Nuori esimies apua vailla
Hei mammat! Teiltä kun saa tunnetusti apua joka asiaan, niin auttakaa nyt neitoa hädässä.
Olen ollut n. Vuoden esimiehenä isommassa työporukassa, joista moni olisi halunnut paikalleni. Osa työntekijöistä on minua vanhempia, ja erittäin katkeria siitä, että juuri minut valittiin tehtävään. Heillä ei siis ole työtehtävään parempaa koulutusta eikä työkokemusta.
Tämä porukka harrastaa seläntakana supisua ja puukottaa minua reilustikin selkään. Itse en todellakaan ole tuohon ala-arvoiseen käyttäytymiseen lähtenyt, vaan hoidan työtehtäväni hyvin ja pyrin olemaan heille hyvä esimies, kaikesta tästä pelleilystä huolimatta.
Omat voimavarat vaan alkaa olla lopussa, sillä se jokapäiväinen ulkopuoliseksi itsensä tunteminen vie voimia (talon muut esimiehet siis selkeästi heidän silmissään parempia, vain minulle ovat ilkeitä). Oma esimieheni ei nää asiaa yhtä vakavana kuin minä.
Joka päivä lähden töihin haikealla mielellä. Tykkään kuitenkin työstäni, työkavereistani ja työpaikasta, joten en haluaisi paikasta lähteä.
Kysyisin siis, onko kellään mitään kokemuksia tai vinkkejä jakaa?
Kommentit (41)
Esimies ei yleensä voi olla kaveria alaistensa kanssa. Se kun ei vaan toimi. Et kai kuvittele, että voisit esimiehenä olla yksi porukasta?
On kokemusta, valitettavasti. Yritä muistaa, että vika ei ole sinussa. Anna paskojen olla ja hoida työsi, älä alennu heidän tasolleen.
Nämä ovat auttaneet minua. Harrastus johon voi purkaa sitten työpäivän päätteksi kiukkua on ihan jees.
Toivottavasti oli edes jotain apua, tsemppiä!
Se on kyllä ikävää, ja varsinkin jos sinua on erikseen pyydetty - sillonhan esimiehesi luottaisi kykyihisi ja taitoihisi. Moni luulee, että esimiespaikka on palkinto hyvin tehdystä työstä. Kyllä minulla on kymmenen erinomaista työntekijää, mutta se ei tarkoita, että mulla olisi kymmenen edes välttävää esimiestä in making. Ap
Eihän esimiehen edes saa kaveerata alaistensa kanssa. Ei myöskään tunkea heidän seuraan.
Pahin asema on olla naisena toisten naisten esimies. (Jos siis on vielä siitä samasta porukasta ylennyt esimieheksi)
Miesten kesken on reilumpi meininki. Tai riittää että ne alaiset on miehiä tai edes osa niistä.
Ymmärrän ongelmasi, mutta en oikein osaa auttaa. Kun itse olin parikymppisenä pomona, työ oli määräaikaista ja olin kuitenkin koulutetumpi ja useimpia vanhempi.
Konfliktejakin tuli, ja muuan epärehellinen työntekijä oli hankalin tapaus. Siis silloin nuorena, vuosikymmeniä myöhemmin toinen vastaava vielä hankalampi, mutta se on taas toinen juttu.
Kerrot toisten puukottavan selkään. Reiluus on yksi esimiehen tärkein ominaisuus ja se ilmenee hankalissa tilanteissa rehellisyytenä silloinkin, kun se on vaikeaa. Älä yritä mielistellä alaisiasi, se johtaa ojasta allikkoon. Kunnioita kuitenkin heidän osaamistaan ja ilmaise arvostavasi heitä. Mutta yhtä reippaasti tartut epäkohtiin silloin kun on aihetta.
Pidä itse kirjaa siitä "ala-arvoisesta pelleilystä", josta mainitsit. Tämä pätee myös muuhun työpaikkakiusaamiseen. Kuka, mitä, milloin ... kun se on kirjoissa ja kansissa, ei tarvitse pitää mielessä ja tiukan paikan tullen voit todistaa väitteitä tarpeen mukaan oikeiksi tai vääriksi.
Voisitko saada mitenkään vertaistukea muista samassa asemassa olevilta? Joko omassa työpaikassa tai muualla työtä tekeviltä?
Sinä olet esimies, sinulle maksetaan siitä, että saat joskus negatiivista kritiikkiä tai sinusta puhutaan selän takana. Et ole kaveri, olet pomo, ja sinun pitää pystyä toimimaan esimiehenä eli suuntaamaan toiminta kohti strategisia tavoitteita. Nähtävästi et siihen pysty, jos väki on tyytymätöntä.
Lopeta hyväksi esimieheksi pyrkiminen ja ole hyvä pomo, vasta silloin saat kunnioituksen ja olet ansainnut palkkasi.
