Lapsi reagoi voimakkaasti pieniinkin muutoksiin, herkkä äänille ja kosketukselle ym alan olla lopussa :(
Yksi meidän lapsista, nyt 3-vuotias on vauvasta asti ollut haastava tapaus. Jo ihan pienenä reagoi voimakkaasti pieniinkin muutoksiin ja itkeskeli todella paljon. Edelleen kaikki pienetkin muutokset arjessa vaikuttaa niin, että sitten on koko päivä pilalla, jos ei mennä prikulleen niin kun yleensä. Usein sillon, kun päivässä on ollut vähänkin normaalista poikkeavaa niin heräilee useamman kerran myös yöllä.
Hän on todella herkkä kosketuksille ja äänille. Jos joku korottaa ääntä niin laittaa kädet korville, säikähtää herkästi ääniä, vierastaa edelleen paljon (outoja ääniä ja ihmisiä). Hipaisusta älähtää ja jos ottaa vähän kovemmin kiinni, törmää johonkin tmv. niin itkee, että sattui kovasti. Kovasta sattumisesta, vaikka putoamisesta huutaa ihan poissa tolaltaan. Herkästi loukkaa itsensä, herääminen todella huonoa, sopeutuu huonosti ennalta arvaamattomiin tilanteihin. Vaatteet on usein huonosti pistelee, kutittaa tai jotenkin muuten ahdistaa. Ruoka voi olla lapsesta liian kuumaa, vaikka muiden mielestä sopivaa. Pelkää pimeää ja ääniä joita ei oikeasti ole eikä jäisi minnekään (edes tutuille) ilman äitiä.
Tämä on vaan välillä todella uuvuttavaa ja tuntuu, ettei vaan jaksais. Toisaalta välillä lapsi yllättää ja siitä saa taas voimaa jaksaa. Tässä yhtenä päivänä meni moni asia huonosti, tästä huolimatta illalla lapsi sanoi, että äiti on kiltti ja antoi monta suukkoa.
Olisko jollain vinkkejä, miten voisi auttaa lasta sietämään esim. muutoksia? Auttaako siihen vaan aika vai voiko itse tehdä jotain?
Meillä on kaikkiaan neljä lasta, mutta tämä nuorimmainen on se kaikista haastavin. Muidenkin lasten kanssa on kyllä eka vuosi mennyt kohtuu vähillä unilla, mutta sen jälkeen on kuitenkin helpottanut, kuopuksen kanssa tuntuu, että tilanne vaan pahenee koko ajan.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielestäni kuulostaa autismilta :/
No ei kyllä kuulosta. Ei se mene niin että kun tiedät yhden autistin, tiedät ne kaikki. Autismia on yhtä montaa eri tyyppistä kuin on autistisiakin.
Toki aloittajan lapsella voi autismin kirjon häiriö ollakin mutten kyllä lähtisi diagnoosia läiskimään tuon aloituksen perusteella.
Ennemmin varmaan aistiherkkyyttä on. Kannattaa ottaa neuvolassa puheeksi ja pyytää lähetettä lääkärille, neurologille tmv.
Meilläkin on toisella lapsista aistiyliherkkyyttä. Ei olla käyty toimintaterapiassa, mutta on noudatettu tiettyjä tapoja. Tilanteiden ennakoiminen, lapsi valitsee aina itse vaatteensa (kiristämisen ym. takia), kuulosuojainten käyttö tarvittaessa. Vaaleat vaatteet eivät kutita yhtä paljon kuin tummat. Vaatteet tulee pestä aina uusina, ennen käyttöä. Hänessä on lieviä aspergerin piirteitä (ottaa välillä sanomisia kirjaimellisesti), mutten usko, että on asperger. Älykäs 8-vuotias tyttö.
Ei todellakaan kaikilla aistiyliherkillä ole autismia tai aspergeria. Se voi esiintyä aivan hyvin ilman näitä diagnooseja. Sen sijaan motorinen kömpelyys on voimakkaasti sidoksissa aistisäätelyn ongelmiin. Tätä kutsutaan sensorisen integraation (tai joskus prosessoinnin) häiriöksi ja se johtuu aivojen erilaisesta tavasta käsitellä aistiärsykkeitä. Toki si-häiriöt ovat autismin kirjossa ennemmin sääntö kuin poikkeus, mutta voi esiintyä myös ns. muutoin normaalilla lapsella
Tutulla lapsella on samantyyppisiä piirteitä ja hänellä on todettu aistiyliherkkyys sekä lisäksi hahmotushäiriö, joka tekee liikkumisesta hieman kömpelöä. Muuten on kyllä fiksu ja ihana lapsi, kuten varmasti teilläkin. Kannattaa käydä tutkituttamassa, yleensä lasten vaivat selvitetään julkisellakin perusteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Nuo ominaisuudet, mitä lapsestasi mitä kirjoitit ovat kutakuinkin suoraan aspergerin oireita, onko sitä lapseltasi tutkittu?
Ei ole tutkittu. Neuvolassa olen tästä muutaman kerran sanonut, mutta neuvolan "sedän" mukaan ei ole tarvetta lisätutkimuksille.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos päiväkodissa olo onnistuu niin se olisi hieno asia. Onko lapsen näkö tutkittu?
