Lue keskustelun säännöt.
Raskaaksi tuleminen ei onnistu - miten edetä?
28.06.2016 |
Yritystä takana reilu vuosi, ei ole vielä tärpännyt. Minulla on miestäni kovempi vauvakuume, mutta haluamme sitä kyllä molemmat ja esim. ehkäisy on jätetty pois miehen aloitteesta. Olen käynyt gynellä tutkituttamassa itseni ja ultran perusteella kaikkk pitäisi olla kunnossa raskautumista ajatellen.
Missä siis vika? Aina menkkojen alkaessa turhauttaa ja masentaa niin paljon, että en meinaa enää jaksaa. Olen kokeillut kaikki mahdolliset poppakostitkin greipeistä punaviineihin, mutta ei mitään vaikutusta. Stressaan helposti asioista, mutta tämä tilanne tuntuu stressiä vaan pahentavan, vaikka miten yrittää ottaa rauhallisesti.
Mies ottaa asian paljon rennommin, mutta minä en enää osaa suhtautua siihen ajattelemalla, että tulee sitten kun tulee. Miten voisi ehdottaa miehelle tutkittavana käymistä jotenkin niin, että se ei vaikuta häneen negatiivisesti? (Kolaus miehuuteen tms.) Miten olette edenneet tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (53)
plöö plää vitun modet vikat viestit ei lataannu vittu vittu vittu. Huomasitteko mut nyt????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kohdin me kävimme keskustelun siitä, miten tärkeää se lapsi on. Ja päätimme, että voimme elää ilmankin, ei siis lähdetty edes tutkimaan missä vika.
Selittäkääpä alapeukkunne? Tämä on vaihtoehto siinä kuin kaikki muutkin ehdotukset, eikä yhtään hullumpi vaihtoehto ole ollutkaan.
2
Toki, mutta ihmetetytti vain tuo että kovin helposti annoitte periksi lapsen yrittämisessä. Että ei sitä vissiin alunperinkään haluttu kovin paljoa.
Ehkä ovat realisteja ja ymmärtävät, että ei väkisin pidä lasta saada omien toiveiden mukaan.
Minulla on kellontarkka kierto ja todella selvät ovulaation oireet. Gynen tarkastuksissa aina kaikki kunnossa. Jotenkin silti "tiesin" etten voi tuosta vain tulla raskaaksi. Vuoden aktiivisen yrittämisen ja ovistestailun (aina selvästi positiiviset testit täsmälleen 15 päivää ennen vuodon alkua) jälkeen menimme tutkimuksiin. Minulla ei olekaan juuri ollenkaan munasoluja, vaan pelkät tyhjät rakkulat.
Siinä ei mitkään normikonstit enää autakaan. Lahjamunasolua odotellessa...
Suosittelen menemään tutkimuksiin välittömästi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kohdin me kävimme keskustelun siitä, miten tärkeää se lapsi on. Ja päätimme, että voimme elää ilmankin, ei siis lähdetty edes tutkimaan missä vika.
Selittäkääpä alapeukkunne? Tämä on vaihtoehto siinä kuin kaikki muutkin ehdotukset, eikä yhtään hullumpi vaihtoehto ole ollutkaan.
2
Toki, mutta ihmetetytti vain tuo että kovin helposti annoitte periksi lapsen yrittämisessä. Että ei sitä vissiin alunperinkään haluttu kovin paljoa.
Mä kuolen nauruun. Lasten kanssa voi *aina* olla vähän parempi, kun toinen äiti. Kilpailu alkaa siitä, että kuinka PALJON lasta haluaa :D Taisi nyt oikeasti olla kyse siitä pienestä omantunnon pistoksesta, kun tajusi että joku muu pystyy ajattelemaan asiat parisuhteen, itsensä ja mahdollisten tulevien lasten (omien tai adoptoitujen) kannalta rationaalisesti. Eikä hormonien pehmentämillä sieniaivoilla, jotka ei pysty tuottamaan muuta kuin ajatuksia vauvasta leijumassa ilmassa ja sanomassa GUU!
Vuos on lyhyt aika: 12 kiertoa.
Älä ala lietsoa epätoivoa.
Useal on kulunut monta vuotta,
ja itketty on lopulta suotta.
Hoidoissa on kuitenkin jonoa.
Hakeudu sinne, saatte tietoa.
Muistakaa rakastella ja nauttia,
Lapsettomassa elämässä on myös iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä tajua miksei miehet mene tutkimuksiin kun vasta pitkän vänkäämisen ja anelun jälkeen vaikka haluaisivatkin lapsia. Ainoa mitä miehen pitää tehdä on vetää käteen ja heittää mällit kuppiin
Ei meillä ole ollut tuollaista ongelmaa.
Mies antoi näytteen heti kun oli mahdollista.
Minä pidin siimahännät povarissa lämpimässä matkan sairaalaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kohdin me kävimme keskustelun siitä, miten tärkeää se lapsi on. Ja päätimme, että voimme elää ilmankin, ei siis lähdetty edes tutkimaan missä vika.
Selittäkääpä alapeukkunne? Tämä on vaihtoehto siinä kuin kaikki muutkin ehdotukset, eikä yhtään hullumpi vaihtoehto ole ollutkaan.
2
Toki, mutta ihmetetytti vain tuo että kovin helposti annoitte periksi lapsen yrittämisessä. Että ei sitä vissiin alunperinkään haluttu kovin paljoa.
