kaverin uutta kotia? Uutta paikkakuntaa? Nähdä kasvotusten?

Ei tietenkään joka viikonloppu, mutta vaikka kerran vuodessa?

Niin ja en ymmärrä, miksi joku kysyy että mitä ohjelmaa olet järjestänyt että viitsisi tulla kylään. Wtf? Ja toinen tuskailee että on niin kamalaa olla yötä kun pitää miettiä sanomisia ja kolmas ei vaan jaksaisi.

Olen varmaan tosi outo myös, kun en ikinä vastaisi noin tylysti, vaikka kylään kutsuva olisi sellainen josta en yhtään tykkää. Vastaisin että kiitos kutsusta, mutta.

Kiitos! :)

Tätä ketjua lukiessa tulee olo, että oon se paha kun edes pyysin ja senkin tein jotenkin väärin. En kenties tajunnut pohjustaa, että "olisi mukava nähdä..." tai pyysin liian komentelevaan sävyyn.

Ap

Ap, se hyvä ystävä oli tyly. Ei sinulla ollut tarvetta pohjustella. Kun kerran kutsuit, se jo tarkoittaa, että olisi kiva nähdä. Kyllä minä ainakin lähtisin hyvän ystävän luo ja mies tulee, jos huvittaa. Ja en todellakaan tarvitse sirkusta järjestää. Se ystävän näkeminen riittää... Toki ajankohtaa voidaan säätää.

Kummallisia vastauksia. Itse olen introvertti. Mutta joinain viikonloppuina vuodesta vierailen ystävieni luona toisissa kaupungeissa KOSKA he ovat ystäviäni. Joskus ollaan suunniteltu tekemistä, esim mennäänkö katsomaan se taidenäyttely kun se nyt on siellä tämän kuun. Joskus ei. Ja silloin käydään fiiliksen mukaan ulkoilemassa, kokataan hyvää ruokaa, unohdutaan pitkiin filosofisiin keskusteluihin.. Nämä ystävät ketkä asuvat pitkän matkan päässä ovat ainoa syy miksi menen kyseiseen paikkaan. Mielelläni menen kun jaksan ja ennätän niin pitkäksi viikonlopuksi Rovaniemelle Helsingistä YSTÄVÄN kanssa laatuaikaa viettämään.

200 kilometriä matkaa??? Eikö siinä ole jo syytä ihan tarpeeksi?

Naiset <3

Kaverisi vastasi tökerösti. Fiksumpaa olisi ollut vastata, että ei halua lähteä ajamaan 200 kilometriä. Tuon hänen antamansa vastauksen tulkitsen kuitenkin niin, että joskus toiste, kun hän liikkuu niillä nurkilla, voisi samalla reissulla tulla käymään. En siis tulkinnut vastausta niin, että kaverisi ei haluaisi enää ikinä tavata sinua. 

Ihmeellistä touhua. Mulla nyt ei oo oikein sellaista ystävää, jonka luo voisin matkustaa, mutta miehellä on. He kyläilivät ennen kerran kuussa toistensa luona viikonloppuvisiiteillä, meidän vauvan syntymän jälkeen vähän harvemmin, mutta taas ovat olleet viikonlopun yhdessä.

Välimatkaa on aina ollut vähintään parisataa kilometriä ja ohjelmassa on lähinnä syömistä ja tietokoneella istuskelua. Ja mies nauttii suunnattomasti näistä vierailuista, ikinä ei ole matka liian pitkä tai ystävä asu väärällä suunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaverisi vastasi tökerösti. Fiksumpaa olisi ollut vastata, että ei halua lähteä ajamaan 200 kilometriä. Tuon hänen antamansa vastauksen tulkitsen kuitenkin niin, että joskus toiste, kun hän liikkuu niillä nurkilla, voisi samalla reissulla tulla käymään. En siis tulkinnut vastausta niin, että kaverisi ei haluaisi enää ikinä tavata sinua. 

Suora vastaus, ettei halua ajaa 200 km olisi ollut parempi kuin tuo epämääräinen. Asun sellaisella suunnalla, että mitään asiaa kaverilla sinne tuskin koskaan tulee, vaan asioikseen on lähdettävä, jos meinaa vierailla.

Kyllähän tuo vastaus varmasti tuo jonkinlaista arvottomuuden tunnetta, mutta pitää yrittää asettua toisen asemaan. Pitkät matkat ja rahallisesti vittumainen matka. Aika monet ihmiset eivät myös kehtaa sanoa jos rahatilanne on huono.

Itse asun 50km päässä kotikylästä, mutta aika vähän ehdotuksia tulee vanhoilta kavereilta vaikka viikottain keskustellaankin facebookin messengerissä tai Whatsupissa. Aina joskus joku olisi tulossa ryyppäämään, mutta yleensä peruuntuu syystä tai toisesta. Paria Helsingissä asuvaa kaveria kyllä näen enemmän. Joskus joutunut sanomaan, että en tule periaatteesta Helsinkiin, koska viimeiset pari kertaa minä olen matkustanut sinne, joten tule itse Vantaalle. Ihme, kyllä ovat tulleet.

Ap: Kun asuitte samassa kaupungissa tämän tyypin kanssa niin olivatko vierailut silloin molemminpuoleisia?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minä todella inhoan tuollaisia turhia pitkiä kyläilyjä, niin inhoaa myös mieheni. En keksi yhtään syytä miksi laittaisimme kallisarvoisen viikonloppuni siihen, että menisimme jonkun kaverin kämppään, nukkuisimme huonosti jossakin lattialla ja saisimme koko ajan miettiä tekemisiämme ja sanomisiamme. Yksi yö hotellissa menisi kivasti, tuollainen viikonloppu olisi jo todellista tuskaa. N42

Sun mielestä on turha kyläily nähdä ystävää?

Introvertti väsyy, jos pitää olla muiden ihmisten kanssa pitkiä aikoja. Älä ota sitä henkilökohtaisesti - hän väsyy kaikkien kanssa, jopa sukulaisten. Usein vieraassa paikassa nukkuu huonosti, joten seuraava päivä menee ärtyneenä "sumussa".

Sinuna yrittäisin kaupitella hänelle kivaa päiväreissua. Sano, että voit maksaa esim. ravintolaruuat ja elokuvaliput, "koska onhan teille vaivaa tulla tänne asti".