Lue keskustelun säännöt.
Miten saada ikävä loppumaan..?
27.06.2016 |
On niin ikävä ihmistä jota en enää näe niin että voisin jutella hänen kanssaan.. Hänestä tuli tietyistä syistä minulle tosi tärkeä. Hänelle minä merkitsen tuskin mitään, hän puhui kanssani velvollisuudesta. Niin harvoin kohtaan tuollaisia ihmisiä. Tiedän että ajan kuluessa varman menee ohi tämä, mutta tuntuu silti niin raastavalta. En voi ottaa häneen yhteyttäkään.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Aloitus voisi olla minun kirjoittamani! Samanlaisessa tilanteessa itsekin. Ajan kuluminen ja uudet asiat ja ihmiset elämässä tietysti vievät ikävää hiukan taka-alalle, mutta ei se täysin lähde koskaan...
Näin varmaan tulee käymään. Voimakkain tunne varmaan laantuu. Mielenkiinnolla odotan, meneekö tunne ohi ajan kanssa kun häntä en enää näe. Elämäni aikana ei ole tällaista, näin voimakasta tunnetta jostain ihmisestä, ollut usein, siksi vähän pelkään että ihan äkkiä ei unohdu. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko kenties asiakkaasi tai sinä hänen? 😏
Kirjoitin pitkän kommentin, mutta se ilmeisesti katosi johonkin kuin tuhka tuuleen..
Yritän uudelleen. Tiedän tunteen ap ja aloituksesi liikautti jotain sisälläni. Vuoden alusta opintojen ansiosta tutistuin miespuoliseen henkilöön. Enää emme näe ja ikävöin häntä. Hänestä tuli minulle ystävämielessä tärkeä, oikein odotin aina seuraavaa keskustelumahdollisuutta hänen kanssaan. En todellakaan tiedä mitä hän minusta ajattelee, tuskin mitään. Yhteyttä en uskalla ottaa, salaa toivon, että hän ottaisi minuun... Pelkään, että kahvittelu tms olisi molemmille vaivaannuttavaa, koska emme ehtineet tutustua tarpeeksi hyvin. En myöskään tiedä mitä oma mieheni mahtaisi moisesta ajatella..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ehkä tietää että pidät hänestä, mutta tietääkö kuinka paljon tai miten syvästi?
Ota sitä yhteyttä vaan, et menetä mitään, ja jos ette edes näe enää, niin mitä väliä? Eikä sun tartte heti lyödä kaikkia tunteitasi tiskiin. Yhteyttä voi otta kevyemmin.
Jos tämä ei mene ohi, niin joskus pitää varmaan rohkaistua vaan ottamaan yhteyttä. Olen sen luonteinen ihminen että helposti en sitä tee. Odotan vaan toiselta aloitetta. Mutta asetelma on nyt muutenkin se, että kynnys on todella korkealla, valitettavasti. Ja tavallaan vähän pelkään myös sitä, että kun tiedän hänestä kuitenkin vaan niin vähän, että jospa hän ei olekaan sellainen joksi luulen.. ap
Sittenpä olet ainakin selvittänyt, että onko ajattelemisen ja ikävöimisen arvoinen vai ei. Minusta se kuulostaa paremmalta kuin se ykkösvaihtoehto, että jatkat ikävöintiäsi etkä ikinä kuule hänestä enää mitään etkä näe missään. Vaikka hän ei olisi sielunkumppaniainesta, niin haittaako se nyt jos saatkin hänestä vain uuden tuttavuuden? Tietysti jos mieluummin elät vain kuvitelmissasi, niin tilanne on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Oliko kenties asiakkaasi tai sinä hänen? 😏
Ei suoranaisesti näin, mutta toinen meistä oli töissä aina tavatessamme ;) Miksi kysyit? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ehkä tietää että pidät hänestä, mutta tietääkö kuinka paljon tai miten syvästi?
Ota sitä yhteyttä vaan, et menetä mitään, ja jos ette edes näe enää, niin mitä väliä? Eikä sun tartte heti lyödä kaikkia tunteitasi tiskiin. Yhteyttä voi otta kevyemmin.