On se tähän asti onnistunut, vaikka siellä on kuulemma ollut omat haasteensa ja varmasti nyt osaltaan juurikin päiväkodin aloitus (uusi asia) on taas lisännyt oireilua. Nuorin oli ensin vuoden isovanhemmilla hoidossa, tämä aavistuksen pienempi muutos, kun ensin sai olla tuttujen isovanhempien hoidossa ja nyt sitten aloitti vähän aikaa sitten päiväkodissa.
Näköä ei ole tutkittu.
Täytynee varata aikaa yksityiselle, en tiedä jaksanko olla neuvolaan taas yhteydessä, kun aiemmin ei ole mitään tämän suhteen tapahtunut. Välillä on vaan itse todella poikki, johtuen juurikin nuorimman käytöksestä.
ap
Hei ap! Luepa tuolta: http://vividcolourspainfulsounds.blogspot.fi/
Blogin pitäjä on aikuisiällä diagnosoitu. Hän osaa harvinaisen hyvin kuvailla aistiyliherkkyyden tuomia tuntemuksia ja kiputiloja, mistä me ns. normaalit emme tiedä mitään. Kirjoitti täälläkin pitkän ja suositun ketjun, joka avasi monen silmät autismin kirjolle.
Lapsesi kannattaa viedä neurologille. Oikean diagnoosin saaminen helpottaa koko perheen elämää.
Meillä oli ja on toki edelleen, nyt teini-ikäinen aistiyliherkkä lapsi. Mitään muuta diagnoosia emme koskaan saaneet. Ikä saattaa auttaa, mutta se ei välttämättä koskaan kokonaan poistu.
Tuohan kuulostaa ihan minulta. Itse olen kans vauvasta asti vinkunut. Koliikkia jne.. Atooppinen iho, maitorupi, suolisto vaivat, maito-allergia, vilja-allergia ja eläinallergiat. Kaikki ei kerralla tullut, vaan aina 5vuoden välein. Lapsena olin todella itkuherkkä äänille ja minulla oli paljon korvatulehduksia. Aikuisiällä stressaannun äänistä, en voi kovin usein käydä baareissa tai juhlimassa isossa porukassa. Iho on kosketus herkkä, en tykkää silittämisestä. Tatuointien teko kävi ihan hemmetin kipeää. Liian karheat vaatteet ovat ihan hirveitä ja pilaa päivän. Vaatteissa on materiaalina kaikki pehmeää, ekopuuvillaa, fleeceä, collegea, kaikki mikä on pehmeää ja joustavaa eikä hiosta. Villa ja pellava on kamalaa. h&m ja seppälä ovat suosikki paikkojani ostaa vaatteita. Saippuan pitää olla pehmeää ja kosteuttavaa. Petivaatteiden tulee olla pehmeitä, jos vaan pystyy hiplaamaan pakettia ostettaessa.
Pahoittelen kovasti mielessäni monen monta kertaa läheisiäni kaikista kiukuistani. Sille en voi mitään, jos minulla on huono päivä, mutta yritän olla nykysin purkamatta sitä muihin. Ja olen todella kiitollinen ihmisistä, jotka ovat ympärilläni kiukuistani huolimatta.
Oletko lukenut Erityisherkkä lapsi -kirjaa? Olen itse oivaltanut paljon sen avulla meidän keskimmäisestä lapsesta.
Jos sinua asia vaivaa, niin käykää ne neurologiset tutkimukset ja ottakaa selvää onko kyse jostain enemmästä. Jotkut lapset vain on herkkiksiä, ilman sen vahvempaa diagnoosia. Herkkyys liittyy hermojärjestelmän (yli)herkkyyteen.
Kovasti voimavaroja ja kärsivällisyyttä kyllä syö aika ajoin, mutta meillä tehdään asiat niillä tavoilla, jotka meillä toimii. Olen huomannut, että lapsen kasvaminen ja kehittyminen omalta osaltaan helpottaa elämää, toki eri ikäkausissa on omat haasteensa.
Meillä lievästi tuntoaistiherkkä lapsi. Ei ole herkkä muutoksille päinvastoin mutta äänet , pimeys ja tuntoaistit on ongelmallisia. Me käydään toimintaterapiassa siellä harjoitellaan juuri tuntoaistien käyttöä. Miltä jokin tuntuu ja etsitään esim. Makaronin seasta jotain pientä kehitetään sitä tuntoaistia, kokeillaan erilaisia pintoja. Lapsen iholla kuljetetaan erilaisia asioita. Esim höyhenellä ja siveltimellä ajellaan lapsen iholla yms. Meillä toinenkin asia miksi käymme toimintaterapiassa mutta noita aisti asioita käydään myös läpi ja vanhemmille tulee sieltä hyviä vinkkejä. Kannattaa kysyä neuvolasta asiaa.
Aistiyliherkkyys, kiintymys rutiineihin ja toiminnanohjauksen pulmat voivat olla neurologisia ja liittyä esim. Aspergerin oireyhtymään (niinkuin meillä), mutta niiden perusteella yksin ei tuota diagnoosia voida tehdä, siihen tarvitaan sosiaalisen käyttäytymisen poikkeavuutta. Voi olla muutakin, kehottaisin ottamaan asian esille siellä neuvolassa.