Mitä 12-14 - vuotiaanne suostuutekemään kanssanne?

Uimahalliin, saatikka rannalle ei tule. Voi joku kaveri vaikka nähdä, että hän on vanhempien kanssa! Jätskille saattaa tulla. Vaateostoksille ja ulos syömään lähtee. Poika 13 v.

Itse muistan aikoinaan murkkuikäisenä, että kuljin 20 m äidin jäljessä kaupungilla, kun äiti oli niin järjettömän vanha ja fossiili (sai minut 21-vuotiaana). Meidän poika sentään (ainakin vielä) kulkee samaa matkaa.

Ei mitään. Suostuvat syömään kotona, eivät toki edes ruoka-aikaan tai pöydässä.

Kaikkea tekee ja haluaa tehdä. Juuri oltiin kaks vkoa ulkomailla porukalla. Eivät häpeä äitiään, vanhin halusi viime kaudenkin käydä jumpassa kanssani ym. Teinit siis 16v ja 14v. Lapset saatu parikymppisenä.

14-vuotiaani oli juuri kanssani ostamassa hänelle akkuvaraajaa claes ohlsonilta.

Suostuu myös tulemaan Heseen johonkin sivupöytään ja ei.lähimpään. suostuu ostaan kanssani vaatteita.

Kaikkea. Pian 13 ja 15 vuotta täyttävät tytöt viihtyvät hyvin minun, isänsä ja pikkuveljensä kanssa. Tällä hetkelläkin vanhempi tytöistä on isänsä kanssa fillaroimassa ja nuoremman kanssa höpötimme äsken pitkät ajat kaikkea. Juhannuksena olimme mökillä, jossa oli myös 10-17 vuotiaita serkkuja, isovanhemmat ja mieheni veli vaimonsa kanssa. Oli oikein mukavaa ja rentoa. Eilen kävin muutaman tunnin ajan vaateostoksilla tyttöjen kanssa.

Toki heillä on omia ystäviäkin ja iltaisin huoneiden ovet saattavat olla monta tuntia kiinni, mutta hyvin paljon olemme yhdessäkin. Eivät lapset ole vielä ainakaan näyttäneetkään merkkejä siitä, että jotenkin häpeäisivät meitä tai eivät kanssamme kehtaisi jonnekin mennä, päinvastoin he suorastaan pyytävät ja ehdottavat paikkoja, joihin voisimme mennä. Ei minulla ja miehelläkään ollut ihmeellistä rähinänuoruutta ja välit vanhempiin on ollut aina hyvät.

Hmm...kalastamaan, veneilemään, käymään luontopolulla, grillailemaan. Noh, kaikkea ulkoilmatoimintaa.

Juuri äsken huollettiin 14v:n kanssa pyöriä. nuorempi on 12 v. Lähtevät meidän kanssa mielellään kirjastoon, elokuviin, uimaan, isänsä kanssa jalkapalloa potkimaan, ulos syömään, välillä jopa saan houkuteltua päivävaellukselle, ja ostoksille lähtevät myös mielellään. Isompi on kysynyt monta kertaa milloin saa lähteä mun kanssa treenaamaan salille, haluaisi sinne samalle missä itse käyn.

eli ei juuri ole ongelmia näissä asioissa, toki heillä on myös kavereita ja ystäviä joiden kanssa myös paljon ovat, mutta tosiaan ihan mielellään ovat meidänkin kanssa.

"Suostuvat tekemään"?? Lapseni ovat nyt jo hieman vanhempia kuin tuo MUTTA tuon ikäisenä tekivät ihan kaikkea normaaliin elämään kuuluvaa, niinkuin kuuluikin😐! Meillä tuon ikäisen ja nyt vanhempanakin heidän on tehtävä asioita mitä sanotaan.

Juuri perheenä asiasta juteltiin. 19v esikoinen liikkuu nyt mielellään meidän kanssa, mutta välillä oli vuosia, jolloin lähti mukaan vain pakolla. 13v pikkuveljellä alkaa olla merkkejä samasta. Vaikea saada mukaan yhtään mihinkään.

17v siskolla tämä vaihe jäänyt kokonaan väliin.

Yläasteelle menevä poika tulee yhdessä uimaan (yleensä meillä on kyydissä 1-2 kaveriakin), syömään, pompitaan yhdessä trampoliinilla, lenkille, aika moneen paikkaan PAITSI ei vaatekaupoille, koska inhoaa sitä ylipäänsäkin. Ostamme siis nettikaupoista.

Vähän piti vängätä että sain mennä kevätjuhliin, se oli järkytys äitiliinille. :D Ostoksilla ja syömässä käydään, tosin kaupungilla hilppaa aina muutaman askelen edellä. Kädestä en ole saanut pitää pitkään aikaan. :'( Mutta kaikkea kivaakin tehdään yhdessä. Kohta lähdetään lomamatkalle ja kyllä se vielä puhuukin mulle, vaikka toisinaan aika vähillä tavuilla.

En kyllä keksi mitä ei olisi tehnyt. Meillä kyllä meni kaikki aika silloin hänen harrastuksensa parissa, minun ainoana vanhempana oli hoidettava tietysti kaikki talkoot, kuskaamiset, jne.

Eikä ole ikinä hävennyt näyttäytyä seurassani. Kaverinsa ovat aina viihtyneet meillä hyvin ja olleet todella tervetulleita tänne.