Jos tämä ei mene ohi, niin joskus pitää varmaan rohkaistua vaan ottamaan yhteyttä. Olen sen luonteinen ihminen että helposti en sitä tee. Odotan vaan toiselta aloitetta. Mutta asetelma on nyt muutenkin se, että kynnys on todella korkealla, valitettavasti. Ja tavallaan vähän pelkään myös sitä, että kun tiedän hänestä kuitenkin vaan niin vähän, että jospa hän ei olekaan sellainen joksi luulen.. ap
Sittenpä olet ainakin selvittänyt, että onko ajattelemisen ja ikävöimisen arvoinen vai ei. Minusta se kuulostaa paremmalta kuin se ykkösvaihtoehto, että jatkat ikävöintiäsi etkä ikinä kuule hänestä enää mitään etkä näe missään. Vaikka hän ei olisi sielunkumppaniainesta, niin haittaako se nyt jos saatkin hänestä vain uuden tuttavuuden? Tietysti jos mieluummin elät vain kuvitelmissasi, niin tilanne on toinen.
Niin, kuulostaa hyvältä, mutta vaatisi todella paljon rohkeutta. Ja sitä minulla ei ole ihan niin paljon. Ajattelen niin että ehkä hän itse voi ottaa yhteyttä jos haluaa olla minun kanssa tekemisissä. ap
Ota ite yhteyttä! Minä en ottanut ja olen katunut sitä aina, nyt kun tavallaan kaikki on jo myöhäistä hän otti minuun yhteyttä ja selvisi että hänkin oli ja on yhä kiinnostunut minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minkähän ikäluokan ikävästä kyse?
ääääääääääääää kirjoitti:
Ja minkähän ikäluokan ikävästä kyse?
??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oletko 40 vuotias 30 vuotias? Ikävöitsiä? Sitä tuo tarkoitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne täällä. En ota yhteyttä, vaan jätän tilanteen etenemään omalla painollaan. Kenenkään muun uuden tuttavuuden kanssa en ole kyennyt juttelemaan niin syvällisesti niin pian, olimme samalla aallolla. En voi häntä saada, pakko unohtaa. On ajateltava, että jotain tarkoitusta varten hän kävi elämässäni. On opeteltava olemaan siitä onnellinen, muistoista.
äääääääääääääääääää kirjoitti:
No????????
n.40
Jos oikeasti haluaisit unohtaa, et tänne hänestä kirjoittelisi?
Suosittelen kyllä kysymään että eihän hän kaipaa sinua myös. Loppuelämä voi olla pitkä aika harmitella kun ei uskaltanut. t. tuollaisen virheen tehnyt
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne täällä. En ota yhteyttä, vaan jätän tilanteen etenemään omalla painollaan. Kenenkään muun uuden tuttavuuden kanssa en ole kyennyt juttelemaan niin syvällisesti niin pian, olimme samalla aallolla. En voi häntä saada, pakko unohtaa.
Miksi et voi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne täällä. En ota yhteyttä, vaan jätän tilanteen etenemään omalla painollaan. Kenenkään muun uuden tuttavuuden kanssa en ole kyennyt juttelemaan niin syvällisesti niin pian, olimme samalla aallolla. En voi häntä saada, pakko unohtaa.
Miksi et voi?
Mies ei tunne minua kohtaan samaa.
Mistä päin olet sinä ap? Ehkä sun pitäisi yrittää jutella hänen kanssaan? Mä ainakin ja moni muukin pelkästään ilahtuisi viestistä. Mikä sua estää?
Jos tämä ei mene ohi, niin joskus pitää varmaan rohkaistua vaan ottamaan yhteyttä. Olen sen luonteinen ihminen että helposti en sitä tee. Odotan vaan toiselta aloitetta. Mutta asetelma on nyt muutenkin se, että kynnys on todella korkealla, valitettavasti. Ja tavallaan vähän pelkään myös sitä, että kun tiedän hänestä kuitenkin vaan niin vähän, että jospa hän ei olekaan sellainen joksi luulen.. ap