2, en nyt puhu mistään kaveeraamisesta, se nyt olisi kiusallista minullekin. Esim, viime vuonna virkistyspäivillä olin kuskina muille, ja jäin siis parkkeeraamaan autoani parkkipaikalle, kun muut menivät sisään. Meille oli varattu kaksi pöytää, jotka molemmat täyttyi, ja minä jäin yksin seuraavaan pöytään. Muut vain naurahtivat, että ohhoh etpä taida mahtua. Tässä pöydässä oli myös yksi saman "tasoinen" esimies kuin minä. Istuin sitten yksin ruokapöydässä, ennenkuin ruuan jälkeen oma esimies tajusi, että meikä on jätetty yksin. Ja siis tämä nyt ei ole mitään säälin kerjäystä, ihan vain tsemppiä ja kokemuksia muilta haluaisin. :) Ap
Satutko työskentelemään ravintola-alalla? Tee henkilökunnalle palaute laput joissa myös joitain kysymyksiä, anna palauttaa nimettömänä. Kokoa kommentit ja omat vastineesi yhteen ja käy läpi muiden kanssa.
Näin monet saattavat tajuta oman käytöksensä ja sen miltä sinusta tuntuu.
Tämän "ikävän" osion jälkeen yritä piakkoin tehdä jokin palvelus tms. erityinen juttu joka noteerataan työntekijöiden kesken. Tämä auttaa heitä näkemään sinut yhtenä heistä.
Muistathan aina myös antaa paljon positiivista palautetta alaisille!
Vierailija kirjoitti:
2, en nyt puhu mistään kaveeraamisesta, se nyt olisi kiusallista minullekin. Esim, viime vuonna virkistyspäivillä olin kuskina muille, ja jäin siis parkkeeraamaan autoani parkkipaikalle, kun muut menivät sisään. Meille oli varattu kaksi pöytää, jotka molemmat täyttyi, ja minä jäin yksin seuraavaan pöytään. Muut vain naurahtivat, että ohhoh etpä taida mahtua. Tässä pöydässä oli myös yksi saman "tasoinen" esimies kuin minä. Istuin sitten yksin ruokapöydässä, ennenkuin ruuan jälkeen oma esimies tajusi, että meikä on jätetty yksin. Ja siis tämä nyt ei ole mitään säälin kerjäystä, ihan vain tsemppiä ja kokemuksia muilta haluaisin. :) Ap
Jos olisit esimies, niin miten toimisit tuossa tilanteessa? Ai niin, sinähän olet! Eli miksi toimit niin, että et ansaitse kunnioitusta. Ei normiesimies jää parkittamaan autoa yksin, hän ajaa auton ruutuun ja sitten mennään yhdessä syömään. Esimies varmistaa etukäteen, että virkistyspäivillä on sopivankokoiset pöydät porukalle jne. Pieniä juttuja, jotka vain pitää osata.
Et käyttäydy kuin esimies, et tule kohdeltua esimiehenä.
Pitää olla vain kylmän viileä asenne vaikka ilmapiiri voi v*tuttaa.... Kyllä sitä v*tutusta joutuu moni muukin työelämässä sietämään, sitä voi aiheutua niin monelta eri suunnalta: alaisilta, kollegoilta, esimiehiltä, asiakkailta tai muulta taholta. Vain mielikuvitus on rajana! Noita samoja tunteita kuin sinulla on varmasti vaikka kuinka monella suomalaisilla työpaikoilla.
Ei kannata liian herkästi vaihtaa työpaikkaa jos konflikteja tulee mutta toisaalta ei kannata roikkua väkisin työpaikassa kovin kauan, jos ihan viileän harkinnan jälkeen paikka ei vain ole kaiken v*tutuksen arvoinen. Ainahan voi hakea muita paikkoja ilman että irtisanoutuu.
Jos ihmisiä on samassa työpaikassa enemmän kuin kaksi, niin erilaiset sosiaaliset pelit ja erityisesti valtapeli alkaa yleensä välittömästi. Kuuluu ilmeisesti ihmisluontoon jotenkin.
Raha tuo vapautta. Jos sitä on tarpeeksi, niin ei ole riippuvainen mistään tällaisista peleistä!
Kiitos kaikille viesteistä!
En työskentele ravintola-alalla, mutta hektistä on meidänkin työpaikalla. Olen pyrkinyt olemaan reilu kaikille, ja korostanut, että minulle saa ja pitää antaa palautetta. Sanon aina kiitokset asianomaisille ja annan positiivista palautetta - tokihan sitä voisi antaa aina enemmän.
Ongelmani ei ole koko työporukka, vaan pari henkilöä, jotka "myrkyttää" muita. Usein nämä muut eivät uskalla esittää omia mielipiteitään näiden myrkyttäjien seurassa. ap
Yleensä naisvaltaiset työyhteisöt ovat pahimpia. Miehet ei yleensä (ikäviä poikkeuksia toki löytyy) jaksa jauhaa p*skaa niin paljon selän takana, miehet kyllä saattavat pamauttaa jotain ikävää päin näköä. Jostain syystä monille naisille toinen nainen esimiehenä on myös ei-toivottu, varsinkin jos nuorempi henkilö.