Mä kuolen nauruun. Lasten kanssa voi *aina* olla vähän parempi, kun toinen äiti. Kilpailu alkaa siitä, että kuinka PALJON lasta haluaa :D Taisi nyt oikeasti olla kyse siitä pienestä omantunnon pistoksesta, kun tajusi että joku muu pystyy ajattelemaan asiat parisuhteen, itsensä ja mahdollisten tulevien lasten (omien tai adoptoitujen) kannalta rationaalisesti. Eikä hormonien pehmentämillä sieniaivoilla, jotka ei pysty tuottamaan muuta kuin ajatuksia vauvasta leijumassa ilmassa ja sanomassa GUU!
Öh, nyt kyllä pikkuisen ylireagoit. En tarkoittanut mitään kilpailua tai mitään, selitin vain miksi itse alapeukutin vastausta. Tilanteessa, jossa lasta todella halutaan (tämä aloitus) tuollainen keskustelu ei ole ehkä aiheellinen vielä tuossa tilanteessa. Kysymyshän on vasta tutkimuksiin menemisestä eikä vielä mistään raskaiden lapsettomuushoitojen aloittamisesta ynnä muusta. Eivät läheskään kaikki lapsettomuuttaan tutkituttavat tarvitse mitään hormonihoitoja vaan asia on hyvin helposti korjattavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kohdin me kävimme keskustelun siitä, miten tärkeää se lapsi on. Ja päätimme, että voimme elää ilmankin, ei siis lähdetty edes tutkimaan missä vika.
Selittäkääpä alapeukkunne? Tämä on vaihtoehto siinä kuin kaikki muutkin ehdotukset, eikä yhtään hullumpi vaihtoehto ole ollutkaan.
2
Toki, mutta ihmetetytti vain tuo että kovin helposti annoitte periksi lapsen yrittämisessä. Että ei sitä vissiin alunperinkään haluttu kovin paljoa.
Ehkä ovat realisteja ja ymmärtävät, että ei väkisin pidä lasta saada omien toiveiden mukaan.
No mielstäni tuossa vaiheessa se ei ole vielä mitään väkisin yrittämistä, jos käy tutkituttamassa itsensä. Jos todetaan että lapsia ei voi saada ilman hoitoja, niin siinä vaiheessa kävisin ehkä tuon keskustelun että halutaanko lähteä hoitoihin, olisiko adoptio vaihtoehto jne.
Miehen tutkimuksissa käynti on kolaus miehuuteen, mutta sinun tutkittavana käynti oli ihan normaali ja standardi asia kun lasta ei kuulu?
Jos seurustelet ihan normaaliälyisen miehen kanssa, niin etköhän voi vain suoraan ehdottaa, että pitäisikö meidän mennä tarkempiin lapsettomuustutkimuksiin. Niihin pääsee vuoden yrittämisen jälkeen lääkärin lähetteellä, ja ensimmäinen asia mitä noissa tutkivat on miehen sperma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei lasta koskaan tule, on ihan aito vaihtoehto. Siksi olisi _aika_ olennaista käydä myös se asia läpi. Herranjumala, kyllähän kaikki tajuaa että sitä lasta ap haluaa... ei siitä ollut kyse. Voi puhua adoptiosta, sijaisperheenä toimimisesta. Tai sitten siitä 2 aikuisen elämästä. Itselleni tuo olisi mieluisempi vaihtoehto, kuin vuosikausien katkera yrittäminen ajatuksella että "kyllä joku päivä se tulee, muita vaihtoehtoja ei ole". Siinä menee sitten parisuhde jne.
Älkää olko niin... säälittäviä hormonaalisia lanteet lapsia leveenä odottavia emäntiä :( oksettavaa. Ihan kuin elämässä olisi VAIN lapset. Jotenkin tulee mieleen miehet, jotka maanisesti vaan haluavat ja ajattelevat seksiä. Ja tekevät kaiken elämässä sen eteen. Eläkää elämäänne.
M35
Sinä olet oksettava.
Ei ole ihme, että suomalaiset kuolevat sukupuuttoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei lasta koskaan tule, on ihan aito vaihtoehto. Siksi olisi _aika_ olennaista käydä myös se asia läpi. Herranjumala, kyllähän kaikki tajuaa että sitä lasta ap haluaa... ei siitä ollut kyse. Voi puhua adoptiosta, sijaisperheenä toimimisesta. Tai sitten siitä 2 aikuisen elämästä. Itselleni tuo olisi mieluisempi vaihtoehto, kuin vuosikausien katkera yrittäminen ajatuksella että "kyllä joku päivä se tulee, muita vaihtoehtoja ei ole". Siinä menee sitten parisuhde jne.
Älkää olko niin... säälittäviä hormonaalisia lanteet lapsia leveenä odottavia emäntiä :( oksettavaa. Ihan kuin elämässä olisi VAIN lapset. Jotenkin tulee mieleen miehet, jotka maanisesti vaan haluavat ja ajattelevat seksiä. Ja tekevät kaiken elämässä sen eteen. Eläkää elämäänne.
M35
Sinä olet oksettava.
Ei ole ihme, että suomalaiset kuolevat sukupuuttoon.
Ja sinä katsot maailmaa vaaleanpunaisten silmälasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olethan pidättäytynyt buranan käytöstä? Ibuprofeeni saattaa häiritä hedelmöittymistä.
Omassa tärppikierrossa (takana yritystä silloin 2,5v.) söin buranaa aivan hemmetisti.
Toki, mutta ihmetetytti vain tuo että kovin helposti annoitte periksi lapsen yrittämisessä. Että ei sitä vissiin alunperinkään haluttu kovin paljoa.