Witut mitään perseennuolentaa. Muistat vain tosiasian, että ne on kateellisia ruikuttajia, turha vedellä sen takia palkokasveja omaan nenukkiin.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2, en nyt puhu mistään kaveeraamisesta, se nyt olisi kiusallista minullekin. Esim, viime vuonna virkistyspäivillä olin kuskina muille, ja jäin siis parkkeeraamaan autoani parkkipaikalle, kun muut menivät sisään. Meille oli varattu kaksi pöytää, jotka molemmat täyttyi, ja minä jäin yksin seuraavaan pöytään. Muut vain naurahtivat, että ohhoh etpä taida mahtua. Tässä pöydässä oli myös yksi saman "tasoinen" esimies kuin minä. Istuin sitten yksin ruokapöydässä, ennenkuin ruuan jälkeen oma esimies tajusi, että meikä on jätetty yksin. Ja siis tämä nyt ei ole mitään säälin kerjäystä, ihan vain tsemppiä ja kokemuksia muilta haluaisin. :) Ap
Jos olisit esimies, niin miten toimisit tuossa tilanteessa? Ai niin, sinähän olet! Eli miksi toimit niin, että et ansaitse kunnioitusta. Ei normiesimies jää parkittamaan autoa yksin, hän ajaa auton ruutuun ja sitten mennään yhdessä syömään. Esimies varmistaa etukäteen, että virkistyspäivillä on sopivankokoiset pöydät porukalle jne. Pieniä juttuja, jotka vain pitää osata.
Et käyttäydy kuin esimies, et tule kohdeltua esimiehenä.
Heh. Minä en järjestänyt näitä juhlia, vaan oma esimieheni järjesti juhlat. Pöytiä oli tarpeeksi, mutta yhden neljän hengen pöydän kolme istujaa meni kahden pöydän päihin, jolloin yhdestä pöydästä jäi yksi paikka yhdelle ihmiselle. Minä ajoin tila-autoa, että työntekijät sai nauttia viinistä. Jätin heidät ravintolan eteen, että heidäm ei tarvitse kävellä korkkareissa pitkää matkaa parkkipaikalta ravintolalle. Ehkä ensi kerralla juon sitten itse viiniä, ja laitan työntekijät töihin seuraavalle päivälle.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille viesteistä!
En työskentele ravintola-alalla, mutta hektistä on meidänkin työpaikalla. Olen pyrkinyt olemaan reilu kaikille, ja korostanut, että minulle saa ja pitää antaa palautetta. Sanon aina kiitokset asianomaisille ja annan positiivista palautetta - tokihan sitä voisi antaa aina enemmän.
Ongelmani ei ole koko työporukka, vaan pari henkilöä, jotka "myrkyttää" muita. Usein nämä muut eivät uskalla esittää omia mielipiteitään näiden myrkyttäjien seurassa. ap
Ei tarvita kuin yksi paha ilmapiirin myrkyttäjä niin koko työyhteisö on pilalla. Kaksi myrkyttäjää on jo tosi paha tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille viesteistä!
En työskentele ravintola-alalla, mutta hektistä on meidänkin työpaikalla. Olen pyrkinyt olemaan reilu kaikille, ja korostanut, että minulle saa ja pitää antaa palautetta. Sanon aina kiitokset asianomaisille ja annan positiivista palautetta - tokihan sitä voisi antaa aina enemmän.
Ongelmani ei ole koko työporukka, vaan pari henkilöä, jotka "myrkyttää" muita. Usein nämä muut eivät uskalla esittää omia mielipiteitään näiden myrkyttäjien seurassa. ap
Klassinen huonon esimiehen syndroma. Ne pari uskaltaa sanoa ääneen kaikkien muidenkin tunteet, ja sinä esimiehenä tulkitset sen täysin väärin!
Entä jos hyväksyisit sen, että alaisillasi on oikeasti paha olla ja tekisit asialle jotain sen sijaan että uhriudut ja selittelet syyttämällä muita. Sinulla on esimiehen vastuut ja valta, opettele johtamaan ja kuuntelemaan myös sitä, että asiat ei ole hyvin.
Onpas ikävä tilanne :/ muistan entiseltä työpaikalta kun mukavasta ja pidetystä hyvin hommansa hoitaneesta työntekijästä tuli työnjohtaja, ei kauaa mennnyt kun auktoriteettikammoiset saivat muut kääntymään häntä vastaan. Siellä työpaikassa työnjohtaja vaihtui noin vuoden välein ja sama meno näköjään jatkuu, kertoo jotain paikan ilmapiiristä. Itse lähdin sieltä jo hyvä tovi sitten.
Tsemppiä kuitenkin sulle!
Juuri tuon takia en ole halunnut oman porukan esimieheksi vaikka on pyydetty. Mieluummin toiselle osastolle.